Onko lähipiirissänne narsisteja?
Kommentit (3)
tosi omalaatuinen ja suuttui ihmeellisistä asioista. Näin ajattelin silloin, kun tunsin hänet vain pintapuolisesti.
Myöhemmin kun tutustuin paremmin, tunsin itseni imarrelluksi hänen huomiostaan. Hän oli Itse Täydellisyys, tosin pelottavalla tavalla. Hän vihjaili aina mun olevan heikko ihminen, mutta että hän tukee ja auttaa.
Toisinaan yhdessäolomme oli yhtä juhlaa ja ihanaa. Aivan täydellistä. Hän laittoi mulle ruokaa, kävimme yhdessä saunomassa, järvellä, retkeilemässä. Otti huomioon, ymmärsi loputtomasti.
Tätä kesti niin kauan, kun " tottelin" häntä sataprosenttisesti. Mun piti olla AINA samaa mieltä kuin hän. Hän ei voinut sietää mitään erilaisuutta mussa, jos osasin jotain kieltä paremmin kuin hän, hän mitätöi taitoni. En saanut mennä omille teilleni, vaan hän piti tiukassa lieassa heti jos " irtauduin" yhtään.
Myöhemmin tulin suunnittelematta raskaaksi. Hän ei voinut sietää koko asiaa ja välimme rikkoontuivat lopullisesti. Olen kuulemma hänen suurin vihamiehensä, kun en suostunut tekemään aborttia. Hän pakoilee poliisia ja elatusmaksuja. Hän uhkasi tappaa minut, itsensä sekä minun vanhempani, koska " on niin vihassa" .
Mitä eromme jälkeen on tapahtunut, hänestä on tullut vieläkin synkempi. Töissä hän pärjää niin kauan, kun kaikki menee hänen tahtonsa mukaan. Vuosi sitten hän menetti hermot töiden jälkeen, kun eräs ihminen oli ollut erimieltä hänen kanssaan - hän veti turpaan.
Myöhemmin kuulin, että hänen edellinen tyttöystävänsä oli seurustelun aikana mm joutunut tekemään abortin. Sekä hän oli jossain vaiheessa ollut niin rikki suhteesta, että oli yrittänyt itsemurhaa.
Minua seurannut tyttöystävä kuulemma jätti tylysti, mikä oli suunnaton pettymys. Hän ei ole koskaan päässyt ylitse jätetyksi tulon kokemuksista, hän vain muistaa pahalla ja vihaa.
Hänen kanssaan ei koskaan pystynyt keskustelemalla selvittämään asioita. Ei koskaan. Hän uhkailee väkivallalla tai muuten painostaa. Hän on tosi ehdoton. Hänen miesihanteensa on yksinäinen cowboy, joka nai kymmentä naista päivässä, mutta ei rakasta ketään.
Hänen bravuurinsa oli ihanan viikonlopun jälkeen (vielä seurustellessamme) sanoa, että " hyi kun sä et merkitse mulle yhtään mitään, mä olen niin kylmä ihminen, ettei mulla kyllä ole minkäänlaisia tunteita sua kohtaan - luuletko ettei tässä kauaa mene kun käyn toista naista polkaisemassa?"
Kuitenkin hän kerran tuli taksilla yli 1000km minua tapaamaan, " koska oli huolissaan siitä, että löydän toisen" .
Aika lievä tapaus tuohon edelliseen kirjoittajaan verrattuna mutta todella empatian puute on niin huomattava että sen huomaa vieraskin.
Minusta ja siarestani ei koskaan tullut mitään kun mikään ei kelvannut.
Itse olin keskivertoa parempi koulussa ja sisareni kuuden l:n ylioppilas.
henkisesti tosi raskasta.