Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus vuoroviikkolapsista
15.05.2015 |
http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1431437605298.html
minun lapseni haluavat asua viikko-viikko-systeemillä. Av:lla tähän ei uskota. Mutta lukekaapa oheinen.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 09:17"]
Meillä toiminut hyvin viimeiset 6 vuotta. Olen lapselta kysynyt miten hän itse tämän kokee, sanoo että hänellä on kaksi kotia eikä tunne olevansa mitenkään seilaamassa edestakaisin tietämättä missä hänen koti on.
[/quote]
Totta kai niin sanoo, kun ei halua loukata äitiään ja olla riesaksi, kun äiti hihkuu, että jee, taas pääsee lapsesta eroon viikoksi.
Kumma vain, että samat lapset kavereilleen huokaavat, että taas pitää viikonloppuna muuttaa, että saispa asua yhdessä kodissa, kuten sinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 08:48"]
http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1431437605298.html
minun lapseni haluavat asua viikko-viikko-systeemillä. Av:lla tähän ei uskota. Mutta lukekaapa oheinen.
[/quote]
Meidän lapsemme taas nauttivat tästä meidän yhdestä kodista ja siitä, että olemme ydinperhe. Mutta toki lapsia on erilaisia.....
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 09:17"]
Meillä toiminut hyvin viimeiset 6 vuotta. Olen lapselta kysynyt miten hän itse tämän kokee, sanoo että hänellä on kaksi kotia eikä tunne olevansa mitenkään seilaamassa edestakaisin tietämättä missä hänen koti on.
[/quote]
Totta kai niin sanoo, kun ei halua loukata äitiään ja olla riesaksi, kun äiti hihkuu, että jee, taas pääsee lapsesta eroon viikoksi.
Kumma vain, että samat lapset kavereilleen huokaavat, että taas pitää viikonloppuna muuttaa, että saispa asua yhdessä kodissa, kuten sinäkin.
[/quote]
minun lapseni on oma-aloitteisesti sanonut, ilman kysymistä, että on nykyään erosta iloinen. Alkuun ei tietenkään ollut.
Syynä on se, ettei jaksaisi elää isänsä kanssa koko aikaa. Isä on aika vaativa, joka määrää kaapin paikan.
Eli ei todellakaan lapset sanoa mitä tahansa vain miellyttääkseen.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 10:32"]
Enemmän siitä tulee säätöä, että vanhemmat muuttavat. Ensinnäkin se lasten asunto ei olisi viihtyisä, koska kumpikaan vanhempi ei halua/voi sinne ostaa mitään kallista, koska on toinenekin astunto sisustettavana. En voisi ostaa tuota kahden tonnin sohvaa molempiin koteihin ja tiedän, ettei eksäni suostuisi maksamaan sohvasta edes puolta. Enkä toisi asuntoon mitään lempitavartoitani.
Eli tämä lasten koti olisi vain kämppä, koska vanhemmat eivät kokisi sitä omaksi kodikseen. Aika tylsä lapsellekin.
[/quote]
Se on ihan vanhemmista kiinni tekevätkö siitä paikasta kodin vai kämpän.
Miksi et toisi asuntoon lempitavaroitasi? Siksi ettei lastesi isä (ja lapsesi!) vain hyödy niistä millään tavalla?
Tekeekö kahden tonnin sohva kodin? Onko koti jotenkin huononpi, jos kahden tonnin sohvan tilalla on 200e ikea-kaluste, tai vaikka ilmainen kirppikseltä?
Lapsillasi on tuskin missään kanssasi hyvä olo, kun asenteesi on tuo. Lapsille viikkoviikko-muuttaminen on tietenkin raskaampaa kuin aikuiselle.
[/quote]
Koska minulla ei ole lempitavaroita kuin yhden kappalein. Ja en todellakaan halua niitä jakaa eksäni kanssa. Jos minulle iloa tuo luksussohvani, niin enhän minä ole iloinen siellä kämpässä, jossa on kirppissohva. Totta kai tämä asenne heijastuu lapsiinkin.
Ja lapsi ei todellakaan muuta mihinkään. Hän vain siirtyy eri kotiin viikon päätteeksi. Se ei ole muuttamista.
[/quote]
Miksi et halua jakaa lempitavaroitasi exäsi kanssa? Miksi et voi kuljettaa niitä viikko-viikko mukanasi, ihan niin kuin lapsesi joutuvat tekemään?
Aika pinnallista, jos luxussohva tekee sinut niin onnelliseksi, ettei sitä onnea mikään muu voi korvata.
Ethän sinäkään muuta viikon lopuksi, vaan siirryt toiseen kotiin!
[/quote]
Minun lapseni eivät siirrä mukanaan mitään muuta kuin koulurepun, kännykän ja kuulokkeet. Vanhemmat roudaavat harrastekamat.
Mistä tämä ajatus tulee, että lapsi jotenkin muuttaa tavaroitaan?
[/quote]
Eikö lapsella ole muuta omaisuutta, kuin nuo välttämättä tarpeelliset jutut? Miten lelut, kirjat, ylipäätänsä kaikki lapsen ja nuoren elämässä tärkeä maallinen omaisuus? Juurihan itse puhuit sinulle tärkeistä tavaroista. Miten ne lasten tärkeät tavarat? Jos itse et pärjää viikkoa ilman luxussohvaasi, niin miten pystyt olettamaan että lapset pärjäävät?
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 10:32"]
Enemmän siitä tulee säätöä, että vanhemmat muuttavat. Ensinnäkin se lasten asunto ei olisi viihtyisä, koska kumpikaan vanhempi ei halua/voi sinne ostaa mitään kallista, koska on toinenekin astunto sisustettavana. En voisi ostaa tuota kahden tonnin sohvaa molempiin koteihin ja tiedän, ettei eksäni suostuisi maksamaan sohvasta edes puolta. Enkä toisi asuntoon mitään lempitavartoitani.
Eli tämä lasten koti olisi vain kämppä, koska vanhemmat eivät kokisi sitä omaksi kodikseen. Aika tylsä lapsellekin.
[/quote]
Se on ihan vanhemmista kiinni tekevätkö siitä paikasta kodin vai kämpän.
Miksi et toisi asuntoon lempitavaroitasi? Siksi ettei lastesi isä (ja lapsesi!) vain hyödy niistä millään tavalla?
Tekeekö kahden tonnin sohva kodin? Onko koti jotenkin huononpi, jos kahden tonnin sohvan tilalla on 200e ikea-kaluste, tai vaikka ilmainen kirppikseltä?
Lapsillasi on tuskin missään kanssasi hyvä olo, kun asenteesi on tuo. Lapsille viikkoviikko-muuttaminen on tietenkin raskaampaa kuin aikuiselle.
[/quote]
Koska minulla ei ole lempitavaroita kuin yhden kappalein. Ja en todellakaan halua niitä jakaa eksäni kanssa. Jos minulle iloa tuo luksussohvani, niin enhän minä ole iloinen siellä kämpässä, jossa on kirppissohva. Totta kai tämä asenne heijastuu lapsiinkin.
Ja lapsi ei todellakaan muuta mihinkään. Hän vain siirtyy eri kotiin viikon päätteeksi. Se ei ole muuttamista.
[/quote]
Miksi et halua jakaa lempitavaroitasi exäsi kanssa? Miksi et voi kuljettaa niitä viikko-viikko mukanasi, ihan niin kuin lapsesi joutuvat tekemään?
Aika pinnallista, jos luxussohva tekee sinut niin onnelliseksi, ettei sitä onnea mikään muu voi korvata.
Ethän sinäkään muuta viikon lopuksi, vaan siirryt toiseen kotiin!
[/quote]
Minun lapseni eivät siirrä mukanaan mitään muuta kuin koulurepun, kännykän ja kuulokkeet. Vanhemmat roudaavat harrastekamat.
Mistä tämä ajatus tulee, että lapsi jotenkin muuttaa tavaroitaan?
[/quote]
Eikö lapsella ole muuta omaisuutta, kuin nuo välttämättä tarpeelliset jutut? Miten lelut, kirjat, ylipäätänsä kaikki lapsen ja nuoren elämässä tärkeä maallinen omaisuus? Juurihan itse puhuit sinulle tärkeistä tavaroista. Miten ne lasten tärkeät tavarat? Jos itse et pärjää viikkoa ilman luxussohvaasi, niin miten pystyt olettamaan että lapset pärjäävät?
[/quote]
On heillä. Molemmissa kodeissa on omat tavarat. Saavat toki halutessaan ottaa mukaan muutakin (kuten nintendot yms), mutta eivät halua.
En minä itse päätä. Lapset saavat myös haluta ja valita. Ja he ovat valinneet näin.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 10:32"]
Enemmän siitä tulee säätöä, että vanhemmat muuttavat. Ensinnäkin se lasten asunto ei olisi viihtyisä, koska kumpikaan vanhempi ei halua/voi sinne ostaa mitään kallista, koska on toinenekin astunto sisustettavana. En voisi ostaa tuota kahden tonnin sohvaa molempiin koteihin ja tiedän, ettei eksäni suostuisi maksamaan sohvasta edes puolta. Enkä toisi asuntoon mitään lempitavartoitani.
Eli tämä lasten koti olisi vain kämppä, koska vanhemmat eivät kokisi sitä omaksi kodikseen. Aika tylsä lapsellekin.
[/quote]
Se on ihan vanhemmista kiinni tekevätkö siitä paikasta kodin vai kämpän.
Miksi et toisi asuntoon lempitavaroitasi? Siksi ettei lastesi isä (ja lapsesi!) vain hyödy niistä millään tavalla?
Tekeekö kahden tonnin sohva kodin? Onko koti jotenkin huononpi, jos kahden tonnin sohvan tilalla on 200e ikea-kaluste, tai vaikka ilmainen kirppikseltä?
Lapsillasi on tuskin missään kanssasi hyvä olo, kun asenteesi on tuo. Lapsille viikkoviikko-muuttaminen on tietenkin raskaampaa kuin aikuiselle.
[/quote]
Koska minulla ei ole lempitavaroita kuin yhden kappalein. Ja en todellakaan halua niitä jakaa eksäni kanssa. Jos minulle iloa tuo luksussohvani, niin enhän minä ole iloinen siellä kämpässä, jossa on kirppissohva. Totta kai tämä asenne heijastuu lapsiinkin.
Ja lapsi ei todellakaan muuta mihinkään. Hän vain siirtyy eri kotiin viikon päätteeksi. Se ei ole muuttamista.
[/quote]
Miksi et halua jakaa lempitavaroitasi exäsi kanssa? Miksi et voi kuljettaa niitä viikko-viikko mukanasi, ihan niin kuin lapsesi joutuvat tekemään?
Aika pinnallista, jos luxussohva tekee sinut niin onnelliseksi, ettei sitä onnea mikään muu voi korvata.
Ethän sinäkään muuta viikon lopuksi, vaan siirryt toiseen kotiin!
[/quote]
Minun lapseni eivät siirrä mukanaan mitään muuta kuin koulurepun, kännykän ja kuulokkeet. Vanhemmat roudaavat harrastekamat.
Mistä tämä ajatus tulee, että lapsi jotenkin muuttaa tavaroitaan?