Pystyisitkö elämään elämäsi ilman huumoria?

Huumori on elämän suola.

En pystyisi elää ilman huumoria. Sujuu kaikki asiat paaaljon mukavammin, kun heittää vähän huulta. Vaikka olis kuinka paska päivä, niin yritän aina repiä jostain huumoria :D

Pystyisin elämään erittäin hyvin ilman huumoria. En ole yleensäkään ollenkaan huumorintajuinen ihminen, minusta yleensä huumori on älytöntä tyhjännaurantaa asioille jotka itseäni eivät huvita ollenkaan.

Kyllä huumoria pitää olla vaikka ei toivoa olisikaan.

Riippuu vähän siitä, mitä huumorilla tarkoitetaan.

Kyllä pystyisin elämään maailmassa, jossa sanotaan mitä tarkoitetaan ja tarkoitetaan mitä sanotaan. Jossa voisi puhua tunteistaan ilman että niistä väännettäisiin vitsiä ja ihmisen pehmeille kohdille naurettaisiin. Pystyisin elämään ilman kaksimielisiä heittoja ja mukavitsinä heitettyjä piikittelyjä.

Mutta jos huumorittomuus tarkoittaa samalla sitä, ettei voisi antaa anteeksi asioita, kuitata jotain kömmähdystä naurulla tai viettää iltaa yhteisiä muistoja kerraten, vatsansa kipeäksi nauraen niin ei sitten.

Kyllä vaan, minä nelikymppinenkin osaan nauraa niin että vedet valuu silmistä. En tiedä sitten, onko se huumoria vai hyvää oloa.