Miksi joidenkin miniöiden suhtautuminen anoppiin muuttuu lapsen syntymän jälkeen
Joistakin miniöistä tulee riihanhaluisia hirviöitä?
Toki väsymys on yksi syy, mutta kun apua tarjoaa ei kuulema sekään kelpaa.
Kommentit (5)
Rennosta iloisesta miniästä tuli sääntöhirviö. Kukaan ei osannut tehdä mitään oikein lapsen suhteen, ei edes lapsen isä. Masennusta ei kuulema ole, poikamme oli pyytänyt vaimoaan käymään lääkärissä, miniä itse minulle kertoi, ei poikani. Poika olisi halunnut hoitaa yölläkin vaipanvaihdit ja tuoda vauvan vain imetykseen, ei ollut kelvannut.
Nyt on poika muuttanut omaan asuntoon, kertoi ettei enää jaksa, lapsi on jo niin iso, että pärjää isän kanssa, joten hoitaa viikonloppuisin yksin omassa asunnossaan jos tuleva ex-vaimo vain suinkin sallii.
Surullista katsoa tuota touhua.
Monella anopilla taitaa tulla sen oman pojan ensimmäisen lapsen kohdalla sellainen "nyt pitää neuvoa miniää, että osaa sitten toimia lapsen kanssa, kun on uusi asiassa" - moodi päälle. Miniää kritisoidaan herkästi, kun hän ei anopin mielestä osaa hoitaa lasta (eli tekee eri tavalla kun anoppi aikoinaan). Tyttärien lapsia todennäköisesti kohdellaan hieman eri tavalla, koska anoppi voi kokea jo "kouluttaneensa" sen oman lapsensa toimimaan suvun tapojen mukaisesti.
Kai se on, joku primitiivinen isoäitivaisto? Onneksi ei ole itsellä lapsia, liikaa kuullut kavereilta näitä tarinoita heidän hulluista anopeistaan, jotka ovat soitelleet lapsen saaneille miniöilleen tunnin välein ja muistuttaneet milloin imettämisestä, milloin lapsen oikeasta kantotavasta jne..
Vierailija kirjoitti:
Miksi joidenkin anoppien suhtautuminen miniöihin muuttuu lapsen syntymän jälkeen?
Eikö herraisä voi keskustella aloituksesta eikä aina kääntää asioita päälaelleen?? Aloita hitto sama -kymneniä kertoja jo vatvottu keskustelu - mielummin!
Aloitukseen: monet miniät löytävät „äitiysyyden“ uusia asioita kun lapsi syntyy. Monet suhteet kyseenalaostetaan, myös puoliso. Ehkä on oletettu anopilta jatkuvaa apua mutta ei puuttuvuutta perhe-elämään? Ehkä Ei ymmärretä että työssä käyvällä ja harrastavalla anopilla on muitakin juttuja kuin lapsenlapsi? Ehkä luullaan että joku 55-60-vuotias vai alkaisi kokoiltababysittermummiksi?
No minun äitini varmaan valittaa samaa. On rajaton öykkäri, joka on tottunut saamaan tahtonsa läpi. Ei saanut eikä saa lasteni kanssa ja kiljuu nyt pitkin kyliä, että minä olen hankala.
Miksi joidenkin anoppien suhtautuminen miniöihin muuttuu lapsen syntymän jälkeen?