Muita joilla ms tauti ...?

Voi, onhan meitä paljonkin.

Paskamainen tauti, mutta kyllä tämän kanssa pystyy elämään.

Suosittelen hakeutumaan sopeutumisvalmennuskurssille tai johonkin kuntoutukseen. Neuroliitosta ainakin saat näistä tietoa.

Minkälaista on arki, kun sairastaa MS-tautia? Missä asioissa se tuottaa ongelmia?

http://www.nih.gov/researchmatters/february2014/02032014ms.htm

Nyt lienee liian myöhäistä enää ehkäistä tautia, mutta ainakin sitä voi yrittää lieventää D-lisällä.

onhan meitä juu :/

Onko pahoja tasapainohäiriöitä?

Onhan meitä! Suurinta osaa et huomas arjessa lainkaan!

Täällä myös yksi mäsä äiti

Onko joku käynyt sopeutumiskurssin? Millainen kokemus?

Up

No mitekäs jo muutakin kirjoitettais ilmottautumisen lisäksi. Vertaistukena oireista lääkkeistä yms.

Minkälaisia oireita teillä oli ja kuinka pitkään?

Miehelläni ms-tauti. Viisi vuotta sitten siirtyi pyörätuoliin ja vähitellen menetti käsienkin liikuttavuuden. Nykyään neliraajahalvaus...

Mulla lääkityksenä copaxone.

Imetän ja lääkityksenä tuo copaxone. Tällä hetkellä ei oireita.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 12:36"]

Miehelläni ms-tauti. Viisi vuotta sitten siirtyi pyörätuoliin ja vähitellen menetti käsienkin liikuttavuuden. Nykyään neliraajahalvaus...

[/quote]

Joskus näyttää siltä, että se on miehillä pahempaa.

Mun äidillä on ms. Sai diagnoosin reilu 10v sitten 4-kymppisenä. Käyttänyt Copaxonea alusta asti ja hyvin pelittää. Pahenemisvaiheita on ollut pari kertaa työstressin ja sukuhelvetin ansiosta, mutta niistäkin selvitty. 

En voisi vaimoa jättää, sillä eihän hän selviytyisi millään ilman apuani. Aika sika saisi olla jos niin tekisi. Jos toinen ei pysty esim. ajamaan autoa tai menemään yksin kauppaan, olisi vitun törkeää lähteä.
24

Minä puren hammasta... Ollaan lasten kanssa pärjätty. Ajan autoa ja käyn töissä. Hyvä niin että pääsin miehestä eroon. Jos ei tätä kestä rinnalla niin menköön.

Onhan se varmaan törkeää lähteä. Itselläni ei ole ms-tautia, eikä puolisollanikaan. En tietenkään haluaisi jättää puolisoani yksin pulaan, mutta saattaa olla että karkaisin ja en pystyisi suhteeseen jos toisella olisi erittäin paha invalidisoiva sairaus. Se sairaus vaikuttaisi kuitenkin minunkin elämääni. Tuntuu vaan siltä, että elämä on jo ihan tarpeeksi haastavaa ilman vakavaa sairauttakin. Varmaan suhde menisi poikki, mutta tietenkin jeesaisin aina tarvittaessa exää.

Jos itse sairastuisin pahasti, niin en välttämättä haluaisi ketään jakamaan kokopäiväisesti surujani. Tuntuis että pilaisin toisen elämän.

Nää on vaan mun ajatuksia...

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 21:57"]

En voisi vaimoa jättää, sillä eihän hän selviytyisi millään ilman apuani. Aika sika saisi olla jos niin tekisi. Jos toinen ei pysty esim. ajamaan autoa tai menemään yksin kauppaan, olisi vitun törkeää lähteä. 24

[/quote]

Niin sinusta tuntuu että et voisi, mutta haluaisitko? Jos kukaan ei syyllistäisi sinua siitä, niin haluaisitko lähteä parisuhteesta ja elää erilaista elämää? Vai rakastatko vaimoasi niin paljon että haluat jäädä sen takia, etkä vain sen takia että muuten oisit "sika"?     29