Joidenkin lasten äidit ovat kuin toisesta maailmasta
Olenko ainoa joka ei tajua "mammailusta" mitään? Olen kahden lapsen äiti, mutta jostain syystä olen aivan ulalla tuon "mammailun" suhteen. Kun tapaan lasten kavereiden äitejä alkavat he kaakattaa samantien kuinka Minttu-Amarillyksella menee niin hyvin baletissa ja Tahvo-Huubertkin on niin nero, päikyssä oli tehnyt ihan mielettömän hienon talitintintin. Päällä näillä mammoilla on verkkarit, tai tuulipuku ja päässä joku ihmeellinen pipo jossa on tyyliin sama kuosi kun siinä Minttu-Amarylliksen haalarissa. Nämä mammat voivat kevyesti rupatella puolituntia lasten uusista haalareista. Minttiksellä on POP:sun ja Tahksulla Tiksun puku. Lasten kaverisynttäritkin lähestyy taas. Pakko alkaa järjestelemää jo pikkuhiljaa. Syntskät kun on jo lokakuussa ja nyt mennään jo miltei kesäkuuta! No joo, älkää nyt kukaan pahastuko tästä. Tuntuu vain että nämä ihmiset ovat kuin toisesta maailmasta.
Kommentit (42)
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 01:51"]
Työkaverini ei puhunu mistään muusta kuin lapsistaan koko päivänä. Jossain vaiheessa hän sit kai huomas, et mua ei niin kiinnosta jennajuliaanan ja josperjustuksen edesottamukset, vaikka mun lapset onkin saman ikäiset, ja alkoi vaihteeksi puhua kesän trendeistä ja hyvistä laihdutuskeinoista... aargh. Välttämättä ei auta, et nää kiihkomammat pääsee töihin sieltä hiekkalaatikon reunalta, jos ne ite ei hoksaa olevansa takaisin töissä.
[/quote]
Etkö voinut itse vidä keskustelua sinua kiinnostaviin aiheisiin? Odotit vain, että toinen viihdyttää. Aika itsekästä.
Minut voi sitten varmaan helposti leimata merkkihössöttäjäksi koska usein hiekkalaatikolla avaan keskustelua kysymällä vinkkiä hyvästä haalarista tai kehumalla jonkun rattaita kivan näköisiksi..
Minusta on turvallisempaa aloittaa keskustelu jostain kaikille yheisestä aiheesta kuten lapsista. Ja lasten tarvikkeet ovat aika neutraali asia. Imetys, lasten nukkuminen, kurinpito kuten jäähyt ovat niin tulenarkoja etten niistä ala :)
Sitten jos tuntisin äidit paremmin niin puhuisin varmaan ihan kaikesta..
Mulla on tommonen työkaveri. Oli puheenaihe mikä hyvänsä, se onnistuu kääntämään "kun on kotona uhmis ja eskari". Laihduttaa ei voi vaikka pitäs kun on ne uhmis ja eskari. Itselleen ei voi hankkia uusia vaatteita kun on uhmis ja eskari. Me muut tiedetään uhmiksen ja eskarin jokainen tekeminen, kiinnosti tai ei
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 01:15"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 01:07"]
Juuri tuon takia en käynyt kuin kerran perhekerhossa. Sekin kerta oli liikaa.
[/quote]
Minäkin kävin perhekerhossa tasan kerran. Kun keskustelu kääntyi siihem, miten jonkun oli pitänyt hakea Ruotsista tietyt Emmaljungan vaunut kun just sitä oliivinvihreää sävyä ei ollut Suomessa saatavilla niin tajusin aika nopeasti, että tää ei ole ns. mun juttu...
[/quote]
Niputatko muissakin yhteyksissä koko ihmisryhmän toistensa kopioiksi yhden henkilön perusteella?
Eniten noissa mammoissa ärsyttää se, että he ovat täysin sokeita Iiris-Pekkansa huonolle käytökselle. Jos heille huomauttaa asiasta, he ovat aidosti hämmästyneitä. Mitä, emmekö saakaan tehdä ihan mitä huvittaa.
Mä en tunne yhtään tuollaista äitiä enkä ole sellainen itsekään.
Talitintin siis, puhelimella tulee kirjoitettua mitä sattuu. ap
No harmittomaltahan tuo kuulostaa. Antaa lässyttää, häseltää ja paapoa, he tekevät asiat eri tavalla kuin sinä ja hyvähän se vaan on että meitä on moneen junaan.
En nää tuossa mitään ihmeellistä tai pahaa.
Aikansa kutakin. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin säntäillä tukka putkella eikä siinä enää haalarimerkkejä ehdi vertailla. Lyhyt tuo aika kuitenkin loppupeleissä on.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2015 klo 18:52"]
Talitintin siis, puhelimella tulee kirjoitettua mitä sattuu. ap
[/quote]Talitintintin kuulosti paljon paremmalta lapsen tekeleeltä :)
Minä olin ennen tuollainen. Olen kolmen lapsen äiti. Kun lapset olivat pienempiä, pyöri elämä todella vahvasti heidän ympärillään. Ei oikein ollut mitään omaa, joten oli helppo upota sinne baletin ja talitinttien sekaan. Kun lapset sitten kasvoivat isommiksi tajusin ettei elämä voi olla yhtä Popskua ja Tiksua. Löysin naiseuteni takaisin ja aloitin uuden harrastuksen jonka myötä sain elämääni muutakin sisältöä kuin tuo kuvailemasi mammailu.
Itsekään en ole yhtään "mamma" :D Lapset on mulle pieniä ihmisiä, suvun jatke eivätkä paapomisen kohde tai "harrastus". Isänsä taas on kuin yksi niistä mammoista, hauska juttu :D
Mutta annas olla vaan kun juttu kääntyy hevosiini.. Ne on mun heikko lenkki ja paapomisen kohde. Naapurit kun sanoo että kesällä mennään Puuhamaahan, huvipuistoon ja mökille niin minä vastaan että jaa, me kierretään kisoja koko kesä ;)
Etkö ap ole ylpeä lastesi tekemisstä tai sen verran sosiaalinen, että voisit vastata kyseisiin keskusteluihin kertomalla jotakin omasta mussukastasi? Musta on ihanaa, että jotkut äidit elävät sen lapsiajan täysillä. Pian se on mennyttä. Sitä ennen ja sen jälkeen on kaikki aika tehdä muuta. T.lapsiajasta unelmoiva
Olen raskaana ja tuollaiset mammat vähän ihmetyttävät. Vaikka mistä sen tietää jos itsekin muuttuu sellaiseksi. Mutta useimmilla äitiystävilläni on muutakin puhuttavaa kuin lapset. Jotkut taas eivät tunnu osaavan puhua kuin lapsista.
Miksi sua niin hirveästi haittaa, että joku on äiti eri tavalla kuin sinä? Jostain syystä täällä on hirveästi aloituksia, joissa jotenkin halveksitaan toisten äitiyttä. Aivan kuin olisi vain yksi tapa olla äiti, se jota itse sattuu edustamaan.
Mä oon tavannut tuollaisia mammoja lähinnä netissä. Puistossa käy ihan normaaleja vanhempia lapsineen, toki lapsista jutellaan, mutta ei mitenkään fanaattisesti, eikä varsinkaan mistään haalarimerkeistä. Asutaan kaupungissa, niin oiskohan noi ap:n kuvailemat mammat jostain maaseudulta?
Nämä vaatemammat ovat niin pinnallisia, että tekee kipeää. Josperjuliaanalla on arvoa vain balettisuorittajana, ei omana itsenään, ja merkkivaatteiden tärkeyden korostaminen tuonikäisille ei voine johtaa mihinkään muuhun kuin urean kerääntymiseen päähän.