Olen vihainen puolisolle, joka toi kotiin koronan
Olen vielä riskiryhmää ja puoliso holtittomalla käytöksellään on hankkinut koronatartunnan. Se on varmasti jo tarttunut minuunkin. Tiedän ettei enää voi tehdä mitään ja maito on jo ns kaatunut, mutta ei voi mitään, että olen hänelle vihainen. Vastaava tilanne lienee monessa perheessä. Miten olette käsitelleet niitä vihantunteita?
Kommentit (25)
Mistä tiedät, että se on puolisoltasi? Miten olet niin varma, ettet itse ole saanut tartuntaa?
Ennemmin tai myöhemmin virus olisi tullut joka tapauksessa. Kaupan tuulikaapista, maski sulla vähän huonosti; lenkillä ohikulkijan hönkäisemänä jne. Tämä uusin tarttuu niin helposti, että sitä ei pysty välttämään kukaan. Suotta olet vihainen.
Joka talvi liikkuu influviruksia yms tiettyinä aikoina. Tämä alkoi ennen joulua kun massat velloivat keskenään. Ei välttämättä kumppaisi syy, turha kai olla vihainen, paitsi jos nuolee ja nuohoaa joka julkisessa rakennuksessa.
Onneksi ei ole noin välinpitämätöntä puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät, että se on puolisoltasi? Miten olet niin varma, ettet itse ole saanut tartuntaa?
Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, mutten lähde avaamaan yksityiskohtia tässä.
Se ei ole totta, että kaikki sen saisivat, se on isoa liioittelua, jota osa on harrastanut jo 2 vuoden ajan. Korona ei ole levinnyt koko väestöön missään, vaan jopa yllättävän suppeasti. Olisi ollut täysin mahdollista välttyä siltä ja ensi keväänä tulee jo markkinoille pahan taudin estävä lääkekin. Nyt maaliskuussa tulee jo omikroniin räätälöity rokotekin. Olen todella katkera ja suuttunut, että puoliso toi sen minulle nyt.
Ap
Meillä kävi samalla tavalla.
Tosin tämä oli jouluviikolla. Miehellä oli pikkujoulut siinä joulua edeltävänä vknloppuna. Itselläni ei ole rokotteita (eikä siis passia) ja olin leikkisästi sanonut miehelle, että hänen tehtävä on hakea omikroni nyt kotiin. En olisi uskonut, että nappasi heti ensi yrittämällä! Nyt tauti molemmilla takana ja ei tarvi sitä enää miettiä.
Jää hyvästi, olkoon matkasi rauhallinen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi samalla tavalla.
Tosin tämä oli jouluviikolla. Miehellä oli pikkujoulut siinä joulua edeltävänä vknloppuna. Itselläni ei ole rokotteita (eikä siis passia) ja olin leikkisästi sanonut miehelle, että hänen tehtävä on hakea omikroni nyt kotiin. En olisi uskonut, että nappasi heti ensi yrittämällä! Nyt tauti molemmilla takana ja ei tarvi sitä enää miettiä.
Totanoin. Et sitten tiennyt, että sen voi saada uudestaan jo 1-2 kk päästä. Siihen ei tule immuniteettia sairastamalla.
Eiköhän kaikki ala jo kyllästyä teihin minäminä-riskiryhmäläisiin. Muuttakaa yksin metsään, jos ette sopeudu normaaliin elämään. Elitkö tuollaisessa hysteriassa jo ennen koronaa? Jos et, niin miksi et? Olihan jo silloin yleisvaarallisia tartuntatauteja. Vai skitsositko jo ennen muinoin miehellesi milloin influenssasta, millon norosta.
No ota ero. Pääsee miehesi eroon sinusta ja sinä et kyllä löydä ketään.
Kummallista. Kun oma puolisoni sairastui koronaan, niin minä hoidin ja passasin häntä, ja tein sen oikein mielelläni. Kamalaa, että joillain on noinkin kylmä ja syyttelevä kumppani kuin mitä ap on.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi samalla tavalla.
Tosin tämä oli jouluviikolla. Miehellä oli pikkujoulut siinä joulua edeltävänä vknloppuna. Itselläni ei ole rokotteita (eikä siis passia) ja olin leikkisästi sanonut miehelle, että hänen tehtävä on hakea omikroni nyt kotiin. En olisi uskonut, että nappasi heti ensi yrittämällä! Nyt tauti molemmilla takana ja ei tarvi sitä enää miettiä.
Voihan sen saada useamminkin. Mutta hyvä, että selvisitte ilmeisesti siedettävillä oireilla kotona :-) Toivon itellenikin sitä mahdollisuutta.
Pienet rentouttavat molemmille ja voitte unohtaa koko homman ja nauraa yhdessä.
https://fortune.com/2022/01/14/cannabis-covid-science-experts-weigh-in/…
Niin minäkin sain tai mistäs sen tietää mistä tarttui. Vain jos olet ollut kotona 24/7 pari viimeistä viikkoa niin olet saattanut vahvasti saada sen mieheltäsi. Ei vaatinut mitään käsittelyä. Minulle ihan sama sainko mieheltä, työkaverilta vai pojan kummin kaimalta.
Olin 2 viikkoa sairaalahoidossa, ei ollut mikään pikkujuttu.
Mihin voi valittaa, kun lapsi saikin tartunnan isovanhemmiltaan eikä toisinpäin?
Ymmärrän, mutta korona tarttuu niin herkästi. Ennen kuin rokotuksia vielä sai, tuttavan työkaveri vei kotiin koronan työpaikaltaan. Itse ei joutunut edes sairaalaan, mutta vaimo joutui sairaalaan ja siitä tehohoitoon, joka ei valitettavasti onnistunut pelastamaan hänen henkeään. Onneksi nyt on jo rokotukset.
Miehellä on edelleen paitsi suru myös valtavat itsesyytökset.
Nyt sen saa jokainen vuorollaan jostain. Ei kannata keskittyä syyttelyyn, kun maito on jo kaatunut. Pikaista paranemista!