Ärsyttää. Vanhemmat jotka eivät puutu lasten tapoihin toimia.

ole vastuutonta kasvattamista? Ihme että nykyajan nuoret ei ole kovin suvaitsevia, kivoja tai ylipäätään mitään.........

Mutta se tietysti herättää närää... Siinä siis voi minusta aivan hyvin nätisti kysyä lällättelijältä, että onko tuo sinusta nyt kovin kauniisti sanottu, et varmasti tykkäisi, jos sinulle joku sanoisi noin?



Se taitaa ikävä kyllä olla monen äidin ja isän ajattelua, että lasten kiistoihin ja kiusaamisiin ei pidä puuttua, jotta lapset oppivat pitämään puolensa ja ratkomaan omat kiistansa itse.



Minusta se on täysin väärä tulkinta. TASA-ARVOISIIN ja väkivallattomiin kiistoihin ei tarvitsekaan puuttua, mutta kiusaamiseen ehdottomasti pitää! Lapselle ei pidä syntyä tunnetta, että vanhemmat hyväksyvät kiusaamisen tai ettei hänen puoltaan pidetä, kun hän on epäreilusti alakynnessä.

Vierailija:

Mielestäni tuossa pitäisi puuttua kasvattajana jo asiaan. Teki mieleni jo sanoa muutamaan kertaan, mulkaisin kyllä jo pahasti.. Tyttöni ei ehkä asiaa niin huomannut, onhan hän alta neljän, tämä toinen viisivee.

Sinäkin kämmit kyllä tuon tilanteen. Lapsesi oppi, että äiti ei hänen puoltaan pidä.

Totta kai sinun olisi pitänyt sanoa jotakin tai viedä lapsesi pois siitä tilanteesta. Toinen äiti toimi tosi typerästi.

siis loppu meni niin, että lähdimme tyttömme kanssa pyöräilemään- ja menimme pois koko tilanteesta. Enkä viitsi JOKA kerta samasta asiasta sanoa, naapureita kuitenkin ollaan ja välit olisi hyvä säilyttää. OLen eilisen illan miettinyt että miten sitä voisi fiksusti tälle äitille sanoa asiasta. Tytölle olen yleensä kyllä huomauttanut.

Minusta voit hyvin jatkossakin sanoa - sen äidin kuullen - sille lapsele, että " noin ei saa sanoa toiselle, miltä tuo sinusta itsestäsi kuulostaisi?"



Tottahan sitä haluaa säilyttää naapurisovun, mutta ihan kaikkea ei sen varjolla kannata niellä. Naapurisi toimii todellakin väärin.

Voisihan sitä toki tehdä niin etteivät leikkisi keskenään, paljon olen sanonutkin että nyt ei käy jne. Vielä kun tämä tyttö on aina ilman vanhempiaan pihalla, joten " vastuu" vahtimisesta on mun käsissä. Ja kun ei usko, kun ei sen kuulemma tartte kun en oo sen äiti....JEP! Tai ei tartte kiittää kun ei oo kotona. Vanhemmat on oikeesti ihan mukavia ja fiksuja- vielä korkeastikoulutettuja ;), mutta ehkä tuo kasvatus ei vain ole päällimmäisenä mielessä?! Niin mutta tosiaan ,tyttö asuu ihan vieressä, joten tulee monesti leikkeihin mukaan. Ajattelinkin ensi kerralla sanoa että nyt ei käy, meidän tytöllä jos vaikka on oma kaveri matkassa. Kun ei kerta sekään huoli mukaan: pitää vain yrittää hoitaa aikuisten fiksusti nämä asiat. Ja naapurisopu olisi kiva säilyttää.

meidän tytön luokalla (2. lk) on tyttö, joka koko ajan nimittelee ja tönii yms. Sanoin asiasta tytön äidille, ja tytön äiti lähes suorin sanoin väitti, että valehtelen, koska hänen lapsensa ei ole mitään sanonut. Haloo, kuka nyt menee äidilleen sanomaan, että on kiusaaja??? Jotkut vanhemmat vaan valitettavasti on tommosia, sääliksi käy niitä lapsia, aika hirviöitä niistä kasvaa :-(.

että vaikka seisoo metrin päässä - ei puutu asiaan...

Kyllä jos joku tekee jotakin väärää, oli se minun lapseni tai jonkun toisen, niin kyllä mä siitä aina sanon. Ihan nätisti, en huuda tai mitään, sanon vain että noin ei voi tehdä, ei sinustakaan tuntuisi kivalta jne jne.



Leikkipaikalla jos joku on heitellyt hiekkaa meidän lasten päälle niin olen siitä sanonut vaikka tiedän ettei esim parivuotiaat vielä ymmärrä kaikkea. Ja sitten yleensä lapsen vanhempikin tulee siihen eikä meidän välille tule mitään ihme riitaa.