Lue keskustelun säännöt.
Olen allergisoitunut miehen hankkimalle koiralle. Mitä tehdä?
19.01.2022 |
Meillä on koira, joka on miehen itselleen hankkima, oli ottanut koiran kuukausi ennen kuin tavattiin. Olen kyllä ihan tykännyt siitä koirasta, mutta olen allergisoitunut sille eikä antihistamiinitkaan riitä enää pitämään oireita poissa. Mies ei suostu luopumaan koirasta. Meillä on pieni lapsi joten tuntuisi aika oudolta erota koiran vuoksi. Mutta en minä enää voi näinkään elää, jatkuvasti nenä tukossa, huono olo, silmät rähmii jne. Sanokaa joku viisas neuvo tähän.
Kommentit (94)
Voit saada astman, jos koira ei lähde uuteen kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos koira on oikeasti allergiasi aiheuttaja (onhan se varmasti tutkittu!) niin joko luovutte koirasta tai sinä miehestä tai yhdessä asumisesta. Älä kiristä "että joko minä tai tuo >:(" vaan sanot että allergiasi takia joudut muuttamaan toiseen asuntoon. Voitte tapailla toisianne tai erota.
Tapailla toisiamme? Meillä on perhe, kaksivuotias lapsi. Ei perhettä pyöritetä tapailulla.
Ap
Hahhaa, vai on koira miehelle tärkeämpi kuin perhe :D .
No jos mies ei luovu koirasta, niin vaihtoehdot on, että sinä sairastat samassa huushollissa ja mahdollisesti saat vielä pahempia oireita tai muutat muualle. Ei kai siihen mitään taikakikkaa löydy. Kannattaa myös miettiä, että haluatko "leikkiä kotia" miehen kanssa, joka pistää koiransa terveytesi edelle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko istuttanut miehen pöydän ääreen ja kysynyt asiallisesti että mikä olisi hänen ehdotus tilanteen ratkaisemiseksi. Jos ei koirasta luovu niin sanot että miehen on keksittävä sitten tyydyttävä ratkaisu.
Tottakai koirasta on vaikea luopua mutta en minä ainakaan keksisi muuta keinoa. Tai no, eri asunnot ja mies on sitten mahdollisimman paljon sun ja lapsen luona. Paitsi ei tuokaan yksinkertaista ole, pelkästään jo sen takia jotta rahallisesti voipi tehdä tiukkaa kaksi asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Voit saada astman, jos koira ei lähde uuteen kotiin.
Tai sitten pääset eroon allergiasta kun saat siedätystä. Tyttöni on testien mukaan vahvasti allerginen kissalle. Meillä on kissa, mutta hänellä ei ole mitään oireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no way kirjoitti:
No jos mies ei luovu koirasta, niin vaihtoehdot on, että sinä sairastat samassa huushollissa ja mahdollisesti saat vielä pahempia oireita tai muutat muualle. Ei kai siihen mitään taikakikkaa löydy. Kannattaa myös miettiä, että haluatko "leikkiä kotia" miehen kanssa, joka pistää koiransa terveytesi edelle...
tuttavallani on koira-allergia ja heillä koirat asuvat rivarin toisessa kerroksessa, tuttava ensimmäisessä
On mahdollista ja suhteellisen yleistäkin, että omalle koiralle siedättyy vaikka olisikin koira-allergiaa. Mutta siihen voi mennä pitkä aika ja onhan tuo ihan sietämätöntä, olen itsekin joutunut joskus kissa-allergikkona asumaan kissan kanssa, ja se on kyllä todella inhottavaa. Useimpia allergialääkkeitäkään ei saisi syödä jatkuvasti. Onkohan jonkinlainen siedätyshoito mahdollista, samanlaista kuin siitepölyynkin on? Varmaan maksaa kyllä aika paljon...
Vaikea tilanne, sinuna kysyisin mikä on miehen ratkaisu. Eihän se käy, että sinä kärsit jatkuvasti allergiasta, ja jos mies ei pysty ajattelemaan sinun ja perheen hyvinvointia niin en tiedä onko yhteinen tulevaisuus mahdollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko istuttanut miehen pöydän ääreen ja kysynyt asiallisesti että mikä olisi hänen ehdotus tilanteen ratkaisemiseksi. Jos ei koirasta luovu niin sanot että miehen on keksittävä sitten tyydyttävä ratkaisu.
Tottakai koirasta on vaikea luopua mutta en minä ainakaan keksisi muuta keinoa. Tai no, eri asunnot ja mies on sitten mahdollisimman paljon sun ja lapsen luona. Paitsi ei tuokaan yksinkertaista ole, pelkästään jo sen takia jotta rahallisesti voipi tehdä tiukkaa kaksi asuntoa.
Ei mies tarjoa mitään toimivaa ratkaisua, hän sanoo että ei voi luopua koirasta ja että minun pitää vain kestää oireet, ei ne (hänen mielestään) niin pahoja voi olla. Asutaan Helsingissä, joten näillä asuntojen hinnoilla ei todellakaan ole mahdollista mitään ylimääräisiä koteja ostella tai vuokrailla. Ap
Ihan kokemuksella voin sanoa että siihen omaan elukkaan siedättyy. Itsellä ei meinannut henki kulkea aikoinaan kissjen vuoksi. Luopuminen ei ollut vaihtoehto. Myös lääkärissä ehdottivat heti kissoista luopumista. Siellä todettiin paha kissa, koira, hevos ja heinäallergia. Ja taisi olla muutakin. Sanoin että en aijo luopua, tulin hakemaan tänne helpotusta hengittämiseen. Sain stydit lääkkeet ja pikkuhiljaa huomasin etten enää tarvitse niitä. Nykyään käytän ehkä kerran kuukaudessa astmapiippua jos sitäkään. Itse olen oman kokemuksen perusteella sitä mieltä että elukasta ei missään nimessä pidä luopua ihan heppoisin perustein. Oireisiin on lääkkeet ja aina voi pyytää parempia jos entiset ei meinaa tehota. Älä pistä miestäsi valinnan eteen. Hankkikaa kunnollinen ilmanputsari (mieluiten ylimitoitettu neliöihin nähden että hyöty paras mahdollinen), ehkä ilmankosteuttajakin olisi hyvä (pöly ja hilje ei leijaile asunnossa), makuuhuoneeseen koiran ei tarvitse välttämättä päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ei mene nyt läpi, että allergian kehittyminen kestäisi useita vuosia. Olet varmasti toki miehesi kanssa asunut useamman vuoden ennen jälikasvun tekoa ? Ja aivan varmasti jo ennen sitä mukulaa on jotain oireita ollut. Vai oletko taas näitä hupsista tulin raskaaksi ihan vahingossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit saada astman, jos koira ei lähde uuteen kotiin.
Tai sitten pääset eroon allergiasta kun saat siedätystä. Tyttöni on testien mukaan vahvasti allerginen kissalle. Meillä on kissa, mutta hänellä ei ole mitään oireita.
Luitko aloitusta? Ap ei ole siedättynyt vaan allergisoitunut. Ja tuskin siedättyy jos elimistö kokoajan hälytystilassa.
Meillä kaksi kissalle allergista perheessä, siliteltiin aina kuitenkin pihalla naapurin kissaa. Sitten naapurin kissa kävi joskus sisällä sillä ehdolla että sai vaikka kovalla pakkasella olla pahvilaatikossa ja laitettiin aina ulos jos ei totellu. Naapuri laittoi aina viestiä jos olivat reissussa ja silloin ruokittiin kissaa ja pidettiin sisällä.
Kun naapurin kissa kuoli niin otettiin oma kissa. Ja nyt kellekään ei tule mitään isoja oireita kissasta kun hitaasti siedätyttiin naapurin kissan avulla ensin. Toki oma kissa on opetettu että allergisten makuuhuoneisiin ei saa mennä ollenkaan jolloin öisin ei altistusta kissalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko istuttanut miehen pöydän ääreen ja kysynyt asiallisesti että mikä olisi hänen ehdotus tilanteen ratkaisemiseksi. Jos ei koirasta luovu niin sanot että miehen on keksittävä sitten tyydyttävä ratkaisu.
Tottakai koirasta on vaikea luopua mutta en minä ainakaan keksisi muuta keinoa. Tai no, eri asunnot ja mies on sitten mahdollisimman paljon sun ja lapsen luona. Paitsi ei tuokaan yksinkertaista ole, pelkästään jo sen takia jotta rahallisesti voipi tehdä tiukkaa kaksi asuntoa.
Ei mies tarjoa mitään toimivaa ratkaisua, hän sanoo että ei voi luopua koirasta ja että minun pitää vain kestää oireet, ei ne (hänen mielestään) niin pahoja voi olla. Asutaan Helsingissä, joten näillä asuntojen hinnoilla ei todellakaan ole mahdollista mitään ylimääräisiä koteja ostella tai vuokrailla. Ap
Tämän perusteella minun olisi sinun asemassasi kyllä todella vaikea jatkaa miehen kanssa. Eikö hän tajua, että hoitamaton allergia voi oikeasti johtaa esim. astmaan? Tuntuu todella välinpitämättömältä ja kylmältä sivuuttaa oireesi noin. Sinuna sanoisin että joko hoidetaan koira uuteen, hyvään kotiin tai sitten menee lusikat jakoon. Ymmärrän ettei koirasta haluaisi luopua, mutta eihän tuollainen ole millään tavalla reilua ja oikein sinua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko istuttanut miehen pöydän ääreen ja kysynyt asiallisesti että mikä olisi hänen ehdotus tilanteen ratkaisemiseksi. Jos ei koirasta luovu niin sanot että miehen on keksittävä sitten tyydyttävä ratkaisu.
Tottakai koirasta on vaikea luopua mutta en minä ainakaan keksisi muuta keinoa. Tai no, eri asunnot ja mies on sitten mahdollisimman paljon sun ja lapsen luona. Paitsi ei tuokaan yksinkertaista ole, pelkästään jo sen takia jotta rahallisesti voipi tehdä tiukkaa kaksi asuntoa.
Ei mies tarjoa mitään toimivaa ratkaisua, hän sanoo että ei voi luopua koirasta ja että minun pitää vain kestää oireet, ei ne (hänen mielestään) niin pahoja voi olla. Asutaan Helsingissä, joten näillä asuntojen hinnoilla ei todellakaan ole mahdollista mitään ylimääräisiä koteja ostella tai vuokrailla. Ap
No sitten se on ero. Miehen prioriteetti on selvä; koira menee perheen edelle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ei mene nyt läpi, että allergian kehittyminen kestäisi useita vuosia. Olet varmasti toki miehesi kanssa asunut useamman vuoden ennen jälikasvun tekoa ? Ja aivan varmasti jo ennen sitä mukulaa on jotain oireita ollut. Vai oletko taas näitä hupsista tulin raskaaksi ihan vahingossa.
Kyllä allergiat voi puhjeta aikuisiällä ihan yllättäen. Minulla ei ollut lapsena yhtään allergioita, vasta yli 20-vuotiaana puhkesi allergiat ainakin kissalle, siitepölylle ja pölylle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ei mene nyt läpi, että allergian kehittyminen kestäisi useita vuosia. Olet varmasti toki miehesi kanssa asunut useamman vuoden ennen jälikasvun tekoa ? Ja aivan varmasti jo ennen sitä mukulaa on jotain oireita ollut. Vai oletko taas näitä hupsista tulin raskaaksi ihan vahingossa.
Vähän sama fiilis itsellä, ei ihan noin vaan yhtäkkiä allergisoidu. Raskausaikana tuon vielä ymämrtäisin, mutta jos lapsikin on jo 2v. Voiskohan olla nyt joku muu tuossa takana? Teidän välinen suhde? Miehen jakama huomio koiralle? Tai vaikka ihan että asutte homekämpässä?
Siedätyshoito. Acarizax- tabletti kerran päivässä, hoito kestää kolme vuotta.
Jos koira on oikeasti allergiasi aiheuttaja (onhan se varmasti tutkittu!) niin joko luovutte koirasta tai sinä miehestä tai yhdessä asumisesta. Älä kiristä "että joko minä tai tuo >:(" vaan sanot että allergiasi takia joudut muuttamaan toiseen asuntoon. Voitte tapailla toisianne tai erota.