Lue keskustelun säännöt.
Ovatko kirjailijat jatkuvasti aineiden ja alkoholin vaikutuksen alaisena kun pystyvät noin vain keksiä tyhjästä mielikuvitukselliseia satuja?
19.01.2022 |
Vai mikä on kirjailijoiden ja muiden taiteilijoiden luovuuden lähde sepittää satuja kun ihmisellä ei ole luonnostaan mielikuvitusta edes nimeksikään ilman runsasta aineiden ja alkoholin käyttöä?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
"Pystyvät keksiä". Kirjoitat aivan surkean huonosti.
Ei ap:n kaltaisille pidä edes vastata mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin ei voi olla mielikuvitusta ilman aineita? Ihmeesti vaan monella lapsella on valtava mielikuvitus.
Sulta taitaa vaan itseltä puuttua mielikuvitusta, etkä käsitä että sitä voisi olla muillakaan.
Vai oletko niin estoinen, ettet pysty ilmaisemaan itseäsi selvinpäin?
Kirjan kirjoittaminen vaatii paljon kurinalaista työtä. Idea on vain yksi osa prosessia. Ideoida voi toki vaikka missä pöllyissä, mutta kyllä pitää olla selvin päin, että saa oikeasti työstettyä sitä tekstiä.
Mulla ainakin tulee jatkuvalla syötöllä kaikenlaisia ideoita ja ajatuksia niin unissa kuin valveilla. Alkoholi sen sijaan pilaa koko homman, silloin päin vastoin käy paljon hitaammalla.
Pöytälaatikossa olisi vaikka kuinka paljon juonikuvioita kokonaisiin kirjasarjoihin, pitäisi vain löytää jostain aikaa kirjoittaa ne valmiiksi.
Mikä saa aapeen olettamaan, että kirjailijoiksi päåtyvät ne ihmiset, joilla ”ei ole luonnostaan mielikuvitusta edes nimeksikään”.
Monillakin ihmisillä on mielikuvitusta. Sitä voi myös harjoittaa ja treenata ja ohjata. On olemassa harjoituksia, joilla sitä voi kehittää. Ja kirjailijat käyttävät niitä, koska mielikuvittelu on heidän työtään.
Kyllä mä ainakin keksin vaikka mitä tarinoita ihan selvinpäin. Pitäisi vain saada paperille ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hotakaisen sanoin. Kirjailija ei keksi mitään itse, vaan yhdistelee asioita. Kokeilepa itte. Otat naapurin Kallen persoonallisuuden. Sotket siihen mummosi elämästä tovin ja kirjoitat sen kohtaamasi Jonnen kanssa käytyyn keskusteluun aseman odotus halliin. Ja kappas kuvittelitkin koko tilanteen istuessasi vessassa. Kun tarpeeksi yhdistellään saadaan koko teksti kuulostamaan piripään tuotoksilta.
Toisaalta kirjailijat havannoivat ympäristöään, huomaavat asioita. Muistavat. Ja rakentavat siitä sadun.
Voi ap kun olet suloinen 🥰
Katkera reppana, jolla ei ole mielikuvitusta edes sen vertaa kuin mäkäräisellä, vetää kännit ja kirjoittaa runon. Seuraavana iltapäivänä selvittyään huomaa, että on vain kopioinut pätkän Ismo Alangon kappaleesta Taiteilijaelämää. Tuleehan siitä kenelle tahansa paha mieli, jollei pysty keksimään mitään omaa.
Voimia sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin tulee jatkuvalla syötöllä kaikenlaisia ideoita ja ajatuksia niin unissa kuin valveilla. Alkoholi sen sijaan pilaa koko homman, silloin päin vastoin käy paljon hitaammalla.
Pöytälaatikossa olisi vaikka kuinka paljon juonikuvioita kokonaisiin kirjasarjoihin, pitäisi vain löytää jostain aikaa kirjoittaa ne valmiiksi.
Aikaa, mutta varsinkin kykyä.
Mä olin innostunut kirjoittamisesta - ja keksin ihan älyttömän hyviä juonia ja henkilöitä ja jopa hahmotelin jotain teemoja ja mietin että jospa työn ohessa kirjotitelis. Sitten YT:t iski ja olin pitkään työtä vaille. En riviäkään kirjoitellut muualle kuin ehkä vauvikselle. Yhtä kusista novellia en edes saanut aikaiseksi.
Arvaapa mikä on vaikeinta kirjailijan työssä: Se työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän monet kirjailijat ovat kautta historian turvautuneet todellisuutta muokkaaviin päihteisiin herättääkseen mielikuvituksensa, mutta ihan yhtä lailla on myös kirjailijoita, joiden luovuus suorastaan kumpuaa heidän sielustaan ilman mitään aineita. Ja sitten on työmyyräkirjailijoita, jotka työskentelevät kahdeksasta neljään tehden tutkimustyötä ja kirjoittaen päivittäen jotain.
Vierailija kirjoitti:
Voi ap kun olet suloinen 🥰
Katkera reppana, jolla ei ole mielikuvitusta edes sen vertaa kuin mäkäräisellä, vetää kännit ja kirjoittaa runon. Seuraavana iltapäivänä selvittyään huomaa, että on vain kopioinut pätkän Ismo Alangon kappaleesta Taiteilijaelämää. Tuleehan siitä kenelle tahansa paha mieli, jollei pysty keksimään mitään omaa.
Voimia sinulle!
Peppukivulla on haju ja nyt haisee pahasti. Aloittajallta aivan asiallinen tuore kysymys ja mitä saimme?
Peppukipua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mieltä novellisarjan ideastani? Rakkaudessa riutunut ex-tiedemies matkustaa ajassa taaksepäin raiskatakseen ex-tyttöystävänsä. Mitä kustantamoa kannattaisi lähestyä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä novellisarjan ideastani? Rakkaudessa riutunut ex-tiedemies matkustaa ajassa taaksepäin raiskatakseen ex-tyttöystävänsä. Mitä kustantamoa kannattaisi lähestyä?
Suosittelen psykiatrista hoitolaitosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juonipaljastuksista saa BANNIA.
Liisa Ihmetysmaassa kirjoitettiin muuten sienten voimalla.
👍
Vierailija kirjoitti:
Hotakaisen sanoin. Kirjailija ei keksi mitään itse, vaan yhdistelee asioita. Kokeilepa itte. Otat naapurin Kallen persoonallisuuden. Sotket siihen mummosi elämästä tovin ja kirjoitat sen kohtaamasi Jonnen kanssa käytyyn keskusteluun aseman odotus halliin. Ja kappas kuvittelitkin koko tilanteen istuessasi vessassa. Kun tarpeeksi yhdistellään saadaan koko teksti kuulostamaan piripään tuotoksilta.
Toisaalta kirjailijat havannoivat ympäristöään, huomaavat asioita. Muistavat. Ja rakentavat siitä sadun.
Varmasti näinkin, mutta sellainenkin masterpiece kuin Mikael Karvajalka on vaatinut lennokasta mielikuvitusta. No voin olla väärässäkin. Tapahtumathan sinänsä olivat historiallisia. Ehkäpä vedän piirun takaisin. Olihan Waltari kuulemma kova tutkimaan asioita ennen kirjoittamistaan. Variksia kun on lukenut(eivät ole kovin häävejä) sekä remeksiä(lahjakirjoja, ei onnistunut lukeminen) huomaa, että hekin ovat vähän opiskelleet alaa josta kirjoittavat.
Ennen ei ollut aikasyöppöjä ja ihmiset maalasivat yhtä tauluakin monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Juonipaljastuksista saa BANNIA.
Liisa Ihmetysmaassa kirjoitettiin muuten sienten voimalla.
👍
Itseasiassa sukurutsan ja pedofilian, mutta muuten ihan hyvä veikkaus. Heitäppä vaikka kuukkeliin…
Mikä juttu tämä ”ihmisen luontainen mielikuvut” ja eritoten sen puute on?
Vai oliko joku ”älyherskaa piikkibongista öhhöhhöö viinaa tratalla pyllyyn” -juttu?
<—kah siinäkin tuli kuva maalattua, mielikuvituksella.
Eihän niitä tyhjästä keksitä. Kyllä ihminen jotain virikkeitä tarvitsee pystyäkseen keksimään yleensä mitään.
"Pystyvät keksiä". Kirjoitat aivan surkean huonosti.