Kesälomareissu jälleen suunnitelmissa, vaan ainoa huoli on

se miten saada koululainen (10v, Asperger) pysymään kanssamme? 

Hän jo viime kesälomareissulla teki sellaista, että katosi isommalta museoalueelta (Saksassa) ja löytyi lopulta automme vierestä parkkipaikalta.  Kun kysyimme syytä katoamiselle, hän vain sanoi, että alkoi kyllästyttämään museossa oleminen.  Toisen kerran hän livahti eläintarhassa (Hollannissa) omille teilleen ja tapasimme hänet vasta loppumetreillä puistossa juuri ennen ulosmenoa.  Kolmannen kerran hän lähti omille menoilleen ulkoilmamuseossa (Puolassa) ja siellä hän taas oli mennyt - muistaakseni - johonkin tuulimyllyn alle sadetta pitämään.

Nyt suunnitelmissa on jälleen pienimuotoinen kierros tyyliin Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola (vain läpiajo pohjoisosan kautta Baltian maihin) ja Baltian maitten kautta kotiin.

Hieman itseä hirvittää jo valmiiksi minne muksu mahtaa tällä kertaa livahtaa?  Vaan mies tuumi, ettei muksu pääse minnekään menemään, kun ajellaan vain ja katsotaan maisemia.  Ei pysähdytä missään nähtävyyspaikoissa (esim; nuo museoalueet, eläintarhat, kirkot, linnat jne...) - korkeintaan vain jossain luontokohteissa.  Itse mietin, että syytä on käydä vain jossain pienemmissä kaupoissa evästä ostamassa, niin näkeepähän paremmin missä muksu menee.

Nytkin olen jo aloittanut lapsen ohjeistamisen, että sinä et osaa muitten kieltä ja muut taas eivät ymmärrä mitä sinä puhut.  Joten on pysyttävä kanssamme, ei saa lähteä omille teilleen ja jos jossakin paikassa alkaa kyllästyttämään, siitä on sanottava meille, että nyt lähdetään takaisin autolle.   Lapsi vain tuumasi, että osaa hän englanniksi sanoa hei ja oman nimensä.  Sanoin vain, että tuolla et kyllä pitkälle pötki.