Mitä helvettiä teen??
Olen(ko) sotkemassa elämäni nyt? Mitä pitäisi tehdä?
Olen siis ihan kivassa parisuhteessa miehen kanssa. On omistusasunto kivalla paikalla, minun lapseni edellisestä liitosta (joka päättyi kun mies jätti meidät 4 vuotta sitten) rakastaa miestäni, elämämme on huoletonta ja kuten sanottu ihan kivaa. Minä vaan olen kai järjestämässä kunnon soppaa.. Mieheni palvoo minua, minä rakastan jollain tasollä häntä, mutten todellakaan niin sokeasti kuin hän minua.
Tapasin viikonloppuna baarissa naisen johon ihastuin aivan totaalisen pahasti. Olen Bi nainen, mutta viimeiset kaksi pidempää parisuhdetta on ollut miehen kanssa. Nainen olisi halunnut viedä mut luokseen, mutta onneksi aivot pelasi edes sen verran siinä humalassa ja ihastuksessa että jätin menemättä ja lähdin kotiin. Nainen sanoi vielä mun lähtiessa mulle että ota mun numero, mä sanoin etten ota, koska en kuitenkaan soittaisi.
No en nyt saa tätä tyttöä päästäni. Hänet oli helppo löytää facebookista koska tiedän hänen nimensä ja työnsä. Nyt taistelen kahden vaiheilla että laitanko viestiä vai ei??
Kommentit (23)
Älä laita. Pitkien suhteiden aikana tulee laimeampia aikoja, jolloin on " helppo " ihastua toiseen. Käytä aikasi hyvien asioiden etsimiseen miehestäsi ja rakastu häneen enemmän.
Jos haluat pitää parisuhteesi, niin et laita viestiä. Jos et halua, niin päätät parisuhteen ensin ja sitten vasta uusia virityksiä.
Lapsesi on kiintynyt tähän isähahmoon, joka paikkaa parhaillaan niitä haavoja jotka bioisä aiheutti. Hän on nyt onnellinen. Miten voisit ikinä elää sen asian kanssa että sinä aiheuttaisit hänelle vielä isommat traumat? Ajattele sitä.
Pakko sanoa että parisuhteeni ahdistaa tällä hetkellä aivan sairaasti, miehen pakonomainen takertuminen kun tarvitsisin pääasiassa omaa tilaa, tuntuu ajavan mut vaan kauemmas ja kauemmas. Kaipa yritän etsiä vaan helppoa ulospääsyä suhteesta :(
ap
Sekoita nyt lapsesi elämää vielä entisestäänkin. Olisit kiitollinen että teillä on asiat nyt hyvin.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:33"]
Jos haluat pitää parisuhteesi, niin et laita viestiä. Jos et halua, niin päätät parisuhteen ensin ja sitten vasta uusia virityksiä.
[/quote]
Juuri näin. Tämä on hyvä periaate siitäkin, että ehtii kunnolla miettiä tekoaan monilta kannoilta, kun ei vain kiimoissaan mene suhteeseen vaan joutuu käymään läpi eroprosessin, jos siihen päätyy.
Itsekin olen pari kertaa ihastunut avioliiton aikana, mutta tuo periaate on pelastanut minut sekoiluilta, se että olen pitänyt täysin ehdottomana että ennen virallista avioeroa ei sitten mitään säätöjä. Olen toisaalta ajatellut että olen vapaa myös eroamaan, mutta lopulta olen aina päätynyt siihen että en oikeasti halua. Ja sitten kun ihastumiskiihko on mennyt ohi, olen huomannut kuinka järjetöntä olisi ollut uhrata hyvä suhde ja lasten perhe selalisen takia.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:36"]
Pakko sanoa että parisuhteeni ahdistaa tällä hetkellä aivan sairaasti, miehen pakonomainen takertuminen kun tarvitsisin pääasiassa omaa tilaa, tuntuu ajavan mut vaan kauemmas ja kauemmas. Kaipa yritän etsiä vaan helppoa ulospääsyä suhteesta :(
ap
[/quote]
Olet kai puhunut tästä asiasta miehesi kanssa, tuosta oman tilan tarpeesta?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:36"]Pakko sanoa että parisuhteeni ahdistaa tällä hetkellä aivan sairaasti, miehen pakonomainen takertuminen kun tarvitsisin pääasiassa omaa tilaa, tuntuu ajavan mut vaan kauemmas ja kauemmas. Kaipa yritän etsiä vaan helppoa ulospääsyä suhteesta :(
ap
[/quote]
Kuulostat aika itsekkäältä. Nyt se aikuinen ote tähän asiaan. Ja PUHU SILLE MIEHELLESI. Onko oma isäsi hyljännyt sinut pienenä? Minut on. Vieläkin kärsin siitä. Minulle myös pienenä lapsena kävi niin kaksi kertaa että äiti löysi uuden miehen, johon takerruin pelokkaasti kun hain turvaa uudesta isähahmosta. No aina äiti löysikin uuden tai mies jätti. Olen siis kolme kertaa menettänyt turvallisen isähahmon.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:36"]
Pakko sanoa että parisuhteeni ahdistaa tällä hetkellä aivan sairaasti, miehen pakonomainen takertuminen kun tarvitsisin pääasiassa omaa tilaa, tuntuu ajavan mut vaan kauemmas ja kauemmas. Kaipa yritän etsiä vaan helppoa ulospääsyä suhteesta :(
ap
[/quote]
Olet kai puhunut tästä asiasta miehesi kanssa, tuosta oman tilan tarpeesta?
[/quote]
Joo, muttei mies oikein ymmärrä. Alkaa valittaa että haluanko siis erota, kun pyydän omaa aikaa (en ole tavannut ystäviäni ilman häntä kohta 2 vuoteen, koska mies haluaa aina tulla mukaan ja osallistua, ei siis kyse mistään mustasukkaisuudesta tms). On vähän marttyyri jos lähden vaikka laivalle lapseni kanssa kahdestaan, haluaa mukaan. Ei siis tee tätä kyttäysmielessä vaan koska haluaa olla kanssani 24/7.
ap
Kuulostaa vähän siltä että olet odottanut jotakin uutta ihmistä pelastamaan sut onnettomasta suhteesta. Kuitenkin on selvää ettet kyselisi asiaa täällä jos ratkaisu olisi tämä.
Kyllä edellinen suhde pitää hoitaa päätökseen ennen kuin alkaa suhimaan uutta. Kun varmasti olet tiennyt ettet ole onnellinen nykyisellään.
Uusi ihastus ihan varmasti vetää puoleensa mutta ota nyt järki käteen ihan lapsesikin takia.
Jokainen rakkaus alkaa rakastumisvaiheella, jossa omaa tilaa ei kaivata. Ajankuluessa pari hieman eriytyy. Miehellesi ei näin ole ilmeisesti käynyt. Ehkäpä hyötyisitte lyhyestä pariterapiasta, jossa tuo eriytymisen välttämättömyys selviäisi miehellesikin. Pettäminen ei ole ratkaisu, vaan se on väärinteko.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:36"]
Pakko sanoa että parisuhteeni ahdistaa tällä hetkellä aivan sairaasti, miehen pakonomainen takertuminen kun tarvitsisin pääasiassa omaa tilaa, tuntuu ajavan mut vaan kauemmas ja kauemmas. Kaipa yritän etsiä vaan helppoa ulospääsyä suhteesta :(
ap
[/quote]
Olet kai puhunut tästä asiasta miehesi kanssa, tuosta oman tilan tarpeesta?
[/quote]
Joo, muttei mies oikein ymmärrä. Alkaa valittaa että haluanko siis erota, kun pyydän omaa aikaa (en ole tavannut ystäviäni ilman häntä kohta 2 vuoteen, koska mies haluaa aina tulla mukaan ja osallistua, ei siis kyse mistään mustasukkaisuudesta tms). On vähän marttyyri jos lähden vaikka laivalle lapseni kanssa kahdestaan, haluaa mukaan. Ei siis tee tätä kyttäysmielessä vaan koska haluaa olla kanssani 24/7.
ap
[/quote]
Tämä on yleinen ongelma, mistä yleensä kyllä päästään yli. Meillä on myös ollut niin, että minä tarvitsen omaa aikaa ja tilaa, ihan vaan introvertin luonteeni takia, kun taas mies haluaisi aina olla kylki kyljessä kiehnaamassa ja aiemmin jotenkin hätääntyi tilan ottamisestani. Hänelle se tuntui tarkoittavan että on jotain ongelmia, että en rakasta häntä tai että mietin siellä yksinäisyydessäni jättämistä.
Mutta kyllä vuosien myötä on molemmat kompromissiin pystytty. Minä siedän vähän enemmän läheisyyttä kuin sietäisin luonnostani, ja toisaalta mies on oppinut hyväksymään että minä vaan olen vähän erakko, ja tarvitsen aikaa myös ihan yksin, vain omien ajatusteni seurassa. Nykyisin se jo luottaa, että en minä yksin ollessani mieti jättämistä tai muuta ikävää, vaan vain lataan akkujani yksinolossa.
täällä on ollut tosi fiksuja kannanottoja, minä kuitenkin sanoisin, että anna palaa nainen.
Ei sitä parisuhdetta ainakaan uudella suhteella kannata alkaa hajottamaan. Tuskin tämä nainen mikään elämäsi rakkaus on yhtään sen enempää kuin nykyinen miehesi. Minäkin ihastuin vähän aikaa sitten mieheni kaveriin. Parina kertana, kun tapasimme (porukassa siis), olin todella ihastunut. Kolmantena kertana huomasin, että tyyppihän on oikeasti tosi ärsyttävä. Onneksi en siis tehnyt mitään ihastukseni suhteen.
Teet mitä tahansa, niin jatkossa et perusta enää perhettä kenenkään kanssa, eli jos eroat, niin voit seurustella, mutta asut vain ja ainoastaan lapsesi kanssa.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:36"]
Pakko sanoa että parisuhteeni ahdistaa tällä hetkellä aivan sairaasti, miehen pakonomainen takertuminen kun tarvitsisin pääasiassa omaa tilaa, tuntuu ajavan mut vaan kauemmas ja kauemmas. Kaipa yritän etsiä vaan helppoa ulospääsyä suhteesta :(
ap
[/quote]
Olet varmaanihan oikeassa. Hyvä ymmärtää, että tunteiden laukaisijana on usein juuri jonkinlainen epätoivo nykytilanteessa. Olet tavallaan ihastunut vääristä syistä. Jos olisin miehesi, niin haluaisin kenties kuulla koko aloitus tarinan. Saattaisin jopa antaa luvan käydä naisen luona kylässä, koska se saattaisi laukaista tunnelmia kotona tavalla, joka muuten tuskin on mahdollista. Oman tilan antaminen saattaa muuten tuntua jotenkin liian keinotekoiselta. Ihme, että ihmiset alapeukutti sua, vaikka kommenttisi kertoi tervejärkisestä suhtautumisesta itseensä.
Järjestä ukolle joku mukava lauantai niin että se voi vaikka juoda olutta kaveriensa kanssa. Saat omaa aikaa, ja ukko on tyytyväinen myös.
Mies37
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:36"]
Pakko sanoa että parisuhteeni ahdistaa tällä hetkellä aivan sairaasti, miehen pakonomainen takertuminen kun tarvitsisin pääasiassa omaa tilaa, tuntuu ajavan mut vaan kauemmas ja kauemmas. Kaipa yritän etsiä vaan helppoa ulospääsyä suhteesta :(
ap
[/quote]
Olet kai puhunut tästä asiasta miehesi kanssa, tuosta oman tilan tarpeesta?
[/quote]
Joo, muttei mies oikein ymmärrä. Alkaa valittaa että haluanko siis erota, kun pyydän omaa aikaa (en ole tavannut ystäviäni ilman häntä kohta 2 vuoteen, koska mies haluaa aina tulla mukaan ja osallistua, ei siis kyse mistään mustasukkaisuudesta tms). On vähän marttyyri jos lähden vaikka laivalle lapseni kanssa kahdestaan, haluaa mukaan. Ei siis tee tätä kyttäysmielessä vaan koska haluaa olla kanssani 24/7.
ap
[/quote]
No miehesi ei taida ymmärtää asiaa tai ymmärtää mutta on passiivis agressiivinen kontrollifriikki. Tuossa voivat pelot muuttua itsensä toteuttaviksi ennusteiksi, jos hän puhuu erosta, kun yritätä puhua hänelle. Mies pitäisi saada ymmärtämään jotain ja lopettaa se iilimatoilu. Alkaahan tuo väkisinkin ahdistaa. Se on sun tehtävä tehdä hänelle asiat selväksi, koska olet selvästi se fiksumpi teistä.
Ymmärrän sinua. Mutta mieti erikseen nykyinen suhteesi ja tämä ihastuksesi. Haluatko jatkaa suhteessasi? Millä ehdoilla? Onko ne mahdollista saavuttaa?
Jos haluat, niin tuo tyttö on pois laskuista ja keskityt nykyisen suhteenne parantamiseen.
Jos haluat erota tai mennä tauolle, niin selvitä se asia ensin miehesi kanssa (minusta suhteenne ei kuulosta kovin hyvältä, mutta voi olla että annat siitä nyt tuossa tilassasi aika negatiivisen kuvan).
Ajattele myös, mitä seurauksia valinnoistasi on lapsellesi.
Pettäminen on väärin, vaikka ymmärränkin tunteesi (olen kokenut samoja tunteita erittäin hyvässä suhteessa).
No et laita