♥TORSTI taas SYYS04väki♥
Kommentit (25)
Toisin sanoen täällä on täysin päinvastaiset fiilikset. TUli tuossa nukutuksen aikana (kesti TUNNIN) aika tutut tunnelmat - palattiinko takaisin samaan ahdistavaan aikaan??? Nimittäin siihen, joka edelsi tätä lastensänkyyn siirtoa. Eli tunnin itku-huuto, äidin hermojen menetys ja nukahtaminen itkuun?!?!?!?
Yritin viedä Onnin jo vartin yli 8 unille, kun heräs päikyiltä tunnin jälkeen jo klo 13. Muutenkin iltaisin vauhti vain kiihtyy nykyään kun pitäs rauhoittua. Sänkyyn meno ok, tuttu kirja luettiin mutta sitten alkoi temppuilu. Olis pitänyt laittaa nallet istumaan, nostaa lattialta kun O tiputteli niitä ja vaikka mitä. Yks nalle meni jo jäähylle kaappiin kun meni hermo. Sitten annoin takaisin sen kun " sovittiin" että sitten Onni menee nukkumaan. Eka 20 min sujui noin. En siis hypännyt kaikkien toiveiden mukaan vaan kuuntelin kun Onni temppuili, jutteli jne. Sitten se huuto vaan alkoi. Välillä tuli niin painokelvotonta tekstiä, että huh huh. Isi tuli paikalle mutta sitten Onni huusi vain äitiä takas. Lopulta mä kannoin sitä aikani vaikka se itki ja sit istuin sen sängylle ja siihen se syliin melkein nukahti kunnes pyysi sänkyyn. Ei siis onneksi itkenyt itseään uneen mutta silti.
Hyvin hyvin ahistavia tunteita herättävä iltapuhde. Jo siksi tietty,e ttä itsellä heräs järkyttäviä raivon tunteita mutta siksikin, että pelkään tästä tulevan taas jatkuva riesa. Nyt kun on illat menny tosi hyvin. Eilen sanoin Onskalle oven läpi, että nyt nukkumaan kun oli jutellut jo 20 min iskänsä kanssa. Siihen Onni huusi että äiti huutaa ja hetken päästä. Äiti tuu tänne! Enpä vähän revennyt nauramaan:) Yleensä 15-20min mennyt että täynnä virtaa oleva poika on simahtanut. Ja tänään tämä..
No, sainpahan purkauduttua. Tattis.
Huomenna onneksi perjantai. Ja ylihuomenna päästään rilluttelemaan! Olenhan tehnyt sen jo kaikille selväksi:) Ja kerta vielä; ystäväiseni, jonka kanssa (kera miehet) lähdemme rimpsalle löytyi näiltä sivuilta. Ihmeellistä!
Lilan ruokavalio kuulosti...hmmm...jokseenkin yksitoikkoiselta. Minä saan hepulit, jos ei aamulla ole leivän päälle juustoa. (saa ihmetellä sitten keneltä Onni on perinyt himonsa juustoon kun on sitä aina vailla)
Tiivin raskaudesta mullakin oli joku alitajuinen ajatus mielessä koko sun palstahiljaisuutesi ajan. Keilinilläkös se oli myös. Jännä juttu.
Nyt kai mä painelen sohvalle, kuvitellulle sellaiselle. Käytännössä kaksi päivää aikaa saapua sohvan. Niin ne lupasivat. Ei oikeastaan ole ehdoton hätä vasta kuin viikon päästä. Onnin synttäreillä olis kiva, jos vieraat sais istua jossain muualla kuin lattialla.
Loppuun galluppi, jota en muista onko koskaan ollut. Rakkain lelusi lapsena????
T-P
Tää nuhanenä menee kohta nukkumaan. Saan mennä sohvalle, etten pärski päin miestä (joka sitten kaatuis toimettomaksi sänkyyn, jos sairastuis). Oma olo on pahentunut, vaikka eilen jo kuvittelin pääseväni helpolla.
Astiat. KoKoissa on ihana uusi petrolinsininen väri! Mutta niiden kanssa on sellanen olo, että voi olla ohimenevä into. Muuten mun mielestä tollaset yksiväriset on just niitä ajattomia. Meillä on myös teemaa valkoisena ja on hyvä arkiastiasto. Lumi ei taas mun silmää miellytä. On liian koristeellinen (joo, näin on:). Muuten valkoinen väri on mun mielestä hyvä. KoKoja meillä on myös ruskeina. Saa kivoja kattauksia kahdella värillä.
Valmalle terveempiä päiviä! Kiva, että olette löytäneet hyvän lääkärin!
Minulle saa lähettää unihiekkaa! Olen nukkunut tän viikon huonosti. Liekö tauti teki tuloaan ja vaikutti öihin ja aikaisemmin. Yöt on olleet aika levottomia. Tää päivä kurssilla oli aika rankka. Huomenna taas normaali työpäivä.
T: Ynis
Kerhopäivä ja Pekan 2v-nla. 85cm, 12kg. Tosi reipas poika oli.
Iikaa ei sitte turhaan ruettu mittomaan, vaan 3kk seur kerran.
Miehellä piiitkä työpäivä poikkeuksellisesti. Illansuussa tuli mun vanhemmat käymään. Oli taas ostelleet lapsille kampetta.
Meillä ei juuri koskaan oo kaikki tip top. Ei ollu ees silloin, kun ei ollu lapsia, joten miten ois nyt. Vanhemmillenkin viestitin, että saa tulla, jos ei sotkut vaivaa. Toki järjestelin ne, mitä oisin muutenkin. Muuten ihan kohtuhyvä tilanne, mutta pyykkejä on viikkaamatta monta koneellista.
Huomenna ostoksille. Lapsille collegeasuja ja kenkiä. Aamusella selvitettävä, mitä lopulta tarpeen. Tuntuu, että kaikki on jääneet pieneksi ja kuluneet puhki. Mies haluaa kärkkäiselle. Mä oisin halunu Kokkolaan, mutta jospa tuoltaki jotain löytyis.
Jaksamisia kaikille, varsinkin Leannalle, Mimmulille, Ayapille ja Pilelle sekä sairastaville.
T@hti
Tänne aina niin kiva valittaa, kun saa rutkasti myötätuntoa. Kiitos siitä.
Luottolääkäri on taas osoitti, että häneen voi luottaa. Muisti kysyä myös miehen perään, kun miehen pitäisi mennä jälkitarkastukseen. Valmalla siis taas kunnon liimakorva ja ensi torstaina mennään putkitukseen. Yritetään saada tyttö nukutuskuntoon sitä ennen, eli toinen kuuri perään. Otsolla on sitten mitä tod.näköisesti allergiaa. Tätä olen epäillyt jo pari vuotta. Mutta kun toisaalla on sanottu, ettei olisi, niin olen uskonut. Mutta kokeillaan auttaako tämä hoito. Kielijänne on tosiaan tiukka, ei onnistu leikkaus paikallispuudutuksessa, kun pitää operoida enemmän. Jänne alkaa niin läheltä kielen kärkeä ja on varsin paksu. Se hoidetaan sitten kun Valma saadaan eka kuntoon. Muuten poika on kunnossa. Kasa lääkkeitä mukaan. Apteekissa farmaseutti sanoi, että kuulostan siltä että nämä lääkkeet on ihan tutttuja. Joo, liian tuttuja. Lähiapteekissa meidät jo tunnetaankin ja viimeksi kun oli pidempi tauko, niin farmaseuttikin tiedusteli että oliko hyvä kesä. Kiva, että lapset sairastaa saa myötätuntoa ja tuttuja ;).
Päivähoitakin olen mietinyt ja tosiaan ajattelin, että otan yhteyttä joka tapauksessa pph-ohjaajaan. Mieskin on toki sitä mieltä, että hoitoa vaihdetaan, jos tämä ei toimi, mutta haluaa katsoa pidempään tätä tilannetta.
Ankkikselle paranemista. Työtäsi ei oikein voi tehdä jos ei ole ääntä. Onkos opiskelut jo alkaneet? Miltä maistuu?
Mimmuli, kivaa, että olet saanut vähän levättyä. Oman väsymyksen myöntäminen ja tilanteen vakavuuden ymmärätäminen ei oel helppoa. Mutta todella ihana kuulla, että asiat menevät eteenpäin.
Pätkiin. Huomenna perehdytystä. Sitä tarvitsenkin.
Palataan, jos muisti palaa...