Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitää erota? Miksi ei vain muuteta eri asuntoihin?
20.05.2015 |
Luen aina näitä eroketjuja ja yhtä asiaa mietin: miksi aina pitää ottaa ero, jos yhteiselo ei toimi samassa taloudessa? Miksi ei vain muuteta omiin asuntoihin?
Ihmiset miettii eroa, kun toinen on sottasempi kuin toinen, tai ei tee tarpeeksi kotihommia - tai mitä tahansa tällänen asia, mikä ei ole elämää suurempi.
Mikä ihmeen mittari yhteiselämälle on se, että asutaan samassa asunnossa?
t. naimisissa oleva, mutta omissa asunnoissa asuva. Etsimme yhteistä asuntoa, mutta ei tässä kiire ole, kun elämä toimii näinkin.
Kommentit (49)
Sellainen voisi toimia, että ei koskaan muuteta yhteen, mutta se, että ollaan joskus asuttu yhdessä ja sitten muutetaan erilleen, muuttaa suhteen dynamikkaa väistämättä, enkä usko, että se toimii muuten kuin vain joissakuissa erityistapauksissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 14:07"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 13:56"]
Kyllä vuokralla on tapana olla halvempi per neliö, mitä isompi asunto pn kyseessä.
[/quote]
Isoja asuntoja ei ole paljon vuokrattavana.
Mutta mekin tosiaan myytiin iso perheasunto landelta n. 300 tuhannella ja sillä sai 180t euron nelikon ja 150t luksusyksiön (meni vähän säästöjäkin) läheltä keskustaa. Kyseessä suuri suomalainen kaupunki. Mielestäni ihanneratkaisu, koska kun nähdään niin kaikki ovat hyvällä tuulella ja valmistautuneet henkisesti. Mustasukkaisille tämä ei tietenkään sovellu.
[/quote]
Niinpä. Ihmiset haluavat asua yhdessä, koska halutaan omistaa toinen ja kytätä sen menoja, ettei sillä ole omaa elämää.
Tähän juuri omat suhteeni kaatuivat aikoinaan. En kestänyt sitä hallitsemista ja omistamista, kun muutettiin yhteen. Lopulta suhde on onnistunut miehen kanssa, joka antaa pitää vapauden. Asumme kyllä yhdessä, mutta meillä on onneksi tilaa niin, että kummallakin on kotona oma tila. Voisin aivan hyvin asua eri taloudessakin miehen kanssa. Ei se rakkautta häneen vähennä.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 14:18"]
Onko tuo nyt joku kriteeri muuttaa yhteen, että saa apua toiselta hädän tullen? En ole koskaan ajatellut niin. Minusta on itseasiassa todella ikävää, jos toinen joutuu auttamaan minua hädän tullen. Eihän se hänen hätänsä ole.
[/quote]
Minä en koe oikeaksi suhteeksi siis sitä että olen täysin omillani ongelmien tullen. Jollen saa renkaita vaihdettua tai auto muuten hajoaa, ja huomaan olevani ilman ruokaa useita päiviä, niin tuntuu hassulta että minulla on mies, ja silti minä elän täysin oman onneni nojassa, ja etsin käynnistys- tai hinausapua vierailta ihmisiltä, koska ketään läheistä ei ole. Tai jos on järkyttävän kipeä tai jotain, niin millainen mies katsoo sivusta kun toinen ei viikkoon saa haettua ruokaa ja paastoaa tämän takia?
En minä sentään niin munankipeä ole, että vain sen vuoksi olisin jonkun kanssa "yhdessä". Sitä munaa saa irtonumeronakin.
[/quote]
Ymmärrän pointtisi, mutta teet minun mielestäni väärän yleistyksen, että nuo asiat liittyisivät yhdessä asumiseen. Moni puoliso ei tue kumppaniaan hädän hetkellä vaikka asuukin samassa osoitteessa, niitä tarinoita saa täälläkin lukea jatkuvasti. Ja jotkut kumppanit taas nimenomaisesti haluavat auttaa rakastaan tuollaisissa tilanteissa, vaikka asuvatkin omassa asunnossaan. Kyse on kumppanin luonteesta ja suhteen laadusta, ei siitä mitkä asumisjärjestelyt ovat. Toki jos kumppani asuu kymmenien kilometrien päässä, arjessa auttaminen on vaikeampaa, mutta on myös mahdollista että nimenomaan on etsitty asunnot samasta kaupunginosasta tms.
-ohis
[/quote]
On se tuokin syy haluta mennä naimisiin. Haluaa renkaidenvaihtajan ja ruoan tuojan, jos on sairaana.
Siksi erotaan, koska kaikilla on se oma käsityksensä, minkälaisen parisuhteen haluaa. Ihan samalla tavalla voisi miettiä, miksi erota sen takia, että halut ei kohtaa, koska se enemmän haluava voi hoitaa seksuaalisia tarpeitaan jonkun muun kanssa. Joillekin tämä järjestely sopii, toisille ei taas missään tilanteessa. Eikä kumpikaan tilanne ole ns. väärempi kuin toinen.
Jos itse haluaa seurustella sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa voi jakaa arkensa täysin, niin sitten se vain on niin.
Miksi ap en eronnut exästä. Miksei ole vain eri osoitteet?
Tuskin kukaan vain siisteyden takia eroaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:47"]
Sellainen voisi toimia, että ei koskaan muuteta yhteen, mutta se, että ollaan joskus asuttu yhdessä ja sitten muutetaan erilleen, muuttaa suhteen dynamikkaa väistämättä, enkä usko, että se toimii muuten kuin vain joissakuissa erityistapauksissa...
[/quote]
Sitä sillä järjestelyllä nimenomaan kai haetaan. Tai ainakin omassa tapauksessani (kirjoitin tuolla aikasemmin, mutten muista millä nrolla)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 14:07"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 13:56"]
Kyllä vuokralla on tapana olla halvempi per neliö, mitä isompi asunto pn kyseessä.
[/quote]
Isoja asuntoja ei ole paljon vuokrattavana.
Mutta mekin tosiaan myytiin iso perheasunto landelta n. 300 tuhannella ja sillä sai 180t euron nelikon ja 150t luksusyksiön (meni vähän säästöjäkin) läheltä keskustaa. Kyseessä suuri suomalainen kaupunki. Mielestäni ihanneratkaisu, koska kun nähdään niin kaikki ovat hyvällä tuulella ja valmistautuneet henkisesti. Mustasukkaisille tämä ei tietenkään sovellu.
[/quote]
Niinpä. Ihmiset haluavat asua yhdessä, koska halutaan omistaa toinen ja kytätä sen menoja, ettei sillä ole omaa elämää.
Tähän juuri omat suhteeni kaatuivat aikoinaan. En kestänyt sitä hallitsemista ja omistamista, kun muutettiin yhteen. Lopulta suhde on onnistunut miehen kanssa, joka antaa pitää vapauden. Asumme kyllä yhdessä, mutta meillä on onneksi tilaa niin, että kummallakin on kotona oma tila. Voisin aivan hyvin asua eri taloudessakin miehen kanssa. Ei se rakkautta häneen vähennä.
[/quote]
Ensin sanot, että yhdessä asutaan mustasukkaisuuden takia ja nyt asut kuitenkin onnellisesti yhdessä?
Minä haluaisin asua yhdessä, koska olen nyt erillään asuessa yksinäinen. Ehkä olisi tosin eri, jos mies asuisi viereisessä rapussa eikä eri kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäähän se päästä kyttäämään, ettei mies pane vieraita naisia. Siksi naisilla kiire muuttaa yhteen. Toiseksi, että saavat elättäjän kakaroilleen.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 14:59"]
Minulla on lapsi ja oma asunto, ja miehellä oma asunto. Lapsi on siis minun edellisestä liitosta. Meillä on ikään kuin kaksi kotia. Jos vietämme viikonloppua minun luonani, hankimme ruuat yhdessä ym. ja molemmat tekee kotitöitä ja pihatöitä ym. Kun olen ollut sairaana mies on hoitanut minua, ja kun talossa on jotain laitettavaa, hän laittaa sen. En minä häntä kuitenkaan talonmieheksi ole ottanut, haluaisin viettää hänen kanssaan aikaa vaikka hän ei leikkaisikaan nurmikkoa. Minun talo ja nurmikkohan se on, ei hänellä ole mitään velvollisuutta mutta on kiva että haluaa auttaa. Asiat menee mukavasti näin eikä ole tarvetta perinteiseen uusperhekuvioon tai yhteisiin rahoihin. Ei tämä ole avioliitto eikä avoliittokaan, seurustelu taas on turhan etäinen ilmaus sitoutuneelle parisuhteelle ja yhteiselämälle. Olemme kyllä sitoutuneet vahvasti. En sitten tiedä millä nimellä sitä kutsuisi.
[/quote]
Tässä on paljon samaa kuin minun ja mieheni suhteessa. Meillä on yhteisiä vuosia takana kuusi, molemmilla oma asunto, molemmilla edellisistä liitoista lapsia, yhteisiä ei ole eikä tule. Halvemmaksi tulisi toki asua yhdessä ja kätevämpää olisi asua lähempänä toisiamme, mutta lasten koulujen ja toisten vanhempien asuinpaikkojen vuoksi emme ole nähneet järkeväksi muuttaa edes lähemmäksi toisiamme, saati sitten yhteen. Välimatkaa on tällä hetkellä useampi kymmenen kilometriä, joten kompromissimuutto siihen puoleenväliin aiheuttaisi vain molempien lapsille tuskaisen pitkät koulumatkat. Niinpä tällä hetkellä tilanne on se, että asumme joka toinen viikko omillamme lasten kanssa ja joka toinen viikko yhdessä, kun lapset ovat toisilla vanhemmillaan. Eihän tämä mikään ihanteellinen tilanne ole, mutta näillä mennään toistaiseksi. Katsotaan tilannetta sitten uudestaan, kun lapset ovat isompia ja pääsevät jo kulkemaan itsenäisesti pidempiäkin matkoja.