Cicera cetacea on makeaan perso suurikokoinen nisäkäs jonka reviirin määrittää lähes täydellisesti ostarin baari.

Latinaa osaavat tietysti ymmärsivät heti että kyseessä on myyttinen, suomalais-ugrilaisessa kertomaperinteessä esiintyvä isoluinen, siiderillä elävä(kesäaikana selviytyvät pelkällä sidukalla), isolla rasvaprosentilla kylmyyttä hyvin sietävä ja yleensä kahdella x-kromosomilla varustettu, KELA:n tukiviidakoissa suunnistava karvaisuusasteeltaan vaihteleva nisäkäs. . Tämä nykyään ciiderivalaana biologiankirjoissa esiintyvä, (oli aikaisemmin yksi ryhävalaan alalajeista, mutta nyt yleistyttyään ilmastonmuutoksen vuoksi on kategorisoitu uudelleen) oli jo lähes sukupuutonpartaalla 1980-luvun alkupuolella, Jane Fondan VHS-jumppavideoiden vallatessa lähes alttarimaisen aseman mäntyviiluisista ASKO:n osamaksulla ostetutuista kokoa+se+itse kirjahyllyistä. Mutta onneksemme ison laman jälkeen, 1990-luvun alkuvuosina, viranomaiset havahtuivat tämän yleensä lempeän ja harmittoman elämänmuodon suojeluun. Alku oli hieman hämäävä koska puhuttiin "keskikaljakuppilabuumista", mutta on hyvä muistaa että kyseisissä ravitsemusliikkeissä myytiin jo heti alusta asti vain Suomen markkinoille tehtyä extra makeaa Woodpecker-siideriä. En tiedä kenelle kiitos tästä suojelusta kuuluu, mutta pääasia on, että tämä jo kerran lähes sukupuuttoon kuollut ylväs nisäkäs voinykyään paksusti.