Taas todiste, että ADHD johtuu huonosta kasvatuksesta

Kyllä adhd:en liittyy huono käytös: impulsiivisuus aiheuttaa, tykkäävät rumista sanoista, vaaratilanteet viehättävät, sosiaaliset vaikeudet. Mutta tosiaan pelkällä kasvatuksella näitä ei saada korjattua. Lääkkeitä lapsille käytetään ihan eri pitoisuutta kuin huumausaineena. Lisäksi ensisijaisesti kokeillaan lääkkeettömiä toimia. Ehkä jos ympäristö ymmärtäisi enemmän, mistä käytös johtuu ja eivät olisi niin tuomitsevia, lääkkeitä ei tarvittaisi? Kertokaa siis lapsenne ongelmasta avoimesti, jotta koulussa ja kavereiden luona ymmärretään mitkä asiat johtuvat välittäjäaineiden puutteesta, mitkä taas ovat normaalia huonoa käytöstä ja mihin saa ja pitääkin puuttua . 

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:22"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:14"]Aina välillä ihmetyttää tää ADHD lääkitys. Tai lähinnä teijän mammojen moraali. Lapsille syötetään piriä hymyssä suin, mutta jos joku aikuinen sitä hyvikseen ottaa niin linnaan ootte laittamassa. Suomessa amfetamiini ja sen johdannaiset on luokiteltu rikoslaissa tarkoitetuksi erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.
[/quote]
Joo, ja tiedän perheitä, joissa isi vetää hihaan lapsen stimulanttilääkkeet. Sitäkin useampi aikuinen adhd käyttää lääkkeensä väärin.
[/quote]

Paitsi että niitä stimulantteja ei "voi vetää hihaan" tai kai niitä voi kuten vaikka betonimuruja, mut mitään kiksejä niistä ei saa. Joka narkki sen tietää.

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 01:14"]Aina välillä ihmetyttää tää ADHD lääkitys. Tai lähinnä teijän mammojen moraali. Lapsille syötetään piriä hymyssä suin, mutta jos joku aikuinen sitä hyvikseen ottaa niin linnaan ootte laittamassa. Suomessa amfetamiini ja sen johdannaiset on luokiteltu rikoslaissa tarkoitetuksi erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.
[/quote]

Tyhmä.

Moi. Olen aikuinen adhd. Mulla on akateeminen koulutus ja käyn töissä. Ilman lääkitystä olisin varmaan vankilassa. Adhd-lääkkeitä on aika vaikea käyttää väärin. tai vois kai ne myydä jollekin hölmölle kalliilla hinnalla, mutta kun ne eivät ole (esim. ritalin, concerta) samaa ainetta kuin amfetamiini, vaikka joku dorka niin täällä yrittääkin selittää, niin ei niillä kunnon pirinarkki mitään tee.

Adhd-lääkkeet ovat useimmiten metyylifenidaattia. Piri tekee duracell-pupuksi, adhd-lääke sen sijaan rauhoittaa ja auttaa keskittymään. Lääkitys vähentää käytösongelmia ja auttaa olemaan mukana yhteiskunnassa, työssä, opiskelussa.

Älkää tietämättömät tulko huutelemaan omianne, teette vain hallaa. Haluaisitteko mieluummin, että adhd jätetään hoitamatta ja meikäläiset syrjäytyvät, kuten aina ennenkin?

[quote author="Vierailija" time="14.05.2015 klo 05:37"]Tutkijat ovat taas löytäneet osoituksen siitä, että ADHD johtuu kasvatuksen puutteesta ja huonosta vanhemmuudesta, eikä se ole neurologinen sairaus

http://m.iltalehti.fi/perhe/2015051419685460_pr.shtml
[/quote]

Mediakritiikin puute ja huono luetunymmärtämisen kyky aiheutuvat huonosta kasvatuksesta ja piittaamattomista vanhemmista.

Pöh, minulla on adhd ja aina olen osannut käyttäytyä, niin vapaalla kuin koulussa.
En koskaan kehdannut häiriköidä tunneilla mutta olin hyvin impulsiivinen, esim olin yläasteella paljon pois koulusta kun matkalla luokkaan kävelinkin ohi ja menin kirjastoon.
Myöhemmin opiskelin kyllä kaksi tutkintoa kiitettävin arvosanoin kun oli joustava opettaja.
Kahdella lapsellani on tämä sama, yhdellä ei.
Molemmat osaavat käyttäytyä, lasten kanssa voin mennä ongelmitta kylään ja kauppaan ym kun vaan käydään asiat ensin hyvin läpi. Siis miten käyttäydytään ja ollaan.
Koulussa menee hyvin jos ei laske mukaan kirjojen unohteluja ja kynien sekä kumien katoamisia kesken tunnin ;)
Molemmat lapset tarvitsevat lääkityksen. Toinen heistä pystyy olemaan välillä ilman, toinen ei.
Myös itsellä lääkitys muttei metyylifenidaatti koska ei sovi minulle.
Tämä aloitus oli tehty varmaan vaan aiheuttaakseen keskustelua puolesta ja vastaan mikä on ihan ok.
Ihmisten on vaikea ymmärtää asioita joita ei ole itse kokenut ja on hyvä että näistäkin asioista puhutaan!

Voi sinua ap. =0

Itselläni on 5 lasta ja vain yhdellä add. Aivan oikein: ADD eli häneltä puuttuu kokonaan agressiivinen käytös ym. mitä usein ADHD:ta sairastavilla tavataan ja siihenkin on selitys. Heiltä kun puuttuu tietyt "aineet" joita aivoissa ihmisellä normaalisti erittyy ja siksi monesti ADHD-ihminen voi joutua hakemaan näiden aineiden muodostumiseen tarvittavia ärsykkeitä impulsiivisilla, typerilläkin teoilla. Andrenaliini on yksi mikä buustaa tuota hormonia ja andrenaliinia saa vain jännityksen/kiihtymyksen tai jopa pelon seuauksena.

Kukaan ei kukaan, saa kasvatuksen tuloksena kenenkään elimistöön fyysistä poikkeamaa (ellei nyt joka välttämättä tahdo mainita fyysistä väkivaltaa ja sen seurauksena aiheutuneita vammoja).

Kyseessä on neurologinen "poikkeama", mutta asiasta voi seurata toki muutakin, varsinkin jos lapsi/nuori ei saa tarvittaessa asiaan hoitoa. 

Meillä ei ole ollut lääkehoitoa käytössä juuri koskaan, koska lapseni ei sitä halua ja alkaa lähestymään aikuisuutta. Voin sanoa, että haastavaa se on ollut, mutta lapseni on varsin älykäs ja hän ymmärtää hyvin syyt ja seuraukset käytöksessään ja voi siten opetella ohjailemaan sitä toivottuun suuntaan.

Hän tietää, että hänellä on vaikeus aloittaa mitään ja keskittyminen esim. kokeeseen lukemiseen herpaantuu mikäli muut oppilaat häiritsee ympärillä. 

Toisaalta. Kaikki se minkä hän oppii ja kerkiää mieltämään, hän muistaa ja osaa hyödyntää todella hyvin. Hän aina sanookin, että haluaa myös ymmärtää kaiken mitä oppii ja on hyvin perfektionistinen.

Joten olen kasvatukseni osuudesta oikein mielissäni. Lapsellani on käytössään totuus ja hän ymmärtää sitä ja haluaa osata toimia sen kanssa. Olen aina pyrkinyt rehellisyyteen ja toivonut etten milloinkaan lynttäisi yhtäkään lapsistani. 

Muuta en voi sanoa kun, että usein lapsiani kehutaan ja sen myötä kasvatustani. Oikeastaan tuon kasvatuksen ja kodin osuuden näkee vasta myöhemmällä aikuisiällä miten se on vaikuttanut ja mihin. Se ei siis näy lapsessani jo 3-vuotiaana ADD:na ja vain yhdessä heissä. 

Ja sittenkin jos kuulen ja missä olen toiminut kunkin mielestä väärin tai olisin voinut toimia toisin niin olen ylpeä siitä, että lapseni huomaa sellaiset asiat ja voi kertoa miten itse ne näkee. Jos toista on tahtomattaankin loukannut niin silloin pyydetään anteeksi ja voi myös perustella miksi on silloin toiminut niin kuin on toiminut. Ehkä lapsikin voi ymmärtää vanhempaa. Ja kun kumpikin ymmärtää, että kukaan ei ole tahallaan tehnyt väärin niin ollaan jo voitolla ja selvitetyt asiat eivät kulje taakkana mukana.

Ihmiset on ihmisiä eikä kukaan ole täydellinen. Ei edes ap. :)

Höpsis. Kyseinen tutkimus toteaa, että vanhmepin nuoruus lisää riskiä lapsen sairastumiselle adhd:hen, mutta se EI sano, mistä riski johtuu. 

Kannattaa googlettaa ap hiukan enemmän. Täällä jo sanotaan, että kyse on geneettisestä riskistä yhdistettynä ympäristö/kasvatustekiköijin:

http://www.medicinenet.com/script/main/mobileart.asp?articlekey=187825

Tutkimus ei myöskään sano, etteikö adhd voi olla samalla lailla iän myötä vaihteleva riski kuin vaikkapa autismi, jossa puolestaan tiedetään vanhempien korkean iän lisäävän autismiriskiä. Silti vain umpiluupäisiknav-mammero alkaisi intää, että " sehän tarkottaa, että autismi johtuu kasvatuksesta...."

Kannattaa myös tajuta, että vaikka Rosnan Chudal ei sitä itse tietenkään kauheasti alleviivaa - koska se vie pohjaa hänen tutkimuksensa validiteetiltä - mutta otos on liaan pieni olemaan tilastollisesti pätevä. Hän on tutkinut 50 tuhatta ihmistä, mutta kun noita hänen väittämiään riskisynnyttäjiä eli alle 20-vuotiaana lapsen saavia on Suomessa todella vähän - vain 2% (http://www.kotitalouslehti.fi/artikkelit/nuorten-aitiys-on-usein-suunnitelmallista/), hänellä on siis ollut käsissään tuhat ihmistä, joiden adhd-esiintyvyyttä hän on verrannut myöhemmin syntyneisiin. 

Keskimääräinen esiintyvyys on 5%

http://www.adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/tietoa-ammattilaisille/terveydenhuollon-ammattilaisille

Eli tuhannessa pitäisi siten olla 50 adhd-tapausta. Chudalin mukaan heitä oli 75 (viidenkymmenen prosentin lisääntynyt riski).

Mikä on tuollaisissa otantaryhmissä vielä mahdollinen sattumapoikkeama tai voi johtua jostain muusta, esim. diagnosoinnin vaihtelusta, neuvolan kiinnittämästä suuremmasta huomiosta teinivanhempien lapsiin, mistä tahansa.

Chudal ei tutkijoinen ole tutkinut lapsia, vaan aikuisten ihmisten terveystietoja. Tämäkin kannattaa huomata.

Toinen huomio: adhd-oirehdinnan määrään voi ilman muuta vaikuttaa ravinnolla ja kasvatuksella. Sitä ei ole kukaan kiistänyt. Mutta se ei silti tarkoita, että itse neurologinen sairaus ei olisi olemassa.

ei minulla muuta. Tutkimusuutistointeja lukiessa pitää aina tarkistaa muitakin lähteitä kuin iltapäivälehden kohu-uutinen. Ja käyttää omaa järkeään, ap hyvä!

Tereisin ei-adhd-diagnosoidut lapsensa päälle kolmekymppisenä synnyttänyt, mutta tiedeuutisissa aina lähdekritiikkinsä säilytävä maisterismamma

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 02:53"]

On todistettu ja tutkittu, että esim. Puolen tunnin metsässä kävelyllä saa saman tuloksen aikaan kuin adhd lääkkeillä. Joten syöttäkää vaan niitä huumeita lapsille sekä jatkakaa videopelejä ja tablettja vaan sisällä.

[/quote]

Siellä metsässä ei voi elää koko elämäänsä, käydä koulua jne. 

adhd-aikuinen

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:23"]

Höpsis. Kyseinen tutkimus toteaa, että vanhmepin nuoruus lisää riskiä lapsen sairastumiselle adhd:hen, mutta se EI sano, mistä riski johtuu. 

Kannattaa googlettaa ap hiukan enemmän. Täällä jo sanotaan, että kyse on geneettisestä riskistä yhdistettynä ympäristö/kasvatustekiköijin:

http://www.medicinenet.com/script/main/mobileart.asp?articlekey=187825

Tutkimus ei myöskään sano, etteikö adhd voi olla samalla lailla iän myötä vaihteleva riski kuin vaikkapa autismi, jossa puolestaan tiedetään vanhempien korkean iän lisäävän autismiriskiä. Silti vain umpiluupäisiknav-mammero alkaisi intää, että " sehän tarkottaa, että autismi johtuu kasvatuksesta...."

Kannattaa myös tajuta, että vaikka Rosnan Chudal ei sitä itse tietenkään kauheasti alleviivaa - koska se vie pohjaa hänen tutkimuksensa validiteetiltä - mutta otos on liaan pieni olemaan tilastollisesti pätevä. Hän on tutkinut 50 tuhatta ihmistä, mutta kun noita hänen väittämiään riskisynnyttäjiä eli alle 20-vuotiaana lapsen saavia on Suomessa todella vähän - vain 2% (http://www.kotitalouslehti.fi/artikkelit/nuorten-aitiys-on-usein-suunnitelmallista/), hänellä on siis ollut käsissään tuhat ihmistä, joiden adhd-esiintyvyyttä hän on verrannut myöhemmin syntyneisiin. 

Keskimääräinen esiintyvyys on 5%

http://www.adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/tietoa-ammattilaisille/terveydenhuollon-ammattilaisille

Eli tuhannessa pitäisi siten olla 50 adhd-tapausta. Chudalin mukaan heitä oli 75 (viidenkymmenen prosentin lisääntynyt riski).

Mikä on tuollaisissa otantaryhmissä vielä mahdollinen sattumapoikkeama tai voi johtua jostain muusta, esim. diagnosoinnin vaihtelusta, neuvolan kiinnittämästä suuremmasta huomiosta teinivanhempien lapsiin, mistä tahansa.

Chudal ei tutkijoinen ole tutkinut lapsia, vaan aikuisten ihmisten terveystietoja. Tämäkin kannattaa huomata.

Toinen huomio: adhd-oirehdinnan määrään voi ilman muuta vaikuttaa ravinnolla ja kasvatuksella. Sitä ei ole kukaan kiistänyt. Mutta se ei silti tarkoita, että itse neurologinen sairaus ei olisi olemassa.

ei minulla muuta. Tutkimusuutistointeja lukiessa pitää aina tarkistaa muitakin lähteitä kuin iltapäivälehden kohu-uutinen. Ja käyttää omaa järkeään, ap hyvä!

Tereisin ei-adhd-diagnosoidut lapsensa päälle kolmekymppisenä synnyttänyt, mutta tiedeuutisissa aina lähdekritiikkinsä säilytävä maisterismamma

[/quote]

Muuten aivan samaa mieltä kanssasi, mutta tuossa ei Chudalilla ollut otoksena 50 tuhatta ketä tahansa, vaan siinä oli mukana yli kymmenen tuhatta adhd-ihmistä, joista siis ilmesesti enemmän kuin terveissä oli teinivanhempien lapsia. Olisiko ollut kolme prosenttia, jos heitä normaalisti on kaksi? Olisi hyvä tietää tutkimuksesta enemmän että voisi vetää mitään johtopäätöksiä, mutta olet täysin oikeassa, ap:n tekemää johtopäätöstä ei ainakaan voi vetää.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/teinivanhemmuus-lisaa-jalkikasvun-adhd-riskia.aspx

Itseasiassa. Jos on oikea adhd-diagnoosi niin stimuloivat aineet toimivat adhd:lla ns. päinvastoin. Jopa kahvi voi rauhoittaa kun muut piristyvät siitä.

Eli tuolla huumausaineella (joihin lukeutuu muitakin lääkeaineita) saadaan aivot stimuloitumaan ja tuottamaan siten ilman typryyksiä tarvittavat ja NORMAALIT tuntemukset. Lääkitys tulisi aina harkita jokaisen kohdalla erikseen ja lääkitys tulisi aloittaa jos hyödyt voittavat haitat ja se koskee mitä lääkitystä vaan.

On parempi ottaa tuo lääkeannos kun antaa toisen tuhota elämänsä, ihmissuhteensa ja aivan kaiken mihin normaali ihmiselämä kulminoituu. Lääkehoidon turvin opetellaan elämää diagnoosin kanssa ja kun saa käytösmallia ja ymmärrystä, voi myöhemmin jopa luopua lääkityksestä.

Huumauaine lääkkeenä on aina mahd. pieni annos PUHDASTA ainetta eikä mitään katukaupan tavaraa lisäongelmineen rikosten ym. kera. 

Kukaan ei varmaan mielellään ota mitään lääkettä... syöpäsairaat tai muuten esim.kipulääkityksiä tarvitsevat tuskin ottavat mielellään morfiinia jne. Varmasti valtaosa vaihtaisi sen morfiinianoksensa terveyteen!

Ap voisi harjoitella sitä luetun ymmärtämistä. Jutussa ei missään vaiheessa sanottu adhd:n liittyvän kasvatukseen, vaan ainoastaan siihen, että teinivanhempien lapsilla riski on suurempi. Mikä taas voi johtua sitten vaikka geeneistä (adhd-vanhemmat -> impulsiivisia -> tekevät lapset nuorempana -> adhd periytyy lapsille).

Pakko korjata yksi täälläkin esitetty väärinkäsitys: kasvatuksellisilla valinnoilla VOI aiheuttaa muutoksia lapsen hermoverkostoon ja aivojen rakenteisiin ilman väkivaltaakin. Esimerkiksi vakava sosiaalinen deprivaatio voi aiheuttaa jopa älyllistä jälkeenjääneisyyttä lapsessa! Tämä kuitenkin edellyttää hyvin vakavia puutteita kasvatuksessa, joita täällä Suomessa tuskin pääsee tapahtumaan neuvolan seurannan ansiosta.

Mitä tulee itse aiheeseen, ADHD on vahvasti perinnöllinen sairaus, mutta myös ympäristötekijöillä voidaan vaikuttaa siihen. Geenit ovat kuitenkin se suurin tekijä, joten kannattaa pidättäytyä osoittamasta syyttävällä sormella ADHD-lapsen vanhempia. Ellei tiedä asioista mitään, on parempi pysytellä hiljaa;)

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:58"]

Pakko korjata yksi täälläkin esitetty väärinkäsitys: kasvatuksellisilla valinnoilla VOI aiheuttaa muutoksia lapsen hermoverkostoon ja aivojen rakenteisiin ilman väkivaltaakin. Esimerkiksi vakava sosiaalinen deprivaatio voi aiheuttaa jopa älyllistä jälkeenjääneisyyttä lapsessa! Tämä kuitenkin edellyttää hyvin vakavia puutteita kasvatuksessa, joita täällä Suomessa tuskin pääsee tapahtumaan neuvolan seurannan ansiosta.

Mitä tulee itse aiheeseen, ADHD on vahvasti perinnöllinen sairaus, mutta myös ympäristötekijöillä voidaan vaikuttaa siihen. Geenit ovat kuitenkin se suurin tekijä, joten kannattaa pidättäytyä osoittamasta syyttävällä sormella ADHD-lapsen vanhempia. Ellei tiedä asioista mitään, on parempi pysytellä hiljaa;)

[/quote]

Kyllä, juuri näin. Artikkeli lehdessä oli kyllä todella tynkä. Lapset saa lapsia, mitä siitä seuraa?

Tutkijat varmasti selittivät tarkasti senkin, miten perheen viidestä lapsesta neljällä on hyvä kasvatus ja hyvät vanhemmat, mutta yhdellä ADHD:sta kärsivällä ei. Miten ne sen keskimmäisen kohdalla nyt niin pahasti mokasivatkaan...