Lue keskustelun säännöt.
Uuden kielen opettelu aikuisiällä?
15.05.2015 |
Onko kokemuksia kokonaan uuden kielen opettelusta aikuisiällä?
Olen 30+ nainen ja olen miettinyt että alkaisin harrastuksenomaisesti opettelemaan jotain uutta kieltä. Ranskaa, saksaa, espanjaa tai italiaa, ehkä. Mistään näistä kiinnostavista kielista en osaa edes alkeita entuudestaan.
Kokemuksia? Miten kannattaisi lähteä liikkeelle? Pitäisikö kieli valita ihan vain sillä, mikä kuulostaa omaan korvaan kauneimmalta tai mikä kiinnostaa eniten? Vai pitäisikö lähteä siltä pohjalta, mikä olisi suomalaiselle helpohko ääntää ja/tai kieliopiltaan lähinnä suomea? Lähinnä mietin että saksan tai ranskan monet ärrät ja ässät eivät varmaan ihan helpolla tällä tankerokielellä taivu, mutta tekeekö tässäkin harjoitus mestarin? Onko aikuisiällä ylipäätänsä mahdollista oppia enää uutta kieltä edes auttavasti?
Suunnitelmana olisi alkuun opiskella alkeita itsenäisesti nettimateriaalin kanssa, yksinkertaisia perusfraaseja, sanastoa ja pikkuisen kielioppia. Katsoa kyseisellä kielellä jotain helppotajuisia ohjelmia (esim. tuttuja disney-elokuvia, joissa tiedän lauseiden merkityksen jo valmiiksi) ja ehkä lukea sarjakuvia. Sitten syksymmällä ajattelin ilmoittautua jollekin alkeiskurssille ja siitä sitten lähteä määrätietoisemmin ja järjestelmällisemmin opettelemaan.
Mainittakoon, että minulla ei ole koskaan ollut kovin hyvä kielipää eli luontaista lahjakkuutta ei ole apuna, pelkkä kiinnostus. Ennestään osaan sujuvasti suomen lisäksi vain englantia (sitäkin puhun hyvin kömpelösti, mutta kirjoitan ja ymmärrän oikein hyvin, enemmän korvakuulon kuin kieliopin osaamisen perusteella).
Kommentit (20)
Mä opettelin sanastoa wordwide netti sovelluksen kautta. Sanavarasto laajeni ja motivaatio kielen opiskeluun kasvoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rohkeasti kokeilemaan ensimmäistä mikä kiinnostaa! Voi vaihtaa vaikka toiseen kieleen jos jokin toinen alkaa kiinnostaa enemmän. Monissa kielissä on yhtäläisyyksiä, minkä takia seuraavaa kieltä oppiikin jo nopeammin. Vaikka juuri italia, espanja ja ranska joissa kielioppi on melko samanlaista. Jos kieli miellyttää omaa korvaa, sitä on hauska opiskella. Tottakai oppii vielä vaikka vanhuksenakin!
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 22:21"]Kannatta opiskella hepreaa, japania tai kiinaa. Niissä on oikeasti haastetta.
[/quote]
Itseasiassa japani ja kiina ovat monessa suhteessa simppeleitä kieliopiltaan (ei tarvitse taivutella sanoja kuten keski-euroopan kielissä). Niitä oppii puhumaan aika nopeasti niin että selviää arjessa. Japani on vieläpä suomalaiselle helppo lausua.
Lähdin viime syksynä paikallisen opiston ranskan kurssille. Alku sujui hyvin, mutta joulun jälkeen jouduin olemaan muutaman kerran pois, ja siinä tuli sitten se stoppi.
Haluaisin yrittää vielä, mutta työtä se vaatisi paljon enemmän kuin mihin minulla tässä elämänvaiheessa oli mahdollisuuksia.
No valitset sen, mikä eniten kiinnostaa, koska jos vaan haluaa tarpeeksi niin voi oppia ihan mitä tahansa. Esimerkkinä mun anoppi, joka reilu kolmikymppisenä lasten kanssa lomamatkallaan rakastu kreikkalaiseen hotellin omistajaan ja muutti Kreikkaan lasten kanssa miehen luokse ja alkoi opetella mm. ottamalla kursseja ja miehen opastuksella ja noin vuoden päästä puhui kreikkaa ihan siinä missä suomeakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 20:53"]No valitset sen, mikä eniten kiinnostaa, koska jos vaan haluaa tarpeeksi niin voi oppia ihan mitä tahansa. Esimerkkinä mun anoppi, joka reilu kolmikymppisenä lasten kanssa lomamatkallaan rakastu kreikkalaiseen hotellin omistajaan ja muutti Kreikkaan lasten kanssa miehen luokse ja alkoi opetella mm. ottamalla kursseja ja miehen opastuksella ja noin vuoden päästä puhui kreikkaa ihan siinä missä suomeakin.
[/quote]
Niin ja kirjoitti myös vieläpä niillä kreikkalaisilla kirjaimilla eikä länsimaalaisilla :)
Suosittelisin espanjaa koska siinä kirjoitusasu on pieniä poikkeuksia lukuunottamatta lähellä puhuttua. Ranska on noista itsestä vaikein.
Kielten opiskelu on hyvää aivojumppaa. Olen opiskeltu 11 eri kieltä ihan mielenkiinnosta. Toisia osaan enemmän toisia vähemän vähän sen mukaan miten paljon olen opiskellut. On oikeasti hienoa huomata että ymmärtää puhetta/luetu. puhumisen kynnys onkin sitten eri asia koska moniakaan kieliä ei pysty harjoittelemaan.
Suosittelen kielen opiskelua kansalaisopistossa. Siellä on selkeä eteneminen ja saa opettajalta tukea. Itseopiskelu vaatii paljon itsekuria. Espanjasta löytyy esim MOOC kurssi Salamancan yliopistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lainasin just kirjastosta espanjan alkeiskurssin. Oon opiskellut espanjaa joskus koulussa, mutta se on melkolailla unohtunut..
Olen opiskellut espanjan lisäksi myös englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää, mutta englantia lukuunottamatta kaikki ovat melko unohduksissa :/ noh, aion kyllä tehdä asialle jotain :)
Tsemppiä opintoihin! Jos kiinnostus on kova, voi itseopiskellenkin oppia hyvin!
Riippuu minkämaalaiseen mieheen olet harkinnut vaihtavasi hätätilanteessa. Espanja ja Italia ovat noin taloudellisesti heikoimmilla, että sieltä saat helpoimmin tumman ja tulisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et ole varsinainen kielipää, ottaisin sinuna espanjan. Lausutaan joitain sääntöjä lukuunottamatta kuten kirjoitetaan. Opettelin omatoimisesti kotona espanjaa nelikymppisenä ja aika hyvin sujui. Käytin sitä myös (nyt 70v) viime lomalla pari vuotta sitten Teneriffalla ja hyvin tuntuivat ymmärtävän, kuten myös olivat kovin innokkaita keskustelemaan kanssani. Nyt sanoisin, että sanoja pitäisi kerrata. Sanoivat, että puhun kirjakieltä. Opiskelussa käytin myös hyvää espanjankielistä musiikkia hyväkseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko italia miten paljon vaikeampaa kuin espanja?
Mitä harrastuksia sinulla on? Runojen lukijana olisin onnesta soikeana jos olisi aikaa opiskella italiaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 21:59"]
Onko italia miten paljon vaikeampaa kuin espanja?
[/quote]
Ei paljoakaan. Oma järjestys menisi helpoista vaikeampaan espanja, italia, portugali ja ranska.
Eikö kannattaisi opetella kieltä jota voisi hyödyntää useimmissa maissa, kuten espanjaa.
Kannatta opiskella hepreaa, japania tai kiinaa. Niissä on oikeasti haastetta.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 20:40"]
Kokemuksia? Miten kannattaisi lähteä liikkeelle? Pitäisikö kieli valita ihan vain sillä, mikä kuulostaa omaan korvaan kauneimmalta tai mikä kiinnostaa eniten? Vai pitäisikö lähteä siltä pohjalta, mikä olisi suomalaiselle helpohko ääntää ja/tai kieliopiltaan lähinnä suomea?
[/quote]
Se, mikä kuulostaa itsestä kivalta on ihan hyvä syy, jos kerran ei ole sellaista syytä, että esim. tarvitsee kieltä työssään. Toisekseen joillekin suomalaisille ranskan ärrä saattaa olla tosi helppo, joten en miettisi sitä, mikä yleisesti on suomalaisille vaikeaa vaan miten oma suusi kääntyy erilaisiin ääneteisiin. Kokeile sanojen matkimista ensin vaikka YouTuben avulla ja mieti mikä sointuu itsellesi parhaiten.
Jos menet työväenopiston kurssille, varaudu siihen, että opetusmetodi ei sovikaan sinulle. Suomen kouluissa painotettiin pitkään kieliopin täydellistä hallintaa, mikä se johti tilanteeseen, etteivät monet uskaltaneet puhua oppimaansa kieltä. Nyt minusta tuntuu, että jotkut opettajat painottavat liikaa puhumista. Minä ainakin aikuisena ihmisenä haluan oppia myös kieliopin ja perusteet sääntöjen takana.
Olen lukenut hieman italiaa ja minusta se oli helppo ääntää. Espanja lienee samanlainen ja on lisäksi käytössä useammassa maassa (jos olet matkustavaista sorttia).
Muuta ei tässä tule mieleen. Tsemppiä!
Olen 42v ja olen miettinyt näitä samoja juttuja! En ole ikinä koulussa saksaa lukenut mutta oppisikohan sitä vielä näin keski-iässä??? Kielipääni ei ole myöskään mikään lahjakkuus. Mitkä asiat ovat saksan kielessä olennaisimmat asiat mitkä pitää opetella? Sanojen suvut? En ole vielä uskaltautunut alkeiskurssille.
Ei ole yhtä suurta merkitystä kielen vaikeudella ja mikä kieli on kuin sillä, että valitsee kielen ja aloittaa opiskelun ja jatkaa sitä. Vaivaa se vaatii aina ja määrätietoista asennettakin.
Älkää turhaan miettikö vaan alatte vaan harrastamaan sitä kieltä jota haluatte oppia. Terveisin kaksi uutta kieltä aikuisena oppinut. Suomalainen ei opi ääntämään tiettyjä kieliä edes lapsena aloitetun kieltenopiskelujen takia. Siitä huolen pitää meidän oma omituinen kielemme, suomalainen kuulostaa oikeatsi aika paljon samanlaiselta melkein mitä vain kieltä puhuessaan kuin intialaiset tai kiinalaiset puhuessaan muuta kuin omaa kieltään vaikka itsestä tuntuu että paremmalta kuulostaa. Ei kielten puhumisessa tärkeintä ole se kuinka autenttiselta se kuulostaa vaan se että tulee hyvin ymmärretyksi.