Mitä tehdä 15 vuotiaan tytön kanssa, joka
Jatkuvasti vaatii autokyytiä, vaikka matka ei todellakaan ole niin pitkä, etteikö pystyisi kävelemään, tai kulkemaan bussilla?
Nytkin, kylmyyteen vetoaa, ettei voinut lähteä kävelee koulusta kotiin. Päättikin siis kävellä aivan toiseen suuntaan ja mennä kahvilaan. Siellä sitten istuu ja pommittaa viestein ja puheluilla minua.
Joo, kyllähän muuten voisin taas kuskata, mutta tänä aamuna saivat kaikki lapset taas kyydin kouluun ja muutaman kerran kun päivän aikana joutuu ajamaan eessuntaas, hoitamassa asioita, sen jälkeen ehtiä siivoamaan ja lopulta haluis oikeasti vaan vähän ollakin, eikä koko ajan lentää paikasta toiseen, niin millään en nyt kyllä lähtisi yhtä hakemaan.
Pikkusiskonsa, 10 v kävellyt tänään saman matkan koulusta, ja vähän enemmänki, ensin kaverille, sieltä kävivät meillä kotona ja taas lähtivät, niin eikö oikeasti 15 v pysty itse tulee kotiin.
Koulumatka on vähän alle 3 km.
Ja tää sama kyydin ruinaaminen on jatkunu ties miten kauan. Muut kulkee kiltisti valittamatta. Ja tämä neiti on kovaa vauhtia omien sanojensa mukaan muuttamassa toiselle puolen Suomea opiskelemaan. Mitenhän aikoo pärjätä, kun ei voi enää äitiä soittaa kuskaamaan millon minnekin..
Ihan hyvä että haluaakin itsenäistyä.
Ottaa vaan päähän, kun ei usko, kun sanon, että tulee kävellen. Jatkaa vaan soittelua ja viestittelyä. Se jatkuva pommittaminen. Ottaa hermoon.
Ja kun muistelen omaa yläaste aikaa: Ensin pyöräiltiin 5 km, ylä- ja alamäkeä, oli pakkasta, sadetta, ihan mitä vaan, lähimmälle bussipysäkille, siitä linja-autolla 15-20 km lähimpään kouluun.
Ja ei valitettu. Kuntokin oli kyllä hyvä.
Koulusta kotiin ja aina pyöräilin heti tallille, minne oli myös joku 5 km matkaa. Ehkä myös söin siinä välillä tai tein eväät mukaan.
Kohta kuotenki lähen hakemaan, kun hermostun ja en saa muuten hetkeäkään rauhaa. Tiedän ettei oo kiva palella, mutta on siitä pukeutumisestakin jo jonkun kerran sanottu.
Kommentit (14)
No on kolme kilometriä jonkinmoinen kävelymatka pakkasessa. Muistan että 2000-luvun alussa kun olin itse alakoulussa, oli parhaalla kaverilla kotimatka ehkä tuon verran, ja kyllä me kesäisin yleensä käveltiin koulusta hänen luo. Talvella saatiin kyyti. Ymmärrän kyllä silti että ärsyttää, tuollainen "ennen vanhaan mentiin kesät talvet suksilla vaikka satoi tulikiviä taivaalta" -asenne on kyllä myös ärsyttävää.
Sitä en ymmärrä, että jos koulusta on bussiyhteys, niin miksi ihmeessä ei voi käyttää sitä. Ei sitä sentään tarvitse alistua miksikään henkilökohtaiseksi autonkuljettajaksi, jos vaihtoehtoja on.
1/5
Kukaan vanhempi ei ole noin selkärangaton tossu. Toisekseen kännykänkäyttösi on huolestuttavalla tasolla, jos äänettömään kännykkään pommittaminen kuormittaa sinua kohtuuttomasti.
Normaali nykyaikainen nainen joka vaatii jatkuvasti palvelua eikä suostu itse tekemään mitään tai näkemään vaivaa
Jos tyttö on ruinannut näitä kyytejä jo ties kuinka monta vuotta, tämä ruinaaminen on selkeästi tuottanut tulosta koska sitä kannattaa jatkaa.
Nykyajan nuoret on hemmoteltuja ja laiskoja.
Älä hae.Kyllä hän kotiin pääsee!
Nykyään on muotia olla huonokuntoinen. Juntit ajavat pyörällä kilometrejä.
Tytöllä on bussirahaa, pääsee linja-autollakin tulemaan sieltä.
Ja minäkin ymmärrän, että kovassa pakkasessa ei ole kiva kävellä.
Mutta, jos itse ei viitsi edes pukeutua niin lämpimästi että tarkenee ulkona kävellä, niin on kyllä oma vika.
Pikkusiskonsa taas kävelee niin reippaasti eikä valita. Ja sama matka on kaikilla koulusta kotiin.
Mulla oli joo puhelin päällä, kun odotin toista puhelua, mutta oli pakko laittaa äänettömälle, kun se soi nyt koko ajan. Olen selittänyt tytölle asian, ja että ne linja-autot kulkee.
Jos et sinä kuskaa, Mehmet ja kaverit kuskaa. Palkkion he siitä vaativat tavalla tai toisella.
Jos on mahdollisuus tulla bussilla, niin miks kuskaisit?
Sieltähän se tupsahti kotiin, kun kaverinsa vanhempi toi.
Neljä lasta, enkä ole ketään teininä kuskannut kuin poikkeustapauksissa, eli harrastuspaikalle ei pääse julkisilla tai kaverille on pitkä matka ja sinne ei kulje sunnuntaisin julkiset. Edellinenkin harkiten.
Olen sanonut, että en ole taksi ja piste. Jokainen kokeillut ainakin kerran hokemista/pommittamista, johon olen vastannut "lopeta hokeminen, vastaukseni ei muutu. Tulet bussilla".Enkä vastaa enää seuraaviin jos vielä yrittää.
Mielestäni itsenäinen kulkeminen, aikataulujen suunnittelu ja pienen epämukavuuden sietäminen kulkemisasioissa kasvattavat helpolla tavalla eväitä omaan itsenäiseen nuoren aikuisen elämään. Harvalla on nimittäin nuorena autoa, ja edelleen toisen asteen opintopaikkoihin kuljetaan pyörillä, skuuteilla, metrolla, junilla, bussilla säässä kuin säässä. Samaa jatkuu työharkassa ja työelämässä - ennen kuin on varaa ostaa se oma auto.
Lisäksi vanhemman selkärangattomuus opettaa, että jos joku sanoo "ei sovi", se on ilmoitus siitä, että on aika painostaa kovemmin. Kukaan ei jaksa sellaista aikuisena parisuhteessa tai ystävyyssuhteissa.
Saman lailla on minut äiti tässä opettanut 80-luvulla ja hyvin oppi kantoi pitkälle elämään, kun piti selvitä vaikka mistä reissaamisesta kodin ja työpaikan välillä kuolematta omaan valitukseensa :D
Kannattaa hommata kortti esim. T-kortti että saa mönkijän, tai mopo kortti skobaan. Itse olen hommaamassa T-korttia mönkijään. Tai jos on rahat tiukalla niin polkupyörä. En ole nyt loukkaavasti sanomassa raha asioista mitään kun itsellä kotonakaan ei ole mitenkään hyvin.
Kyllähän 15-vuotiaan kuskaaminen on jokaisen vanhemman etuoikeus.
Olen vuoden vanhempi ja kävelly joka päivä 5km suunta kouluun. Eihän se kivaa ole. Matkaan menee kaikki voimat eikä sitten kyllä paljoa tee mieli opiskella. Kuskaa tyttöäsi