Oksettaa mennä huomenna töihin, en viitsi edes hiuksia pestä

Mulla on ihan sama. Lojuin koko viikonlopun sängyn pohjalla ja katselin telkkaria. En jaksanut pestä hiuksia, en laittaa ruokaa... Soitin töihin, että olen mahataudissa. En ole, mutta mieliala on ollut matala jo kauan. Ehkä pitäis tosiaan mennä sinne työterveyteen avautumaan, mutta ei jaksais sitäkään. Ei mitään. Voi kun lääkärin sais kotikäynnille... 

Oletkohan sä masentunut?

Hanki hyvä ihminen apua. Olet masentunut. Keväällä monilla oireet pahenevat. Pyydä lekurilta mielialalääkettä. Esim. Puolikas tabletti aamuisin cipralexia auttaa sut työkuntoon. Syö kuukausi lääkkeitä niin kyllä se siitä. Usko mua, tiedän mistä puhun ja oikeasti haluan auttaa !.

Uupumus? Ota yhteys työterveyshuoltoon. Ei oo normaalia.

Väsymys ehkä olet loman tarpeessa.ano loma vaikkapa palkaton ja pidä tauko

Olen käynyt työt[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 23:43"]Uupumus? Ota yhteys työterveyshuoltoon. Ei oo normaalia.
[/quote]
Olen käynyt jo monta kertaa täyttämässä lonakkeita... ap

Sulla ei ole kuin yksi elämä ja sinun olemassa oloon on syy. Nyt saatana lääkäriin menet taikka oot luuseri !. Etkö haluu pelastaa itseäs ? , Nyt otat itseäs niskasta kiinni ja ajattelet että vittu mä haluun olla onnellinen ja elää täysillä !. Tsemppiä sulle. Huomenna soitat vaikka yksityiselle esim. Mehiläinen, Suomen terveystalo tai joku muu. Pyydät lääkkeitä alakuloon. Takaan että saat apua parissa päivässä jos haluat. Älä kuitenkaan varaa aikaa terveyskeskuksen lääkäriltä, sinne on viikkojen jonot. Vähän ekstraa voi maksaa kun on oma terveys kyseessä. Nyt uskot minuu ja soitat huomenna ajanvaraukseen !!

Haudon itsemurhaa... ap

Mun tekis mieli maksalaatikkoo ja puolukkahilloo. Jospa sullakin on raudanpuute..

Kahvittelu ja syöminen muiden kanssa on välillä rasittavaa, varsinkin, jos ala on herkkä kaikelle pätemiselle tai meneillään on yt:t ja ihmiset pelkäävät ja kyräilevät. Itse olen yötöissä ja välillä itse kukin vetäytyy omaan koloonsa syömään/ lukemaan lehtiään eikä sitä katsota pahalla.

Pääasia ainakin minulle on että yritän auttaa ihmisiä. Teen niin koska Jumalan tahto on että autamme toinen toisiamme. Apu ei ole riippuvaista siitä jos uskoo Jumalaan vai ei. Sielunhoitokeskusteluiden lähtökohtana on henkilön elämäntilanne ja sielunhoitajan tehtävä on hetken ajan jakaa hoidettavan taakkaa.

T. Pappi 

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 23:53"]Haudon itsemurhaa... ap
[/quote]

Tämä ei ollut ap vaan joku paskapää. ap

Mene työterveyslääkärille, nyt ihan heti. Kerrot nuo kaikki tuntemukset. Et häviä mitään. Tarvitset tukea, apua ja lääkkeetkin oikeasti auttaa. Ota kaikki saamasi apu vastaan, myös se keskusteluapu, vaikka vaikuttaisikin typerältä ja turhalta.  Älä tee niinkuin minä tein: sinnittelin liian pitkään eri pillereillä enkä uskonut ja sitten kun romahdus tuli, niin tie eteenpäin olikin tosi pitkä. Sitä et ikinä halua kokea. Tsemppiä ja hae apua, se ei ole ikinä häpeä!

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 23:52"]

Sulla ei ole kuin yksi elämä ja sinun olemassa oloon on syy. Nyt saatana lääkäriin menet taikka oot luuseri !. Etkö haluu pelastaa itseäs ? , Nyt otat itseäs niskasta kiinni ja ajattelet että vittu mä haluun olla onnellinen ja elää täysillä !. Tsemppiä sulle. Huomenna soitat vaikka yksityiselle esim. Mehiläinen, Suomen terveystalo tai joku muu. Pyydät lääkkeitä alakuloon. Takaan että saat apua parissa päivässä jos haluat. Älä kuitenkaan varaa aikaa terveyskeskuksen lääkäriltä, sinne on viikkojen jonot. Vähän ekstraa voi maksaa kun on oma terveys kyseessä. Nyt uskot minuu ja soitat huomenna ajanvaraukseen !![/quote]

Akuuttiin tapaukseen löytyy kyllä apu myös tk:sta, ei ole tarvis yksityiselle. Rehellinen oman olon kuvaus kertoo tarpeeksi.  Jokainen, joka on kokenut masennuksen tietää, että typerin neuvo, jonka voi saada on "nyt otat itseäs niskasta kiinni..." etc. Joten tämän neuvon antaja voi ehkä hivenen hioa argumenttejaan.

Olen käynyt työterveyshuollon jo läpi ja saanut sen avun mitä siellä on tarjolla. Psykiatrin arvioitavaksi en sieltä päässyt. Olen kahden vaiheilla, yritänkö yksityiselle vai en. Ensinnäkin pelkään, että sieltäkin tulee pakit ( ja mitä minä sitten teen?!) ja toiseksi minulla ei ole rahaa laittaa hukkaan eli itseeni ja hömpötyksiin. Ap

Entäs jos kävisit juttelemassa diakonin tai papin luona? He jaksavat kuunnella ja voisit vaikka varata muutaman sielunhoitoajan. Se ei maksa mitään eikä kirkon jäsenyyttä edellytetä. Terapiakin voisi tuon rinnalla olla hyvä. Siunausta ja voimia sinulle. Olet arvokas niin kuin me kaikki!

Mun mielestä on moraalisesti väärin hakea apua uskonnosta, jos ei ole uskovainen. Kai papeilla ja diagoneilla tausta-ajatus kuitenkin on se, että lopullinen ratkaisu onnistuu vain uskossa.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 05:51"]

Mun mielestä on moraalisesti väärin hakea apua uskonnosta, jos ei ole uskovainen. Kai papeilla ja diagoneilla tausta-ajatus kuitenkin on se, että lopullinen ratkaisu onnistuu vain uskossa.

[/quote] Ai mikä lopullinen ratkaisu? Kyllä diakonit ja papit on koulutettu kohtaamaan ihan kaikenlaisia ihmisiä; uskovia, ateisteja ja epäilijöitä. Meillä ihmisillä on kuitenkin kaikilla ne elämän peruskysymykset samat, joita mietimme. Mielestäni aina, kun on tarve kuulluksi tulemiselle ja omien asioiden käsittelemiselle, seurakunnan on autettava. Onhan niitä muitakin tahoja, jotka voivat auttaa. Jokainen tietysti valitsee niin kuin itselle tuntuu hyvältä. Ei kuitenkaan kannata turhaan pelätä kirkon väkeä. Meidät on kutsuttu auttamaan ja tukemaan kaikkia taustoista ja näkemyksistä riippumatta.

Lopullinen ratkaisu = onnelliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi tuleminen. Minun käsitykseni mukaan uskontoon kuuluu ajatus siitä, ettei ihminen voi olla kokonainen ilman uskoa.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 06:13"]

Lopullinen ratkaisu = onnelliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi tuleminen. Minun käsitykseni mukaan uskontoon kuuluu ajatus siitä, ettei ihminen voi olla kokonainen ilman uskoa.

[/quote] Varmaan jokaisella hoitavalla taholla on arvomaailmansa siellä takana, olipa se sitten tieteellinen tai uskonnollinen. Lääketieteessä ja etenkin psykiatriassa jätetään nykyisin tilaa uskonnolle rakentavana voimavarana, mikä on mielestäni viisasta. Kyllä kirkon sielunhoidon taustalla on kristillinen ihmiskäsitys. Tärkeintä on kuitenkin ihmisen kohtaaminen ja kunnioittaminen sellaisena kuin hän on. Arvomaailmaa ei tuputeta mutta asiakkaan kristillisiä arvoja kyllä tuetaan ja esim. kysytään aina erikseen, jos tämä haluaa, että rukousta käytetään sielunhoidollisen keskustelun yhteydessä. Osalla diakoneista, diakonissoista siis, on myös sairaanhoitajan koulutus, joten he osaavat kyllä kohdata ihmistä kokonaisvaltaisesti. Osalla papeista on myös psykoterapeutin koulutus, joka näkyy usein heidän sielunhoidollisessa työskentelyssä posittiivisesti. Älä pelkää, asiat järjestyy. Et ole yksin. ♥