Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko paniikki tms oire, vai mistä on kyse
16.05.2015 |
jos pelkää olla yksin, vaikka liikkua kaupungilla yksin siitä syystä että pelkää itselle sattuvan jotain. Mulla siis sellainen pelko, että pelkään, että mulle sattuu jotain, eikä ole ketään tuttua ympärillä auttamassa. Pahinta on, kun joudun matkustamaan yksin työn puolesta toisiin kaupunkeihin ja ulkomaillekin. Pelkään siis että minua ei auteta tai ei edes saada tietää kuka olen, jos saan vaikka sairaskohtauksen tai jään auton alle. Onko kellään muulla tällaista?
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 23:47"]Olen pelännyt aikaisemmin eri elämän vaiheissa vaikka mitä.. Autolla ajamista, lentämistä, putoamista, murskautumista, ahtaita paikkoja, rikoksen uhriksi joutumista, esiintymistä, outoja ympäristöjä ja ihmisiä ym. Näitä on vaikka kuinka paljon ja aaltoilivat stressin ja elämän tilanteiden mukaan. Kaikki eivät olleet samaan aikaan aktiivisina ja päälle päin musta ei huomannut juuri mitään. Olen aika itsevarman oloinen ulospäin. Olen päässyt näistä eroon. Mun äiti on narsisti ja ollut aina ylihuolehtivainen ja varoitellut kaikesta mahdollisesta. Meni pitkälle aikuisikään, kun tiedostin ja muistin ongelmaisen lapsuuteni ja siitä alkoi toipuminen. Eli mulla oli oire jostain muusta.
[/quote]
Mun pitäisi myös. Miten onnistuit tässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei pitäisi olla mitään erityisen traumatisoivaa ainakaan tiedossa, ja tää on pahentunut aikuisiällä. Ap.
Mulla auttoi se tunnelukkotyöskentely ja skeematerapia, joita siis opiskelin ja tein ihan omin päin. Jätin myös jo aikaisemmin alkoholin kokonaan pois, koska se selvästi pahensi ahdistus, masennus ja paniikkioireita. Auttoi, kun ymmärsi mistä ne pelot johtuivat. Turvaton lapsuus, epäluottamus toisiin ihmisiin ja pohjimmiltaan huono itseluottamus. Kun oma hyvinvointi ja itsetuntemus parani, niin ne pelotkin ovat hävinneet. T:2
Jos et saa mitään Fyysistä oiretta on tuskin kyse paniikista, pakkoajatuksista ts. Pakko-oireisestahäiriöstä ennemminkin. Siihenki on apua saatavilla tai ainakin helpotusta, käy lääkärissä.
Ja mun oman lapsen syntymä laukaisi mulla ne lapsuusmuistot. En siis tiedostanut ollenkaan, että siellä olisi mitään outoa, tosin lapsuusmuistoja oli hirveän vähän ja tätä joskus ihmettelin. Vasta siitä lähti keriytymään auki kaikki ja ne muistot palasi. Aikamoinen tunteiden myllerrys ja kriisiytyminen siitä seurasi ja sitä prosessia kesti noin 1,5 vuotta. T:2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 00:04"]Ja mun oman lapsen syntymä laukaisi mulla ne lapsuusmuistot. En siis tiedostanut ollenkaan, että siellä olisi mitään outoa, tosin lapsuusmuistoja oli hirveän vähän ja tätä joskus ihmettelin. Vasta siitä lähti keriytymään auki kaikki ja ne muistot palasi. Aikamoinen tunteiden myllerrys ja kriisiytyminen siitä seurasi ja sitä prosessia kesti noin 1,5 vuotta. T:2
[/quote]
Mulla myös muistot poissa, mutta miten ne saa taiottua esiin?
Alue: Aihe vapaa
Olen pelännyt aikaisemmin eri elämän vaiheissa vaikka mitä.. Autolla ajamista, lentämistä, putoamista, murskautumista, ahtaita paikkoja, rikoksen uhriksi joutumista, esiintymistä, outoja ympäristöjä ja ihmisiä ym. Näitä on vaikka kuinka paljon ja aaltoilivat stressin ja elämän tilanteiden mukaan. Kaikki eivät olleet samaan aikaan aktiivisina ja päälle päin musta ei huomannut juuri mitään. Olen aika itsevarman oloinen ulospäin. Olen päässyt näistä eroon. Mun äiti on narsisti ja ollut aina ylihuolehtivainen ja varoitellut kaikesta mahdollisesta. Meni pitkälle aikuisikään, kun tiedostin ja muistin ongelmaisen lapsuuteni ja siitä alkoi toipuminen. Eli mulla oli oire jostain muusta.