Jos mulla on vapaapäivä, niin miks mun pitäis nousta sängystä ollenkaan?
Siis tää on alkanu ärsyttään mua että päässä on sellainen ärsyttävä ajatus siitä, että vapaallaki pitäis suorittaa elämää ja tehdä asiat niin kuin "kunnon ihmisen" kuuluu tehdä!! Pitäis siivota, harrastaa, syödä terveellisesti ja liikkua. Mitäpä jos vapaapäivänä ei tekis mitään noista, jos arki on kuitenki tollasta?
Oon ny maannu puol kasista asti sängyssä, silitelly kissaa ja selannu vauvapalstaa, ja en aio tehä yhtään mitään järkevää tänään. Pitäköön "kunnon ihminen" tunkkisa stna.
Kommentit (19)
Kannattaa nyt vessaan nousta ainakin tai sitten voit yhdessä katin kanssa tehdä tarpeet sänkyyn - mitä se minulle kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvii. Voit tehdä just niinku haluat. Tai olla tekemättä.
Minäkin vietän monesti vaapapäivän kokonaan yökkärissä enkä tee mitään kahvinkeittoa suurempaa.
Rentouttavaa päivää sinulle!
Kiitos samoin! Mukava tajuta että näinkin voi elämää viettää.
Ap
Tuttu tunne. Minulla vielä lähipiirissä iso kasa noita kunnon ihmisiä jotka aina valittaa, mikset tee viikonloppuna mitään. Äitikin sanoi, että kutoisit edes. Olen niin väsynyt työviikon jälkeen, että tekee usein mieli vain huilata viikonloppuisin, mutta sehän ei käy. Ei, kun pitäisi tehdä jotain aina. Muuten on laiska paska. Ärh!
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vessaan nousta ainakin tai sitten voit yhdessä katin kanssa tehdä tarpeet sänkyyn - mitä se minulle kuuluu.
No juu kyllä me nämä perusasiat kuitenki osataan, on katti ruokansakin saanut aamulla, se on yksi pakollisista asioista joista ei voi laistaa, muuten tulee sanomista.
Ap
Ei tarvitse. Yksineläjänä saatan olla peiton alla lukemassa kirjaa vaikka koko päivän. Välillä nousen syömään ja katselen iloisena ikkunasta, kun muijat sauvakävelee raivona. Kun joku kuitenkin kuittailee niin en ole ylipainoinen. 😄
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tunne. Minulla vielä lähipiirissä iso kasa noita kunnon ihmisiä jotka aina valittaa, mikset tee viikonloppuna mitään. Äitikin sanoi, että kutoisit edes. Olen niin väsynyt työviikon jälkeen, että tekee usein mieli vain huilata viikonloppuisin, mutta sehän ei käy. Ei, kun pitäisi tehdä jotain aina. Muuten on laiska paska. Ärh!
Äh, kamalaa syyllistämistä. Miksei ihan vaan olemassa oleminen riitä, jos muuten pitää asiansa kunnossa? Taistellaan leppoisamman elämän puolesta ja ei tehdä välillä mitään!
Ja jos olen joskus aiemmin ollutkin tekemättä mitään hetken, niin jostain sielun syövereistä kumpuaakin mieliteko jotain tekemistä kohtaan. Silloin sitä onkin kivempaa tehdä kun oikeasti haluaa, eikä vaan yritä pakottaa koska "pitää" olla aina tekemässä jotain.
Jos voitais olla lempeämiä itteemme kohtaan?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse. Yksineläjänä saatan olla peiton alla lukemassa kirjaa vaikka koko päivän. Välillä nousen syömään ja katselen iloisena ikkunasta, kun muijat sauvakävelee raivona. Kun joku kuitenkin kuittailee niin en ole ylipainoinen. 😄
Ah ihanaa, otan kyllä susta nyt mallia. Minäkin asun yksin, mutta päässäni on ollut kamala, arvosteleva ääni joka on kieltänyt moisen laiskottelun. En enää kuuntele sitä!
Ap
Mulla oli eilen yökkäripäivä lojuen . Ei tarvi aina tehä ja suorittaa. Saa välillä lönytä ja olla pukematta.
Minusta on ihan kivaa yleensä puuhailla kaikenlaista, mutta 1-2 päivää vuodessa vietän tekemättä mitään. Syön ja käyn vessassa toki, mutta en edes lue tai selaile puhelinta jne. Saatan esim. makoilla riippukeinussa katselemassa pilviä jne. Tekee hyvää.
Rakastan laiskottelua ja olen hyvä siinä. ☺️
Mä lähden muutaman kerran vuodessa kakkosasunnolle yksinäni ollakseni tekemättä mitään ja tapaamatta ketään. Kotona lapsi nyt ainakin tarvitsee ruokaa ja häiritsee muutenkin lojumista. Yleensä jo komantena päivänä tekee mieli lähteä pyöräilemään tai muuten ulos.
Käy sentään suihkussa ja syö jotain ruokaa että ei koko päivä mene maatessa. Olen kyllä siinä samaa mieltä että ei ihmisen tarvitse koko ajan pörrätä täydellä teholla klo 7-21 välisenä aikana, vaan kannattaa ottaa pienet päivätorkut silloin tällöin ja miettiä mitä sitä huvittaisi tehdä. Joskus semmoiset 15-30 minuutin torkutkin auttavat kummasti asioiden suunnittelussa ja akkujen lataamisessa.
Ei kai kukaan pakota. Itseäni ottaisi päähän aloittaa taas aamulla viiden päivän työviikko tietäen, että seuraava mahdollisuus tehdä mukavia vapaa-ajan juttuja on aikaisintaan ensi lauantaina.
Ei tarvitse tehdä mitään. Olen vahvasti samaa mieltä, että omasta elämästä pitää tehdä oman näköinen. Itse herään työviikollakin mahdollisimman myöhään, jos liukuma sen vain sallii. Valvon myöhään. Yritän elää fiiliksen mukaan ja päiväni eivät mene aina saman rytmin mukaan. Viikonloppuisin teen asioita, jos huvittaa tai sitten vain makaan, syön, katson nettiä, videoita jne.
Perinteisen käsityksen mukaan tämä olisi aivan katastrofaalista, koska kuuluuhan nyt kunnon ihmisen herätä viimeistään klo 7, aloittaa työt klo 8, syödä lounas klo 12, lopettaa työt klo 16, käydä kaupassa, tehdä päivällistä, harrastukset, illallinen ja nukkumaan klo 22. Viikonloput käytettäisiin perinteisesti tehokkaasti harrastuksiin jo ajoissa aamupäivästä, ettei päivät kulu hukkaan.
Siksi, ettei se työpaikan Riina puhuisi susta pahaa ja päivittelisi miten outo olet.
Työttömällä on joka päivä vapaapäivä.
Vierailija kirjoitti:
Työttömällä on joka päivä vapaapäivä.
Ja eläkeläisellä.
Ei tarvi tehdä mitään. Itse nukuin yhdeksään. Menin aikaisin nukkuun, kun särki päätä. Muuten olisin nukkunut pidempää. Laitoin kahvin kiehuun ja menin takaisin peiton alle. Sitten nousin. Ruoan laitoin, siistin keittiön. Nyt taas peiton alla ja mietin kävisinkö ostaan herkkuja. Huomennakin on vapaata.
Ei tarvii. Voit tehdä just niinku haluat. Tai olla tekemättä.
Minäkin vietän monesti vaapapäivän kokonaan yökkärissä enkä tee mitään kahvinkeittoa suurempaa.
Rentouttavaa päivää sinulle!