ranskis vai mopsi
Kumpi kannattaa ottaa? kaikenlaiset kokemukset tervetulleita. Onko miten allergisoivia rodut?
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 20:00"]
Labradoodle
[/quote]
Tuosta olen kuullut kehuja, mutta eikö vaikea hoidettava!?
Ranskikset ja mopsit on molemmat rumia ja sairaita.
Labradoodle ei ole FCI:n tunnustama rotu, joten jos on tarkoitus harrastaa jotain, tämä rajoittaa jonkin verran. Oikea labradoodlehan on ihan pidempään jalostettu rotu, mutta Suomessa myydään myös labbiksen ja isovillan pentuja "labradoodleina" ja peritään siis perus seropeista ihan törkeää hintaa, jopa yli 2000e. Oikeilla labradoodleilla saattaa olla melkoisen hankalahoitoinen, villava turkki. Lisäksi ne kyllä aiheuttavat allergiaa monille. Jos tällaista sekoitusta miettii, kannattaa varmistua siitä, että vanhemmat on terveystutkittu. Labradoodleilla esiintyy mm. lonkkavikaa, allergioita ja epilepsiaa. Se, että koira on miksaus, ei välttämättä tarkoita sitä, että se on terve. Vastuulliselta kasvattajalta (lähinnä ulkomailla) otettu labradoodle voi kuitenkin olla tosi mukava pakkaus. Varsin vilkas "rotu" tämä on, vaatii paljon liikuntaa ja muutakin toimintaa. Saattaa olla myös riistaviettinen.
Joka tapauksessa, mihin tahansa rotuun päädytte, kannattaa lukea rotuyhdistyksen sivuilta löytyvä JTO, jossa kerrotaan rodun yleisistä terveysongelmista. Ulospäin "peruskoiran" näköisilläkin roduilla voi olla yllättäviä ongelmia, kuten kapea geenipooli, joka voi altistaa perinnöllisille sairauksille. Harkinnassa olevan pennun vanhemmille (ja isovanhemmille ja vanhempien sisaruksille) tehdyt terveystutkimukset voi tarkistaa KoiraNetistä (googlaa, jos ei ole tuttu). Kannattaa lukea kokemuksia rodun edustajien terveydestä ja luonteista myös muualta netistä (täältä löytyy kriittistä otetta: http://koirarodut.suntuubi.com/). Monille pikkukoirarodun uudelle omistajalle voi tulla yllätyksenä, että monilla näistä roduista on sisäsiisteysongelmia, ja ne pissailevat sisälle aikuisinakin.
Lisäksi kannattaa tarkkaan harkita ja keskustella myös lääkärin kanssa ennen kuin allergiseen perheeseen ottaa koiraa. Pennusta luopuminen on kova paikka, kun siihen on jo kiintynyt. Allergiat ovat yksilöllisiä. Vaikka joku allergikko ei jostain rodusta oireita saisikaan, toisesta saattaa saada. Esim. itse menen cottoneista ihan tukkoon, mutta oma sileäkarvainen, runsaasti karvaa pudottava pystykorva ei aiheuta mitään. Koiralle voi myös herkistyä pitkällä aikavälillä, eli vaikka esim. kasvattajan luona kyläillessä oireita ei tulisi, niitä voi tulla oman pennun kanssa myöhemmin.
Kokemuksia kääpiöterrieristä sitten?
Tarkoitatko englanninkääpiöterrieriä? Tämäkään rotu ei ole allergisoimaton. Hyvin heiveröisen rakenteensa takia on altis mm. raajamurtumille, pullottavat silmät tälläkin altistavat silmävaivoille. Iho-ongelmia on myös. Rajuimpiin lasten leikkeihin ei sovi sekaan. Voi olla varsin topakka luonteeltaan, eli tarvitsee hennosta ulkonäöstään huolimatta kunnon peruskoulutuksen. Saattaa olla haukkuherkkä ja räksyttää remmissä. Arkoja yksilöitä on. Aivan ehdottomasti puettava talvisin ja jo syksyn koleampina/märempinä päivinä, kylmänarka. Ei niin vilkas kuin muut terrierit, eli soveltuu ns. tissinvälikoiraksi, tykkää olla sylissä ja pusutella. Ei mikään runsaslukuinen, eli jos haluaa pennun oikealta, asiansa kunnolla hoitavalta ja luotettavalta kasvattajalta, niin pentua saattaa joutua odottamaan jonkin aikaa. Näitä toy-terriereitä (erityisesti venäjäntoy) tiettävästi trokataan ulkomailta, eli ei missään nimessä pidä ottaa paperitonta pentua jostain sataman parkkikselta. Kennelliiton jäsenenä oleva terveystutkimukset teettävä kasvattaja lienee järkevin ratkaisu.
Sitten on amerikankääpiöterrieri, joka on ihan perus reipas terrierirotu, joka vaatii paljon aktiviteetteja ja voi olla varsin täpäkkä luonteeltaan. En tunne rotua oikein. Menee Yhdysvaltain rekisteriin, koska ei ole meillä virallinen rotu. Jos tällaista harkitset, kannattaa pysyä Dunkeleista todella kaukana, näkyy kuuluvan heidänkin rotuvalikoimaansa.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:54"]
Ja mopsin omistajana kerron että karvanlähtö on keväisin järkyttävää. Vaalea karva näkuu joka paikassa ja esim villakangastakille saa jättää hyvästit. Karva on siistiä ja lyhytty, eli toisinsanoen kuin kuusenneulasia jotka tunkeutuu joka helvetin rakoon niin ettei imurilla lähde
[/quote] ja tämä on pässinselvä tosiasia. Moni luulee, että lyhytkarvainen on helppohoitoinen, mutta karvanlähtöaikaan karu totuus paljastuu, ne tikkukarvat ei lähde irti huonekaluista ja autonistuimista, toisin kuin pitkä karva. Minulla on paljon mukavampaa sekarotuisen terrierin kanssa, joka karvanlähtöaikaan nypitään. Karvaa ei muulloin juurikaan ähde, koira rakastaa turkkinsa imuroimista ja homma hoituu harjaamalla + että se on hyvä koira lasten kanssa. Walesinterrierin ja irlanninterrierin risteytys. Terve kuin pukki.
Älä ota lyttykuonoa, jos et halua eläinlääkärilaskujesi nousevan pilviin.
Mopsi sopii lapsiperheeseen. T:15v mopsin emäntä
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 15:11"]Mopsi sopii lapsiperheeseen. T:15v mopsin emäntä
[/quote]
Joo, mutta lueppa edellistä sivua terveydestä... Lapsiperheisiin sopivia rotuja on monia muitakin
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:29"]
Kumpi kannattaa ottaa? kaikenlaiset kokemukset tervetulleita. Onko miten allergisoivia rodut?
[/quote]
Ei missään tapauksessa kumpaakaan, näiden sairaaksi jalostettujen koiran irvikuvien kasvattaminen pitäisi kieltää. Älä tue eläinrääkkäystä, osta rotu, joka pystyy omin avuin hengittämään, lisääntymään ja huolehtimaan hygieniastaan.
Chimastiff