Voi luoja tätä yksinäisyyttä
Mä olen periaatteessa ihan tottunut yksineläjä ajalta ennen mieheni tapaamista. Mutta me oltiin niin tiivis pari että tää yksinäisyys on jotain ihan hirveetä. Mieheni siis kuoli talvella :( Tuntuu ettei tästä pääse millään eteenpäin.
Kommentit (8)
Onko sinulla ystäviä? Ystävienkaa juttelemin varmasti auttaisi.
Onko lapsuudenperhettä, ystäviä, entisiä koulu/työkavereita, naapureita joiden kanssa voisit puhua ja pitää yhteyttä?
<3 On mulla ystäviä ja läheisiä. Mutta mikään ei korvaa sitä että on kotona se oma tuttu juttukaveri <3 -ap-
Tajuan jos susta tuntuu, että muiden seura olisi vähempiarvoista. Tai siis tarkoitan, ettei kukaan tietenkään voi korvata miestäsi, mutta yhdessäolo voi kuitenkin lievittää yksinäisyyttä, vaikkei miestä tuokaan takaisin. Sururyhmä? Leskien vertaisyhdistys? Tänne kirjoittelu? Voimaa sinulle.
Tsekkaa seurakuntasi sivut, jos sieltä jotain sopivaa toimintaa löytyisi. :)