Miltä tuntui muuttua "keski-ikäiseksi" naiseksi, ja missä iässä huomasit muuttuneesi sellaiseksi?
Itse olen 32 ja olen huomannut miettiväni alituisesti sitä, etten ole enää nuori kauaa..
Kommentit (1022)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu terapiaan! Sulla on ongelma, joka on päänsisäinen. Olen 45 ja en koe millään lailla olevani keski-iässä..
Terapiasta ei taida olla hyötyä, jos kuvittelee että pitää näyttää lähes teiniltä vielä keski-iässä. Ja on näitä vanhuksia 70+ jotka epätoivoisesti yrittävät edelleen löytää hemppamaukasta ja vastaavista nuorisovaatteita itselleen. Säälittävää ja toisaalta huvittavaa.
Missä kohtaa tuossa mainitaan ulkonäön tärkeys?
Olen 60v, enkä ole kiinnittänyt asiaan huomiota missään vaiheessa.
Keski-ikäni taisi mennä jo? :D
Vierailija kirjoitti:
Moni määrittää itsensä lasten kasvamisen kautta. Kyllä muutokset koskee myös lapsettomia.
Miten muka?
Ymmärsit väärin. En luokitellut, käytin vain esimerkkinä, että on muitakin kuin k.o. kommentoija, joka ei valittele keski-iän tai ikääntymisen kurjuutta, vaan on pysynyt hyvässä kunnossa. Näköjään täällä ei saa mainita ilman alapeukutusta, että kuusikymppisenäkin voi liikkua ja siten ehkä hidastaa fyysistä rapistumista.
Mutta nyt kun itse mainitsit luokittelemisen, niin ajatellaanpa vähän sitten. Totuus on se, että 2/3 suomalaisista naisista kuuluu luokkaan lihava/ylipainoinen. Me liikkuvat, normaalipainoiset olemme siis vähemmistönä, joten luokittelen meidät hyväkuntoiset siten kuuluvan luokkaan poikkeuksia massasta.
Vierailija kirjoitti:
Olen 60v, enkä ole kiinnittänyt asiaan huomiota missään vaiheessa.
Keski-ikäni taisi mennä jo? :D
Mulla sama. Olen 57 v.
Ei ole tuntunut missään vaiheessa siltä, että olisin keski-ikäinen. Mä en ole ikinä ajatellut ikää. Vanhenen toki, mutta en mitenkään erityisesti ajattele sitä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tajusin keski-ikäisyyteni tuossa neljänkympin korvilla, ehkä vähän jälkeen. Ei sitä itse huomaa välttämättä peiliin katsomalla, ennemminkin niin, miten muut ihmiset suhtautuu. Saan nykyään ystävällistä palvelua kaupoissa, nuorempana minut usein ohitettiin, että olen vain katselemassa enkä aio ostaa mitään.
Miehet eivät enää samalla tavalla huomaa tai katsele, varsinkaan nuoremmat. Suhtaudun itse nuoriin miehiin jotenkin äidillisesti, siis sen ikäisiin, joiden äiti voisin ikäni puolesta olla.
Tuo on muuten totta, että asiakaspalvelun laatu on parantunut huimasti verrattuna siihen, kun oli nuori. Myös työelämässä on nykyään uskottava, ja saa äänensä kuuluviin kummemmin yrittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te, joita ei miesten katseet kiinnosta, mahdollisesti parisuhteessa? Itse en ole, joten minusta aika normaalia haluta huomiota vastakkaiselta sukupuolelta vaikka ikää olisi peräti yli 40.
Minusta on aika noloa ja säälittävää, että keski-ikäinen nainen on riippuvainen miesten huomiosta. Yli 40v nainen on jo miehille ilmaa, naisen nuoruus on todella lyhyt ja nainen kukkii kauneimmillaan pienen hetken kuin juhannusruusu ja sitten lakastuu.
Vierailija kirjoitti:
Keskaritäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskaritäti kirjoitti:
Se tuntui aika ihanalta, siis se kun lopulta huomasi olevansa keski-ikäinen ja hyväksyvänsä asian. Ehkä siinä 41-42 vuotiaana. Olo on seesteinen, itsevarma. Miellyttämisen halu on poissa. Kroppa on kuitenkin vielä kunnossa (toimii ja ei suurempia kipuja) vaikka siitä näkeekin ettei se ole enää nuori. Ikääntyminen on kaunista, se tuo persoonan esiin ja pakottaa henkiseen kasvuun. Minun on todella hyvä olla näin keski-ikäisenä.
Ennen keski-ikäistymistä pelkäsin nuoruuden menettämistä, sitä että miehet eivät enää katso niin usein, sitä, että elämä väkisinkin muuttuu. Silloin en vielä tiennyt miten paljon paremmin tulisin henkisesti voimaan keski-ikäisenä. Epävarmuus poissa, tarve arvoida omaa viehätysvoimaa toisten katseiden kautta on poissa, turhasta panikointi ja ahdistuminen samoin kuin paineiden ottaminen on poissa. Minäkeskeisyys ja ulkonäkökeskeisyys on vähentynyt huomattavasti. Nuorena en olisi ikinä uskonut että tulen ajattelemaan näin, mutta keski-ikä on paljon parempaa kuin nuoruus, ainakin minulle.
Miksi pelkäät, ettei miehet katso ja vilkuile? Siinäkö sun itsetunto on kiinni?
Naiset on melkoisen ristiriitaisia. Toiset ottavat yhteyttä toimittajaan, kun pyöräilevät avonaisen antavan topin kanssa, kun vilkuillaan rintoja ja toiset surevat, kun ei vilkuilla. Ota siitä selvääKyllä, itsetuntoni oli nuorempana juuri siitä kiinni eikä se ollut kovin hyvä. Ajauduin monenlaisen hyväksikäytön kohteeksi kun hain huomiota ja hyväksyntää. Iän mukana itsetuntoni on vahvistunut enkä enää joudu moisen kohteeksi koska en anna vastakaikua ja pahimmat hyväksikäyttäjät usein kohdistaa saalistuksensa nuoriin ja sinisilmäisiin tyttöihin.
Eikä naiset ole ristiriitaisia, meitä on moneen junaan ja monenlaisia. Ei naiseus ole asia, joka näyttäytyy jokaisessa naisyksilössä samalla tavalla. Ja siinä on iso ero onko se vilkuilu flirttailua vai ahdistelua. Kyllä flirtti edelleen piristää, mutta en enää ota siitä siipeeni jos joku hottis mies ei minua noteeraa. Ahdistelu tuntuu lähes yhtä inhottavalta kuin ennenkin, mutta ei enää ihan niin pelottavalta koska osaan puolustaa itseäni paremmin.
Pakko myöntää, että itsellä meni ensilukemalla ohi tuo ”naiset on ristiriitaisia”. Mikä esimerkki sovinismista!
Vertaa:
Miehet on ristiriitaisia. Toiset on lihavia ja toiset laihoja.
Miehet on ristiriitaisia. Toiset kasvattaa partaa ja toiset ajaa sen hirveän tarkkaan pois.
Miehet on ristiriitaisia. Toiset on impotentteja jo varhaisessa keski-iässä ja toiset vonkaa jatkuvasti vielä kuusikymppisinä.
Naiset ovat ristiriitaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te, joita ei miesten katseet kiinnosta, mahdollisesti parisuhteessa? Itse en ole, joten minusta aika normaalia haluta huomiota vastakkaiselta sukupuolelta vaikka ikää olisi peräti yli 40.
Minusta on aika noloa ja säälittävää, että keski-ikäinen nainen on riippuvainen miesten huomiosta. Yli 40v nainen on jo miehille ilmaa, naisen nuoruus on todella lyhyt ja nainen kukkii kauneimmillaan pienen hetken kuin juhannusruusu ja sitten lakastuu.
Minä luin tuon kosketuksen ja kumppanin kaipuuna, ja se on hyvin inhimillistä, joka iässä.
Se kohta 43, ei sinkku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni määrittää itsensä lasten kasvamisen kautta. Kyllä muutokset koskee myös lapsettomia.
Miten muka?
Ajattelitko, että lapsettomat ei vanhene ollenkaan? Eikä ainakaan keski-ikäisty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te, joita ei miesten katseet kiinnosta, mahdollisesti parisuhteessa? Itse en ole, joten minusta aika normaalia haluta huomiota vastakkaiselta sukupuolelta vaikka ikää olisi peräti yli 40.
Minusta on aika noloa ja säälittävää, että keski-ikäinen nainen on riippuvainen miesten huomiosta. Yli 40v nainen on jo miehille ilmaa, naisen nuoruus on todella lyhyt ja nainen kukkii kauneimmillaan pienen hetken kuin juhannusruusu ja sitten lakastuu.
Siis mitä mä just luin? Olen 49 v ja voin kertoa, että tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Toki ikäryhmä, jossa on kiinnostavia miehiä, muuttuu oman iän myötä. En itse enää noteeraa alle 40v miehiä ”sillä silmällä”, vaikka olisivat kuinka komeita. Yläikäraja siirtyy myös, omalla kohdalla semmoinen + 10v on vielä arvioitavaa materiaalia, mutta yli 10 v itseä vanhemmat miehet ovat ”näkymättömiä”.
Siinä miesryhmässä, joka on itselleni tässä asiassa relevantti, olen edelleen ihan yhtä ”näkyvä” kuin ennenkin. Tietenkään kaikki miehet eivät ole kiinnostuneita juuri minusta, kuten en minäkään katso kaikkia miehiä. Tämä on kuitenkin ollut tilanne aina, eli siinäkään ei ole mitään uutta tai erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te, joita ei miesten katseet kiinnosta, mahdollisesti parisuhteessa? Itse en ole, joten minusta aika normaalia haluta huomiota vastakkaiselta sukupuolelta vaikka ikää olisi peräti yli 40.
Uskon samaa. Olen ollut tällä vuosituhannella sinkku muutaman kuukauden, eikä tosiaan kiinnosta mitkään katseet tai vilkuilut, kuulostaa ihan teiniltä. Tilanne olisi varmaan eri, jos olisin yksin.
Kohta 43 v.
Tässä on varmasti perää. Itse en katsele tuntemattomia ihmisiä, enkä tiedosta katsooko joku minua ja millä ilmeellä. Yleensä olen hyvinkin uppoutunut omiin ajatuksiini, kun tuolla ulkomaailmassa liikun.
N46, naimisissa 15+ vuotta
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin aikuiseksi vasta 40 lasissa. Ymmärtänyt ja oivaltanut niin paljon vasta tuossa kohti, joten siitä se elämä vasta alkaa.
Naisen kuuluu kasvaa aikuiseksi 20 vuotiaana, mutta mies on vielä 50 vuotiaana henkisesti se 18v jannu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te, joita ei miesten katseet kiinnosta, mahdollisesti parisuhteessa? Itse en ole, joten minusta aika normaalia haluta huomiota vastakkaiselta sukupuolelta vaikka ikää olisi peräti yli 40.
Minusta on aika noloa ja säälittävää, että keski-ikäinen nainen on riippuvainen miesten huomiosta. Yli 40v nainen on jo miehille ilmaa, naisen nuoruus on todella lyhyt ja nainen kukkii kauneimmillaan pienen hetken kuin juhannusruusu ja sitten lakastuu.
Siis mitä mä just luin? Olen 49 v ja voin kertoa, että tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Toki ikäryhmä, jossa on kiinnostavia miehiä, muuttuu oman iän myötä. En itse enää noteeraa alle 40v miehiä ”sillä silmällä”, vaikka olisivat kuinka komeita. Yläikäraja siirtyy myös, omalla kohdalla semmoinen + 10v on vielä arvioitavaa materiaalia, mutta yli 10 v itseä vanhemmat miehet ovat ”näkymättömiä”.
Siinä miesryhmässä, joka on itselleni tässä asiassa relevantti, olen edelleen ihan yhtä ”näkyvä” kuin ennenkin. Tietenkään kaikki miehet eivät ole kiinnostuneita juuri minusta, kuten en minäkään katso kaikkia miehiä. Tämä on kuitenkin ollut tilanne aina, eli siinäkään ei ole mitään uutta tai erikoista.
Ikäisesi nainen on liian vanha jo 80v miehellekkin. 40v nainen voi olla vielä sopiva 65v miehelle.
18v pojat alkaa pommittaan somessa, mature fantasya
Syökää lisää ja raskautukaa kirjoitti:
Vartalosta päätellen 25-vuotiaat ovat jo keksi-iässä.
Oi kehopositiivisuus oi
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu terapiaan! Sulla on ongelma, joka on päänsisäinen. Olen 45 ja en koe millään lailla olevani keski-iässä..
En minäkään. Ainakaan enää kun käytän hrt:tä. Puutos aiheutti ongelmia.
Eräs kolmekymppinen sairaanhoitaja puhui 48-vuotiaan potilaansa olevan "keski-iän ylittänyt". Eikös keski-iän jälkeen tule vanhuus? Käsitin 52-vuotiaana olevani vanhus. Näin ollen jos eletään 90-vuotiaaksi, lähes puolet elämästä koostuu vanhuudesta.
Toinen tuttava kertoi minulle, kun täytimme 30, että olemme nyt keski-ikäisiä. Nuoruuden kesto siis n. 15 vuotta: 15% ihmiselosta, jos elää 100-vuotiaaksi.
Joudumme elämään elämämme siis pääosin keski-ikäisinä ja vanhuksina tässä nuoruutta ja kauneutta ihannoivassa kulttuurissamme. Hip Hei 🥳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
192837465 kirjoitti:
Koska mitä ilmeisimmin olet mies, niin voisitko nyt hetkeksi poistua havainnoijan roolista henkilökohtaiseen ja kertoa miksi myös sinä tunnet niin suurta halveksuntaa keski-ikäisiä naisia kohtaan, että koet tarvetta oikein hieroa sitä maailman suhtautumista naamaamme. Sinä olet osa tätä maailmaa, joten miksi sinä suhtaudut keski-ikäisiin naisiin noin? Koska kysehän ei ole vain siitä, että miehet eivät huomaisi keski-ikäisiä naisia, sillä huomaamattomuushan on aika neutraalia, ei vain kiinnosta ja siinä se. Kyse on inhosta, halveksunnasta, usein suoranaisesta vihasta. Miksi ei vain voi antaa keski-ikäisten naisten olla, miksi pitää oikein toitottaa sitä, että inhoatte meitä?
En inhoa ja halveksi keski-ikäisiä. Mistä viestissäni voi päätellä näin ? Totean vain tosiasiat.
Lisäyksenä edelliseen kommenttiini sinulle, jos ketjussa, jossa naiset sanovat olevansa tyytyväisiä itseensä ja elämäänsä keski-ikäisenä, ilmaisee, että kai te naiset nyt tajuatte että kukaan muu ei teistä sitten tykkääkään, niin se on nimenomaan halveksuntaa ja halua tehdä toiselle paha mieli. Jos kyse olisi vain siitä, että keski-ikäinen nainen on ihan samantekevä, niin ei silloin näe vaivaa kirjoitellakseen useita viestejä joissa korostetaan sitä, että ymmärrättehän keski-ikäiset naiset nyt varmasti olevanne yhteiskunnan pohjasakkaa. Vaikka on sinänsä TOTTA, että keski-ikäisiä naisia halveksitaan paljon, niin se ei ole mitään muuta kuin tarkoituksellista ilkeyttä hieroa tätä asiaa keski-ikäisten naisten naamaan. Miksi siis haluat tehdä niin? Miksi on niin tärkeää, että keski-ikäinen nainen varmasti tietää miten "maailma" häneen suhtautuu jos hän on itse elämäänsä tyytyväinen?
Missähän maailmassa te elätte. En ole keski-ikäisenä naisena kokenut halveksuntaa missään, mutta ehkä sitten liikutaan hyvin erilaisissa piireissä. Jos joku kohtelisi minua kuin pohjasakkaa, niin osaan kyllä laittaa sellaiset ihmiset takaisin ruotuun. Jos joku ihminen ylipäänsä kategorisesti "halveksii keski-ikäisiä naisia" tai ketään muutakaan, niin kannattaa jättää väliin, yöks.
Tämän palstan lukeminen avaa silmiä, eikä miellyttävällä tavalla. Olen itse elänyt niin suojattua elämää, että en ennen keskustelupalstoihin tutustumista oikeasti tajunnut kuinka moni mies ajattelee naisista todella kamalalla tavalla.
En usko, että kovin moni mies. Tämmöisellä palstalla ihan vaan parikin kahjoa riittää luomaan ikävän kokonaisvaikutelman. Oikeasti suomalaiset miehet ovat yleensä aika ihania, varsinkin keski-ikäiset. Ja toisin kuin täällä väitetään, he suhtautuvat yleensä oikein mukavasti oman ikäisiin naisiin.
Ne esineellistävät törppöydet kohdistetaan nuoriin naisiin. Eikä niillä ole mitään tekemistä oikean kiinnostuksen kanssa, ne ovat sellaista alistavaa miesten keskinäistä nokittelua, ”isketään” naisia toisten miesten takia.
En kyllä pitäisi ihanana enkä edes siedettävänä miestä joka kohdistaa "esineellistäviä törppöyksiä" kehenkään. Tuohan on kamalaa nuoria naisia kohtaan.
Pakko myöntää, että itsellä meni ensilukemalla ohi tuo ”naiset on ristiriitaisia”. Mikä esimerkki sovinismista!
Vertaa:
Miehet on ristiriitaisia. Toiset on lihavia ja toiset laihoja.
Miehet on ristiriitaisia. Toiset kasvattaa partaa ja toiset ajaa sen hirveän tarkkaan pois.
Miehet on ristiriitaisia. Toiset on impotentteja jo varhaisessa keski-iässä ja toiset vonkaa jatkuvasti vielä kuusikymppisinä.