Huono päivä opettajille - 16 v. kirjoitti 10L KOTIOPETUKSESSA

Jos ryhmäkoot pienentyisivät niin silloin olisi mahdollisuus antaa yksilöllisempää ja räätälöidympää opetusta.

Opettajan ohjauksessa on samaan aikaan ainakin parikymmentä samanikäistä oppilasta, mutta kotiopetuksessa vain yksi. On päivänselvää, että yksilöllinen ja oppilaan tarpeisiin, taitoihin ja oppimistapoihin räätälöity opetus on tehokkaampaa kuin opetus, jonka pitäisi toimia parillekymmenelle erilaiselle oppijalle yhtäaikaa. 

Kyllä se ällien ja myös ällin määrä riipuu suurimmaksi osaksi oppilaasta. Opettaja voi yrittää innostaa opiskelijaa tai vastaavasti jossain tapauksessa opettaja saattaa lannistaa opiskelijaa mutta kyllä lukiossa sen suurimman työn tekee oppilas itse. Vaikka olisi kuinka hyvä opettaja, oppilas voi saada A:n tai vastaavasti huonoimmankin opettajan oppilas voi helposti kirjoittaa L:n.

Minusta tämä on osoitus siitä, että tasapäistävä koululaitos ei toimi. Koulussa ei saa olla hyvä, siellä pitää olla keskinkertainen. Oppilaiden on oltava paikalla päivästä toiseen kuuntelemassa, miten paria häirikköä yritetään pitää kurissa sen sijaan että saisivat kaikki opetusta. Koulushoppailua katsotaan kieroon, vaikka sen ainoa tarkoitus on antaa oppilaille opiskelurauha.

Kotiopetus on  kutakuinkin ainoa vaihtoehto niille, jotka haluavat oppia ja osata. Suomessa on muutaman kymmenen koulua, joissa opetetaan ja lopuissa säilytetään. Yksittäiset opettajat jossain yrittävät antaa haasteita lahjakkaille, mutta muuten opetus on monessa lukiossakin pääosin sitä, että kerrataan ala-asteen oppeja. Vika ei ole opettajissa vaan siinä, että peruskoulussa mennään aina heikoimman ehdoilla ja sama jatkuu keskiasteella.

Linkki uutiseen?

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 17:48"]

Koulussa ei saa olla hyvä, siellä pitää olla keskinkertainen. 

[/quote]

Höpö höpö. Jo silloin kun minä olin koulussa 80-90-luvuilla, koulussa sai olla hyvä, sitä ei kukaan estänyt. Päinvastoin.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 17:51"]

Linkki uutiseen?

[/quote]https://www.google.fi/search?q=kymmenen+lauidaturin+16+vuotias

En ymmärrä miten tuo onnistunut. Onhan noita fiksuja vaikka kuinka, joilta se lahjojen ja ja motivaation osalta onnistuu varmasti mut käsittääkseni Suomessa suhtaudutaan aika nihkeästi tuollaiseen "tohtoriksi parikymppisenä" opiskeluun. Pitäisi siis kiltisti edetä muiden tahdissa vaikka rahkeet riittäisi mihin vaan.

Siis oikeasti, jeppe on ysiluokkalaisen iässä ja opiskellut lukion kurssit jotka vaaditaan 10 aineen kirjoittamiseen. Varmaan yli sata lukiokurssia, 16-vuotiaaksi mennessä??? Ja vielä kirjoittanut ilmeisesti ainakin kahdessa osassa, 16-vuotias??

Teoriassahan tuo voisi olla vaikka erikoislääkäri 25-vuotiaaksi mennessä, ellei jo aiemmin. Hieno suoritus tähänkin mennessä, en vaan ymmärrä miten on voinut tuon kaiken saada jo tehtyä.

Mun mielestäni lukion ongelma oli se, että täytyi olla fyysisesti läsnä aina, vaikka itsenäisesti saa tehokkaammin opiskeltua (kun kyse on yleensä vain pänttäämisestä), jolloin länsäolo on aika turhaa. Ja sitten oikea opiskelu jää vapaa-ajalle.

Tjaa,a. Mä taas luulen, että tuo uutinen on enempi hyvä uutinen opettajille. - Voidaan sen perusteella "taas" vaatia ryhmäkokojen pienentämistä. - itse olen käynyt oppivelvollisuuteni ja lukion aina niin että kuokallani oli aina vähintään 35 oppilasta ja joskus olen miettinyt, että miten me kaikki on selvisimmekään, niinkin hyvin kuin lopulta selvittiin. Lopuksi se, että joku 16 vuotias kirjoitti 10 Laudaturia ei  kyllä välttämättä taida kertoa muusta, kuin yhdestä ilmeisen lahjakkaasta ja ahkerasta nuoresta. - Toivottavasti hänen elämäänsä on mahtunut myös "normaalin nuoren" elämää, jolla on toivottavasti ollut ja on vastaisuudessakin oikeus tehdä toisinaan myös virheitä ja erehtyä. 

http://yle.fi/uutiset/kalle_kirjoitti_kymmenen_laudaturia__ikaa_vasta_16_vuotta/7999435
Kalle kirjoitti kymmenen laudaturia – ikää vasta 16 vuotta
Lohjan lukion aikuislinjalta tuli huikea ylioppilasuutinen. Kalle Kujanpää panee valkolakin päähänsä kymmenen laudaturin tuloksella.
Itseään perusnuoreksi kuvaileva Kalle Kujanpää halusi pienestä iästään huolimatta mennä nimenomaan aikuislinjalle.

– Siellä mä pystyin opiskelemaan itse kursseja etänä. Se on sinänsä mulle tuttua puuhaa, koska olen käynyt peruskoulun kotikouluna.

Kotikoulussa oppilas opiskelee kirjaimellisesti muualla kuin varsinaisessa koulussa, esimerkiksi kotona. Vastuu on vanhemmilla.

Pitää nähdä vaivaa itse

Kalle pystyi aikuislinjalla panostamaan enemmän juuri niihin aineisiin, joista hän pitää. Aikuislinjalla on lähiopetusta vähemmän kuin perinteisessä lukiossa ja siksi vastuuta lankeaa opiskelijalle itselleen myös enemmän.

– Pitää nähdä vaivaa sen eteen, että valmistuu. Sua ei viedä eteenpäin kädestä pitäen, vaan pitää olla oma-aloitteinen ja hoitaa hommat kunnialla, Kalle sanoo.

Viime vuoden keväällä Kalle kirjoitti historian ja yhteiskuntaopin laudaturit, lyhyestä venäjästä tuli eximia. Syksyllä fysiikka, kemia ja äidinkieli poikivat laudaturit. Nyt keväällä täydet pisteet irtosivat pitkästä matematiikasta, englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta.

– Kaikki aineet ovat sellaisia, joista mä tykkään. Omasta kiinnostuksesta se lähti. En mä osannut päättää minkä olisin halunnut jättää kirjoittamattakaan.

Hyvä tulos ei ollut yllätys

Kalle sanoo, että hyvien tulosten takana on se, että on opiskellut asiat hyvin jo lukioaikana.

– En minä mihinkään koppiin sulkeutunut lukemaan. Kyllä mulla oli sosiaalista elämää ihan normaalisti.

Arvosanat eivät olleet kirjoittajalle sen kummempi yllätys. Ehkä pieni sellainen oli viime vuoden kevään ensimmäisten aineiden, historian ja yhteiskuntaopin laudaturit, koska ne eivät olleet lähelläkään alempaa eximiaa.

"Yo-tutkinto suhteellisen arvokas"

Ylioppilastutkinnon merkityksen pohtiminen saa Kallen hetkeksi mietteliääksi.

– Kyllä se hyvän pohjan antaa yliopistoon. Toisaalta, onhan se kummallista, että ensin luetaan ylioppilaaksi ja sitten alkaa hirveä pänttääminen yliopiston pääsykokeisiin.

Kallesta ylioppilastutkinnon tekee suhteellisen arvokkaaksi se, että se on kaikille yhteinen ja arvioidaan samalla tavalla koko maassa.

Nuorukaisen jatko on kirkkaana mielessä: Åbo Akademi ja tietotekniikan opinnot.

– Tietotekniikka on mun harrastus, josta mä tykkään, ja siksi se on luonteva valinta. Ja ruotsin kieltä osaan jo varsin hyvin.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 17:51"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 17:48"]

Koulussa ei saa olla hyvä, siellä pitää olla keskinkertainen. 

[/quote]

Höpö höpö. Jo silloin kun minä olin koulussa 80-90-luvuilla, koulussa sai olla hyvä, sitä ei kukaan estänyt. Päinvastoin.
[/quote]

Mutta eikö kaikki tutkimuksetkin osoita, ettei lahjakkaita oppilaita huomioida? Lahjakkaille voi olla erittäin turhauttavaa se tahti ja taso, jolla opiskellaan. Jo peruskoulun pitäisi olla luokaton mielestäni, tai ainakin lahjakkailla pitäisi olla mahdollisuus suorittaa luokat normaalia nopeammin.

Lahjakas kaveri. Hieno suoritus. 

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 17:51"]

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 17:48"]

Koulussa ei saa olla hyvä, siellä pitää olla keskinkertainen. 

[/quote]

Höpö höpö. Jo silloin kun minä olin koulussa 80-90-luvuilla, koulussa sai olla hyvä, sitä ei kukaan estänyt. Päinvastoin.

[/quote]

Ja kirjoitit 10 laudaturia?

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 17:56"]

Mun mielestäni lukion ongelma oli se, että täytyi olla fyysisesti läsnä aina, vaikka itsenäisesti saa tehokkaammin opiskeltua (kun kyse on yleensä vain pänttäämisestä), jolloin länsäolo on aika turhaa. Ja sitten oikea opiskelu jää vapaa-ajalle.

[/quote]

Meillä lukiossa kyse ei ollut pänttäämisestä vaan oppimisesta. Pelkällä oppikirjalla ei tehnyt mitään, tunnilla oppi enemmän. Tosin kyseessä oli lukio, joka on Suomen lukioista 10 parhaan joukossa, ku kriteerinä on yo-kirjoituksissa menestyminen.

Opettajat = Tarpeettomia möllistelijöitä luokassa!

Ei minulta opettajana ole pois se, että joku on huippulahjakkuus. Normitenavalta tuo ei onnistu, ja siksi on hyvä, että meillä on ilmainen ja laadukas koululaitos kaikille tarjolla. Toivottavasti tuo nuori saa hyvää ja turvallista kasvatusta edelleen, jotta saa kasvaa täysipainoiseen aikuisuuteen, ja hyödyntää lahjojaan.

Hieno saavutus toki, mutta hiukan kyllä ihmetyttää, miten tuo on onnistunut. Lähipiirissä on yksi tapaus, joka kirjoitti melko samanlaisen tuloksen, mutta kävi lukion ihan normaalisti ja kirjoitti normaalin aikataulun mukaan 19-vuotiaana. Hän on lahjakas, vaikka toki teki myös töitä koulun eteen. Ehti kuitenkin viettää myös ns. normaalia elämää, tavata kavereita ja harrastaa. Kotikoulussa voi tottakai edetä omaan tahtiin, mutta hiukan ihmettelen, onko tämä ylioppilas ehtinyt viettää yhtään ns. normaalin nuoren elämää. Ja yliopiston aloitus 16-vuotiaana? Aika jännittävää varmasti. Toisaalta tällaiset poikkeuksellisen lahjakkaat ihmiset ovat poikkeuksillisia muutenkin, opiskelu ja uuden oppiminen on intohimo ja kaikki mielenkiinto suuntautuu siihen.

Olipas hänellä myös lahjakas opettaja kotona, aplodit hänelle!

Kotikoulun idea on, että kaikki nähty, kuultu ja koettu tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Oppiminen ei siis ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Kotikoulua voisi pitää eräällä tapaa elämäntapana eli vanhemmat tarjoavat lapselle mahdollisuuden oppimiseen muulloinkin, kun tehdään työkirjaan tehtäviä.  Käytännön esimerkkinä vaikka se, että kun kävellään kauppaan, tunnistetaan tien varressa olevia kasveja. Perehdyin aika paljon kotikoulun toimintatapoihin vuosia sitten, kun oli omien lastenikin kohdalla vakavasti harkinnassa, että olisivat siirtyneet kotiopetukseen.