Millainen isäsuhde sinulla on?

Odottelet vain perintöä isäparan ollessa sairas?? Et vaikuta kovin hyvältä ihmiseltä.Oletko miettinyt, että ehkä sinä olet juuri se syy isäsi alkoholisoitumiseen?

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 17:37"]

Odottelet vain perintöä isäparan ollessa sairas?? Et vaikuta kovin hyvältä ihmiseltä.Oletko miettinyt, että ehkä sinä olet juuri se syy isäsi alkoholisoitumiseen?

[/quote]

Johan pomppas! Ei lapsi ole koskaan syyllinen vanhemman alkoholisoitumiseen!

Minulla ei omaan isään ole oikeastaan minkäänlaista suhdetta. Isä on aina ollut pelottava eikä ole edes jutellut meidän lasten kanssa. Aikuisiällä olen muutaman kerran yrittänyt saada keskustelua aikaiseksi, mutta kun toista ei kiinnosta, niin sitten ei.

Enpä oikein tiedä, tutustuin isääni ollessani teini ja meillä ei koskaan ole ollut kovin läheiset välit. Välimme ovat aika kaverilliset, teini-iästä asti isäni on ollut ryyppykaverini, soitellaan välillä ja vaikka oltais pitkäänkin puhumatta, tuntuu että oltaisiin vasta edellisenä päivänä juteltu. Tahtoisin kuitenkin, että välimme olisivat enemmän vanhemman ja lapsen suhteen kaltaiset, eikä niin toverilliset. Olen kateellinen monille ystävilleni :/

Isäni on suurin rakkauteni. Kukaan ei ole niin komea ja ihana kuin hän oli.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 17:37"]Odottelet vain perintöä isäparan ollessa sairas?? Et vaikuta kovin hyvältä ihmiseltä.Oletko miettinyt, että ehkä sinä olet juuri se syy isäsi alkoholisoitumiseen?
[/quote]
Aika huonosti osaat lukea ja ymmärtää. Missä kohtaa sanottii että isä on sairas tai parka? En ole saanut isältä ikinä mitään, lähinnä tarkoitan henkistä tukea. Rahansa se joi. Perintö on vanhempiensa vanha mörskä, jos edes sekään.
Suku olettaa, että minä käyn katsomassa ja autan isää. Miksi? Täysin vieras ihminen mulle.

Erittäin hyvä suhde on isään vielä näin aikuisiälläkin. Pystyn puhumaan hänen kanssaan hankalistakin asioista, vaikka sanotaan, ettei kukaan mies puhu syvällisiä :D

Isäni on sankarini! Erittäin hyvä suhde, isä on tuki ja turva

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 17:37"]Odottelet vain perintöä isäparan ollessa sairas?? Et vaikuta kovin hyvältä ihmiseltä.Oletko miettinyt, että ehkä sinä olet juuri se syy isäsi alkoholisoitumiseen?
[/quote]
Syytätkö useinki lasta vanhempien alkoholismista?

Mä olin lapsena äidin tyttö. Isäni oli aika etäinen ja usein äreäkin. Alkoholiakin kului koko ajan enemmän ja enemmän. Meistä tuli läheisiä oikeastaan vasta äitini kuoleman jälkeen, olin silloin jo täysi-ikäinen. Ja isäni sairastuminen lähensi välejä entisestään, koska kävin auttamassa. Lapseni olivat isälleni tosi tärkeitä, joskus mietin, että olisipa ollut samanlainen lempeä mies, kun itse olin lapsi. Nyt isäni on jo kuollut. Ja kaipaan kyllä kovasti.

Minullakaan ei ole kovin kummoista suhdetta isään. Ymmärrän niin ap:tä. Myös minä olen tosi kateellinen niille joilla on hyvä isä. Viina on maistunut minun isälleni myös. Onneksi minulla on itsetunto kohdillaan joten tuollaisten täys urpojen kuten yksi vastaaja kommentit ei juuri hetkauta. Minä olen jo aikoja sitten päättänyt että minä en ole mitään velkaa isälleni vaan hän on velkaa niin paljon minulle. Minä en ole siihen syypää että hänelle oli tärkeämpää viinapullo kuin omat lapset.

Kun sain omia lapsia minulle konkretisoitui se kuinka halpamainen paska isäni oli. Miten noin voi tehdä pienille lapsille, että örisee kännissä kaikki viikonloput. Alkuun noi "harvoin" nykyisin on jatkuvasti humalassa. En käy siellä silloin. Minun lapseni ei tarvitse katsella juoppoa.