Kaurapuuron ystävät

Sama kuin kaadat lautaselle sokeria. Kuka syö tuota moskaa?

Lapsena kaivoin puuroon kanavia, joissa maito virtasi. Vähän niin kuin kesällä hiekkarannalla paitsi ilman sitä hiekkarantaa ja kesää. Oli myös hienoa katsella voisilmän sulamista.

Keitän veteen paksun puuron, lisään kauramaitoa loppuvaiheessa, että tulee sopivan löysä. Päälle mustikoita, hedelmiä, saksanpähkinöitä. Hyvää ja vatsa tykkää ja toimii.

Vierailija kirjoitti:

Sama kuin kaadat lautaselle sokeria. Kuka syö tuota moskaa?

Ihmiset, jotka eivät ole fanaattisia ruokavalionsa suhteen ja nauttivat juuri siitä, mistä haluavat!

Voiko puhua myös neljänviljanpuurosta, en nimittäin enään syö pelkkää kaurapuuroa. Neljä viljaa Liiteristä on parempaa!

Vierailija kirjoitti:

Sama kuin kaadat lautaselle sokeria. Kuka syö tuota moskaa?

Ootko sä semmoinen sokerillaja ja hiilareilla elävä pullataikina?

Muksuna syötiin kaurapuuroa sokerin ja maidon kanssa. Harvemmin taisin vetää voisilmän kera.

Taisi olla joskus kylmää mehukeittoakin oheen.

Paras kaurapuuroon liittyvä muistoni on, kun vanhempani sanoivat, että voin syödä aamupalan kotona, hoitopaikkani sijaan. Siellä oli joka aamu kaurapuuroa ja inhosin sitä.

Kun aikuisena sitten tajusin, että siihen puuroon kannattaa lisätä suolaa, aloin pitää siitä. Oma lapseni puolestaan rakasti puuroa, jopa teini-iässä. Nykyisin syön lähes joka aamu puuroa, laitan päälle omatekoista mysliä, marjoja, joskus harvoin voisilmän. Yksi herkuttelupuuroni, on, kun paistan pienen määrän omenakanelikuutioita puuron päälle. 

Oikeaa kaurapuuroa, keittoaika reilu vartti ja nautitaan voisilmän kera.

Markus-setä aikanaan radion lastentunnilla  1940-luvulla kehotti meitä syömään kaurapuuroa, että kasvaisimme. Jouduin pitämään puuron syönnissä noin 40 vuoden tauon kasvettuani yli 185 senttiseksi. Nykyään syön taas aamuisin pienen puuroannoksen, mutta nyt kasvaa vain vyötärönmitta!

Vierailija kirjoitti:

Oikeaa kaurapuuroa, keittoaika reilu vartti ja nautitaan voisilmän kera.

Nimenomaan! Ei mistään litistetyistä hituisista hiutaleista tehtynä, vaan niistä pidemmän kypsytysajan vaativista oikeista ryyneistä. Välillä teen uunipuurona myös. Ja päälle milloin mitäkin kuten marjoja, pellavansiemenrouhetta, voita.

Lapsena inhosin liisterimäistä pakkopuuroa ja vannoin, etten koskaan syö kaurapuuroa enää. Onneksi tajusin aikuisena, että sitä voi tehdä niin paljon paremminkin.

Vierailija kirjoitti:

Markus-setä aikanaan radion lastentunnilla  1940-luvulla kehotti meitä syömään kaurapuuroa, että kasvaisimme. Jouduin pitämään puuron syönnissä noin 40 vuoden tauon kasvettuani yli 185 senttiseksi. Nykyään syön taas aamuisin pienen puuroannoksen, mutta nyt kasvaa vain vyötärönmitta!

Kannatais varmaan jättää se puuro syömättä.

Pidän puurosta hunajan kanssa.

Haudutin tällä viikolla kaurahelmistä tehtyä puuroa noin 2 tunnin ajan. Valmistin sen samalla tyylillä kuin riisipuuro. Tuli ihan parasta puuroa ikinä, vaikka puuron valmistamiseen meni aikaa.

Tosi hyvää kunnolla haudutettuna. Iltaherkku, jonka avulla nukunkin paremmin. Joskus, kun ei huvita keitellä, syön hiutaleita maidolla. Nam.

Pienenä istuttiin Mamman talon etuoven rappusilla syömässä kaurapuuroa.

Nykyään syön aamupuuroni ihan vain keittiössä. Puuron keitän maitoon ja lautasella lisään vielä ruokaöljyä, banaanin, pakastemarjoja ja raejuustoa.