Eskarilainen ei MILLÄÄN nuku aikaisin....APUA!
Tuntuu, että olen H U O N O äiti kun en ole saanut eskarilaista nukkumaan aikaisin!
Olen turhautunut tästä. Mies ei osallistu tähän nukuttamisrumbaan.
Olen yksin tässä illat hoitamassa lapsia mm. iltapala, iltapesu ja nukkumaanmeno.
Kuopus nukahtaa paremmin, jo 21.00 aikaan simmahtaa omaan sänkyyn. Mutta tämä esikoinen, joka on 6 vuotias. Pyörii 2-3 tuntia omassa sängyssä, ei vaan millään suostu nukkumaa. En tosiaan ymmärrä kuinka voi jaksata valvoa myöhään kun ei vaan ole nukkunut päikkäreitä ja herännyt aamulla aikaisin 7 aikaan.
Iltarituaalit olleet samoja, ei muutoksia.
Tuntuu vähän jo siltä, että hän odottaa niin kauan kun pääsee meidän viekkuun nukkumaan. Mutta ei voi... Haluamme mieheni kanssa olla rauhassa, mutta seksielämää ei ole enää vuoteen tämän ongelman takia.
Mulla on vaan iso HUOLI hänen vähäisesä unesta ja miten on jaksellut keskittyä esikoulussa. Raivokohtauksia on tullut joskus esiin jos on todella väsynyt.
Kohtalotovereita??
T: Väsynyt ja huolestunut äiti
Kommentit (5)
olen tullu siihen tulokseen ,että nukahtaa kun nukuttaa,mutta on kuitenki mentävä sänkyyn klo 20.30 , yhen kirjan saa lukea ja sit hiljaa ja valot pois . pyörii sit just 1-2 ennen kun nukahtaa . ei ole kuitenkaan aamusin väsyny . tyttö on aina ollu iltavirkku . eihän sitä itteekää huvita nukkua jos ei väsytä ! meillä kuopus taas nukahtaa samantien ku menee sänkyyn.
Ainokaisemme on tokaluokkalainen. Hän nukkuu samassa huoneessa kanssamme.
Alkuun sänkyjemme väli oli jopa metri..., mutta sitten viereisen vaatehuoneen möröt alkoivat pelottaa. Siirsimme pojan sängyn kiinni omaan sänkyymme (pieni makuuhuone) ja tässä hän on nukkunut varmaan vuoden verran.
Illalla luemme sadun, jos aika antaa myöten. Sitten äidin pusuttelut, iltarukoukset isän kanssa ja isä on vierellä nukahtamiseen saakka. Usein poika sanoo pelottavan, ja isän silittelyt rauhoittaa. Siinä poika nukkuu aamuun saakka. Unilelut ovat hyvin tärkeitä.
Lapsemme on herkkä ja mielikuvitus taitaa hallita elämää tuossa vaiheessa melkoisesti. Elämä on melkoista muutosten aikaa (Sinun lapsella eskari, meillä koulu, harrastukset, kavereitten kanssa touhuamiset yms.).
Unen tarve lapsellamme on n. 10½ tuntia. Tuttavalapsilla 11-12 tuntia; tuntuu, että meillä nukutaan tavallista vähemmän.
sinne siirtymistä millään tavalla. Ystäväperheellä toinen pojista nukkui vanhempien makuuhuoneessa 12 ikävuoteen saakka, toinen oli 10 vuotta siirtyessään omaan huoneeseen.
Minkälaisia ovat viikonloput? Pidättehän samasta rytmistä kiinni?
Eli ettei nuku viikonloppuisin aamulla pitkään, jolloin on vaikea saada illalla unen päästä kiinni, jolloin taas nukkuu pitkään ja kierre on valmis.
Tämähän on monen murrosikäisen ongelma.
Ja mikä tilanne on ollut ennen?
Puhut " nukuttamisesta" ? Tämänikäistä (minkäänikäistä) ei mielestäni enää pidä " nukuttaa" . Tuntuu että tuo tilanne syö koko perheen, erityisesti sinun, voimavaroja kohtuuttomasti.
Ja jos yrität jotenkin " nukuttaa" poikaa eikä hän saa unen päästä kiinni, poika vaistoaa mielentilasi, ja unen saaminen on entistä vaikeampaa. Pojalle itselleenkin voi tulla tästä unen saamisesta paineita.
Kuusivuotiaan kanssa pystyy jo neuvottelemaan. Juttele tilanteesta.
unohda kaikki " nukuttamiset" . Sopikaa tietyt pelisäännöt. Nukkumaan ei voi pakottaa, mutta levätä poika voi.
Eli voi sopia, että jos uni ei tule, voi lukea (selata hetken) kirjaa/Akua tms., jonka jälkeen on taas levättävä.
Tuli vaan mieleen, että voisiko esikoulun alkaminen vielä vaikuttaa niin, että lapsi jännittää sitä illalla tai kelaa päivän tapahtumia mielessään niin, ettei saakaan unta. Vai oletteko kiristäneet linjaa tuon viereen tulon kanssa ja lapsi voisi olla siksi hermostunut?
Oli miten oli, minä olen aina ollut lempeän linjan kannalla näissä nukkumisasioissa ja pitänyt päätavoitteena sitä, että kaikki saavat nukuttua mahdollisimman hyvin. Siksipä meillä melkein 5v. tulee vieläkin viereen joka yö, tosin onneksi vasta aamuyöstä, joten ei häiritse muita sänkypuuhia :-) Nukahtamisen kanssa toimimme yhä niin, että istumme vahdissa kunnes lapsi nukahtaa - minusta se on itsellekin helpompaa kuin kuulostella olohuoneessa, että mitä siellä lastenhuoneessa tapahtuu. Meillä siis homma toimii näin, teillä ei selvästikään nykysysteemi pelaa, ja siksi jotain pitäisi muuttaa.
Auttaisiko lasta nukahtamaan pieni silittely kun hän on sängyssä? Meillä levotonta lasta on joskus hierottukin kevyesti ja se rauhoittaa tosi hyvin. Tuon ikäistä voi myös jo hyvin motivoida jollain palkinnolla: hän voisi saada merkin jokaisesta kerrasta kun nukkuu omassa sängyssä aamuun asti ja 10 merkistä jonkin palkinnon (leffakäynti tms. on aina parempi kuin lelu). Toisaalta jos lasta pelottaa omassa huoneessa, en painostaisi häntä olemaan siellä yksin. Kun hän selvästikin on sitkeä valvoja, niin pahimmillaan hän valvoskelee siellä sitten pitkään peläten ja sitä kai ei kukaan vanhempi halua? Ehkä uusi yövalokin helpottaisi?
6 vuotta on vaikea ikä ja lapsi tarvitsee turvaa ja tukea itsenäistymiseen. Koettakaa jaksaa olla ymmärtäväisiä, vaikka se ei etenkään esikoisen kohdalla aina onnistu. Meillä vanhin on jo 8 v. ja kuopus siis 5, ja huomaan että kuopuksen kanssa olen paljon kärsivällisempi enkä painosta häntä " isoksi pojaksi" yhtään niin paljon kuin esikoista aikanaan.