Lue keskustelun säännöt.
Raskaus ei ole sairaus, en ymmärrä saikuttajia
20.05.2015 |
Toki ymmärrän todelliset riskit, aiemmat ennenaikaisuudet, myrkytysoireet ja OIKEAT supistukset, mutta en käsitä perusteetonta saikutusta.
Kuulun erääseen raskausryhmään, ja siellä naiset ihan avoimesti ilmoittavat, että esim. pitkän saikun jälkeen "väsyttää" lähteä töihin, niin "käyn kyllä hakemassa lisää saikkua". Ja sitä saa. Suurimmalla osalla oire on "supistukset" eli ei edes kipeät, raskauteen kuuluvat harjoitussupistukset.
Useat laskevat kuinka pitkään kannatta olla saikulla, että ei tipahda kelan tuille - ja sitten äkkiä ollaankin työkykyisiä kun ei voi enää loisia.
Olen tästä tuohtunut, koska en voi käsittää tuollaista työmoraalia ja mielestäni se on vastuutonta koko yhteiskuntaa ajatellen.
Nykynaiset raskauduttuaan myös heittäytyvät sohvanpohjalle lihomaan ja haisemaan, minkä seurauksena raskausdiabets on räjähtänyt käsiin.
Nykyinen ajattelu raskaudesta on vaarallinen - jos kaikki raskautuneet naiset heittäytyvät liikuntakyvyttömiksi invalideiksi, niin raskaus tulee hyvin kalliiksi koko yhteiskunnalle. Myös naisten asema työmarkkinoilla heikkenee - kuka haluaa palkata lisääntymisiässä olevan naisen jos riskinä on joutua maksumieheksi hänen sohvallamakaamiaelleen 9 kk ajaksi.
Neuvola suosii tätä ajattelutapaa. Oma raskautenibon mennyt ok, issias vaivaa, harjoitussupistuksia ja kipuja on päivittäin, pahoinvointia 20 vk, verenpaine ja hb hyyyyyvin alhaalla, ja siitä huolimatta olen ollut kokoajan työkykyinen (seisomatyö). Ehkä olen vain hyväkuntoinen?
Kommentit (27)
En kyllä ole kuullutkaan että kukaan saikuttais muuten vaan? Ite olin saikulla jatkuvan oksentelun vuoksi ja jouduin tippaankin. Loppuraskaudesta taas meni selkä huonoon kuntoon sekä sain liikkumiskiellon ennenaikasten voimakkaiden supistusten takia minkä vuoksi saikulla olin ja näitä samoja ja vähän muutakin oon kuullut muualta eli oikeita syitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin sitten varmaan saikuttelija. Viikolla 27 tuli liitoskivut kuvioon joihin kävin hakemassa lääkäriltä särkylääkkeet jotta voisin jatkaa töissä. Viikolla 30 sain kepit kun jalat petti alta (lonkat lähti paikaltaan ja oli heilutettavissa) siitä lähtien olin määrättynä vuoteeseen ja vain lyhyitä matkoja keppien kanssa sai kävellä.
Toisaalta taas koko ajan tulee lisää tutkimustietoa siitä, miten äidin stressi raskausaikana vaikuttaa pysyvästi lapseen. Sen tiedon valossa ei todellakaan kannata raahautua viimeisillä voimillaan töihin, vaan pitääkin levätä, jos tuntuu liian rankalta. Useimmilla naisilla raskauksia on korkeintaan kaksi. Ihan sama, jos ovat muutaman viikon saikulla, jos saadaan terveempiä lapsia.
Jaa, että oikein tyrkytetään saikkua. Mä pyörtyilin matalan hemoglobiinin takia, mutta neuvolassa sanoivat, että ihan normaalia, ei saikkua. Alkuraskaudesta sain pari päivää, kun oli huono olo, en saanut enempää, koska kyllä töissä voi yrjötä ja maata lattialla. Sitten oli pahat liitoskivut, en voinut kävellä kunnolla. Mutta mullahan on istumatyö. Neuvolassa sanottiin, että työterveys vastaa sairauslomista, työterveydessä taas, että neuvola hoitaa. Joten huonossa kunnossa saa olla, että saa saikkua. Otinkin sit loppuraskaudesta kesälomaa, kun en jaksanut enää mennä töihin...
Ymmärtäisit, jos olisit kokenut. Itselläni ensimmäiset 3-4kk olin totaalisen uupunut, pahoinvoiva ja ahdistunut. Uupumus oli sitä luokkaa, että hyvä jos sängystä ylös pääsi. Sen jälkeen helpotti, mutta en keksinyt mitään mikä tuohon olisi auttanut. Yritin ulkoilla, syödä terveellisesti jne mutta halusin vain nukkua ja nukahtelinkin koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 09:27"]Toisaalta taas koko ajan tulee lisää tutkimustietoa siitä, miten äidin stressi raskausaikana vaikuttaa pysyvästi lapseen. Sen tiedon valossa ei todellakaan kannata raahautua viimeisillä voimillaan töihin, vaan pitääkin levätä, jos tuntuu liian rankalta. Useimmilla naisilla raskauksia on korkeintaan kaksi. Ihan sama, jos ovat muutaman viikon saikulla, jos saadaan terveempiä lapsia.
[/quote]
No itseasiassa tutkimusten mukaan stressin tulee olla luokkaa puolison kuolema tms. Ei nyt stressi ole mikään peruste saikulle. Tai millekään muullekaan.
Oman kokemukseni mukaan saikkua ei raskaana ollessa kovin herkästi saa, itse oksentelin töissä ja kärsin järkyttävistä pääkivuista päivittäin, lääkärissä sanottiin tyyliin "raskaus ei ole sairaus", olinkin töissä koko ajan.
Toisen raskauden uupumus oli lamauttavaa. En tiedä, olisinko kyennyt töihin, tuskin (en ole töissä). Jos olisinkin töissä ollut, työteho ainakin olisi ollut naurettavan huono ja siitä ei kukaan hyödy. Raskaus ei sovi minulle millään tasolla.
Rakkauskaan ei ole sairaus.. Mut selittää niiiiiin paljon mieltä!!!