Lue keskustelun säännöt.
Ero "täydellisestä" suhteesta?
23.05.2015 |
Yhdessä asumista takana nelisen vuotta, molemmilla samalaiset tulevaisuuden haaveet, ollaan toistemme parhaat ystävät ja yhdessä olo tuntuu aina hyvälle. Rakastetaan toisiamme mielettömästi.
Puolisen vuotta sitten omassa päässäni napsahti kuitenkin jotain ja riitatilanteissa en pärjännyt enää vaan sanoilla. Nyt miltein aina riidan sattuessa "saan riidan päätökseen" jos läpsäisen miestä, tönäisen tms. Eilen ensimmäistä kertaaa mies humalapäissään läpsäisi minua kasvoihin kämmenellä.
Onko parempi vaaan perääntyä "täydellisestä" suhteesta vai voinko vielä muuttaaa omaaa käytöstä ja opetella taas riidoissa tyytymään sanoihin. Mitä hemmettiä pitäisi tehdä?
Molemmat ollaan alle kolmekymppisiä.
Kommentit (6)
Ottakaa se asenne, että riitaa ei tarvitse käydä läpi juuri nyt (varsinkaan humalassa). Voi mennä toiseen huoneeseen, voi mennä nukkumaan. Toista ihmistä pitää kunnioitaa sen verran, ettei käy fyysisesti käsiksi - mikään riita ei ole sen arvoinen. Ja ero ei auta mitään: tuo käytöksesi tulee toistumaan, jos et itse sitä ymmärrä lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta täydelliseltä suhteelta. Terve ihminen ei läpsi toista. Hanki itsellesi apua
Antakaa kirvesterapiaa toisillenne. Se joka toista lyö niin joutuu ottamaan iskun kirveestä.
Pitäisi erota. Läpsiminen yhdessä tuon "rakastetaan toisiamme mielettömästi" kanssa kuulostaa läheisriippuvuudelta. Jos oikeasti rakastaa toista, kunnioittaa myös häntä niin paljon, että kunnioittaa riidan aikanakin. Käsiksi käyminen osoittaa, että toinen oikeasti vain ärsyttää, mutta sitä ei pysty itselleen myöntämään.
En ole pariterapeutti tai päälääkäri, mutta väitän, että läheisriippuvuudesta ei pääse eroon ilman eroa. Te kaksi ette vain sovi toisillenne. Tai sinä ehkä sopisit miehellesi, mutta miehesi ei sovi sinulle.
Kuulostaa kaikelta muulta paitsi täydelliseltä.:D
T. Mies 30v
Pariterapiaan. Ja molempien syytä miettiä väkivaltaista käytöstään. Etenkin ap.n