Lue keskustelun säännöt.
18v omilleen muuttanut avautuu
09.05.2015 |
Toivottavasti mama ei käy täällä... Mutta joo. Olen siis perheeni esikoinen ja muutin viimekuun lopussa omilleni, kuitenkin samaan kaupunkiin. Mulla on ihana perhe, mutta jotenkin tarvitsin kunnolla omaa tilaa (monia pikkusisaria, joten en ollut oikeastaan ikinä ihan yksin kotona).
Kaikki on muuten ihan hyvin, mutta äitini ikävöi mua TODELLA paljon. Juttelemme päivittäin, ja tällä viikolla olen kolmena päivänä käynyt kotona. Äidille se ei kuitenkaan oikein riitä, suoraansanottuna anelee että jäisin yöksi ymv. Mulla on tästä ihan järjettömän huono omatunto :( tottakai kotikotona on ihanaa jne, mutta tykkään paljon myös omasta asunnostani ja täällä oleilusta. Olen yrittänyt sanoa äidille että haluan olla vaan omassa rauhassa ja että se onnistuu parhaiten täällä omassa kodissani. Olen luonteeltani vähän sellainen erakko mietiskelijä, ja tarviten paljon omaa tilaa ja rauhaa. Nyt vielä suuremmalla painolla perheeni luokse mennessä pitää osallistua ns yhteisiin juttuihin, istua sohvalla ja jutustella. Tietenkin ymmärrän, en haluakaan mennä sinne ja sitten omaan huoneeseni vain nyhjäämään, ei siinä olisi mitään järkeäkään.
Tuntuu vaan niin pahalta sanoa että en tule. Kyse ei ole siitä etten rakastaisi perhettäni. Tuntuu niin inhottavalta ja nytkin alkoi ahdistamaan kun äiti tässä pitkin iltaa yritti saada mut sinne ja en mennyt... :( olenko vaan itsekäs paska kun mietin näin itsekkäästi...
Kommentit (26)
No jos olisin samassa tilanteessa, niin olisi kyllä ikävä ja tuntuisi että yksi puuttuu. Kyllä se pikkuhiljaa tottuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa itsekäs on äitisi, joka ei anna sinulle tilaa aikuistua ja itsenäistyä.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:01"]
Ainoa itsekäs on äitisi, joka ei anna sinulle tilaa aikuistua ja itsenäistyä.
[/quote]
näet sitten kun itselläsi on sama tilanne, eikä enää teiniangst :)
Oletko sinä ollut teidän perheessä äitienpäivä-aamun herättelijä?
Sun täytyy ottaa oma tila. Hanki vaikka duunia ja opiskele ja et ehdi äidin pompoteltavaksi usein. Äiti saa oppia omilleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi ei ehkä tajuan että sinulle tulee paha mieli tuosta kun pyytää sinua yöksi. Olet hänen esikoinen ja hänelle ilmeisesti ottaa koville kun olet jo niin iso ettet enään tarvitse häntä. Huomenna on äitienpäivä, voisit kirjoittaa hänelle kirjeen tms jossa kerrot kuinka hyvä äiti on ja paras tuki vakka et enään hänen luonaan asu.
Minä olen kuopus ja silti kun muutin pois äiti soitti joka päivä, ei pyydellyt yöksi, mutta selvästi häntä vähän ahdisti tuo tilanne.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:01"]
Ainoa itsekäs on äitisi, joka ei anna sinulle tilaa aikuistua ja itsenäistyä.
[/quote]
näet sitten kun itselläsi on sama tilanne, eikä enää teiniangst :)
[/quote]
Jos aloittaja olisi ollutkin ap:n äiti, palstan tuomio olisi juuri tuo. Olisi käsketty katkaista napanuora jne. On luonnollista että äiti ikävöi, mutta sitä ei saisi kaataa lapsen niskaan ja aiheuttaa tälle huonoa omatuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sen esikoisen lähtö pitäisi olla vaikea asia, etenkin kun et tuon kauemmas ole edes muuttanut. Mä olen meidän esikoinen ja vanhemmat asuu 600km päässä, vanhemmat on aina tukenut sitä pesästä lentämistä, säkin olet jo täysi ikäinen niin oli jo aika lähteäkin omille. Vanhempiesi pitää nyt vaan tottua siihen että olet aikuistunut.
Kun itse muutin omilleni(siis oikeastaan kimppakämppään koulun viereen,ylä asteen jälkeen,ammattikouluun) Äidillä oli kummallisia vaatimuksia,ainakin omasta mielestäni. Samassa kaupungissa asui äidin vanhoja sukulaisia joten melkein joka ilta piti käydä näiden sukulaisten luona. Aina ei huvittanut tai piti lukea kokeisiin joten kävin näissä paikoissa vaan muutamana iltana viikossa ja tunsin huonoa omatuntoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:04"]
Oletko sinä ollut teidän perheessä äitienpäivä-aamun herättelijä?
[/quote]
Olen ollut kyllä... Aijon kyllä mennä huomenna kotiin, harmittaa etten varmaankaan kerkeä kyllä herättelemään :( eka bussi lähtee niin että olen ehkä kympin maissa kotona. Ellen sitten pyöräilisi. -ap
Asiat tasoittuvat pikkuhiljaa. Varmaan äidillesi muutos on suurempi, kuin hän osasi odottaa. Anna hänelle ja perheellesi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.
Näin äitinä voin itse sanoa, että ensimmäinen vuosi oli kaikkein vaikeinta totutella. Kun lapset lentävät pois pesästä, tuntuu niin tyhjältä ja hiljaiselta. Ajan mittaan muut asiat täyttävät ylimääräisen ajan, jos vain itse on aktiivinen. Lapsiin olen jatkuvasti yhteydessä, vaikka nykyään (kaikkien kiireiden johdosta) nähdään harvemmin. Läheinen side on ja pysyy, vaikka tapaamiset jäävätkin vähemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:04"]
Oletko sinä ollut teidän perheessä äitienpäivä-aamun herättelijä?
[/quote]
Olen ollut kyllä... Aijon kyllä mennä huomenna kotiin, harmittaa etten varmaankaan kerkeä kyllä herättelemään :( eka bussi lähtee niin että olen ehkä kympin maissa kotona. Ellen sitten pyöräilisi. -ap
[/quote]
Ei tarvitse mennä herättelemään, se on nyt kotona asuvien sisarustesi tehtävä. Kunhan menet kortin ja lahjan kanssa käymään, äitisi on varmasti tyytyväinen.
Ite muutin viimevuonna omaa kämppää. Ja ärsyttää kun mutsi pyytää mua viikonloppuna sinne ja sanoo että älä jää ryyppäämään. Tottakai jään sitä varten hommasinki kämpän yhteiskunnan rahoilla että voin ryypätä rauhassa eikä kukaan valita.
M-96
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 20:27"]Ite muutin viimevuonna omaa kämppää. Ja ärsyttää kun mutsi pyytää mua viikonloppuna sinne ja sanoo että älä jää ryyppäämään. Tottakai jään sitä varten hommasinki kämpän yhteiskunnan rahoilla että voin ryypätä rauhassa eikä kukaan valita.
M-96
[/quote]
Hyvä puoli että tulee siivoo mun kämpän kun ryyppyputken jälkee aika sotkunen.
M-96
Kiitos kaikki ajatuksienne jakamisesta :)<3 josko tämä tästä. -ap
Mielenkiintoista.
Olen ainoa lapsi ja olisin kuvitellut, ettei äidit kaipaa yhtä lasta niin paljon, kun hänellä on niin paljon muitakin lapsia. No, minullahan ei ole kokemusta tuommoisesta suurperheestä, itsellänikin on vain yksi lapsi, joka vielä asuu kotona.
Mutta mitä jos sanoisit varovasti äidillesi, että hänellä on nyt enemmän aikaa keskittyä pikkusisaruksiisi, kun olet muuttanut pois kotoa. Sano, että on ihanaa tavata äitiä ja jutella, mutta että et enää ehdi tietenkään nähdä yhtä usein kuin aiemmin, koska sinulla on itsenäistyminen menossa ja että varmaan äidilläkin on kädet täynnä työtä nuorempien sisarustesi kanssa ennen kuin nämä vuorollaan muuttavat omilleen.
Poikani muutti toiseen kaupunkiin töyn ja opiskelujen takia. Kaikki tapahtui nopeasti. Ei ole ehtinyt käymään kotona. Hänen kotinsa on nyt muualla ja ikävöin kyllä häntä. Puhu äitisi kanssa.
Esikoisen omilleen muutto on äidistä ahdistavaa ja eron ikävä on raskas kantaa. Aikuistuvasta nuoresta on joskus vanhemmalla vaikea päästää irti. Sinula on kuitenkin oikeus ajatella omaa elämääsi! Älä suotta tunne huonoa omaa tuntoa, ettet voi ja halua vastata kaikkiin äitisi kyläily ja yhdessäolopyyntöihin. Omilleen muutto on uuden elämäntilanteen haltuunotto myös sinulle.
Lasvun paikka sekä sulle että äidillesi. Anna ajan kulua niin kyllä se siitä tadoittuu.
Mä muutin 15 vuotiaana omilleni ja äiti on aina toivottanut minut lämpimästi tervetulleeksi lapsuuden kotiini ja tukee täysin omillani asumista. Nyt asun kyllä mieheni kanssa yhdessä jo.
N20