Kuinka hyväksi näette mahdollisuuteni tulla raskaaksi ja millä " vaivalla" ?

Olen 33v ja mies 31v. Meillä on ennestään 5v luomutyttö, joka sai alkunsa 9kk yrittämisen jälkeen.

Kun olimme yrittäneet pikkukakkosta vuoden päivät menimme lapsettomuustutkimuksiin. Miehen spermassa oli tekijöitä, jotka " saattavat vaikeuttaa hedelmöityskykyä" , mulla ei löytynyt kahdessa perättäisessä ultrassa follikkelia, joten aloitettiin Clomifenit. Söin 4 kiertoa Clomifen 50mg kierron 3-7 päivä, ensimmäisessä kierrossa munasolu irroitettiin Pregnylillä ultraäänen perusteella. Seuraavat 3 kiertoa yritettiin luomusti. Ei raskautta.



Nyt on välikuukausi menossa ja en tiedä jatketaanko Clomifenia samalla annoksella, mutta koska luteaalivaihe oli liian lyhyt, saan seuraavasta hoitokierosta alkaen Lugesteronit ja mahdollisesti irrotuspiikit. Inseminaatioon ei vielä mennä, koska munasoluni ei ole kypsynyt kunnolla.



Näkeekö lääkäri follikkeliultrassa ohentaako clomit limakalvoa?



Alussa huokaisin siis helpotuksesta kun " vika" oli näin pieni ja naivistina uskoin tulevani raskaaksi parilla pillerikuurilla... Nyt pelottaa mitä edessä on. Saadaanko hormonituotanto tasapainoon ja tärppääkö sittenkään siinä ajassa mitä voin hormoneja ottaa (se miehen sperma). Mitä jos siirrytään IVF: ään.... mitä jos ei sekään tuota tulosta?



Eli mitä ajattelette mahdollisuudestani raskautua pelkillä hormonihoidoilla? Tilanne ei kai ihan mahdoton ole, koska jo yksi luomuraskaus ennestään. Ja onneksi sentään löytyi joku syy.