Lue keskustelun säännöt.
Seurustelu AHDISTAA!
05.05.2015 |
Eli siis olen 20v nainen, ja seurustelu ahdistaa minua.
En tiedä miksi, mutta jo teinistä asti olen halunnut olla yksin ilman KETÄÄN ihmisiä lähellä. (Esim.vanhemmat, kaverit, poikaystävä jne.)
Heti jos mies haluaisi seurustella ahdistun, ja pilaan koko jutun..En vaan voi sietää ihmisiä ympärilläni! Olen todella tyytyväinen 2 kissan ja koirani kanssa, mutta kaikenlainen sosiaalinen kanssakäyminen ahdistaa hirveästi. Muutin teininä 16-vuotiaana pois kotoa, koska en yksinkertaisesti enää kestänyt perhettäni. Halusin olla yksin...
Välillä on aikoja kun en meinaa jaksaa mennä ulos, koska en jaksa ihmisiä. Enkä oikeastaan jaksa tehdä muutenkaan mitään. Tältä minusta on tuntunut n.13-vuotiaasta asti, mikä minua vaivaa? En puhu asioistani kenellekkään, koska kokemuksien perusteella se ei ole turvallista. Tuntuu että olen vain haamu itsestäni. Välillä nauran, mutta monesti itken vain pelkästä ahdistuksesta. Olen myös erittäin vainoharhainen kun kävelen kaduilla, saatan luulla että joku seuraa tai yrittää kosketella ilman lupaa.(hämärä muisto lapsuudesta)
Mikä minua vaivaa? Ahdistun kaikesta muusta paitsi eläimistäni, ja en jaksa, enkä myöskään halua tehdä MITÄÄN. Tykkään maalata ja piirtää, jolloin aina rupean alitajuisesti piirtämään/maalaamaan todella synkkiä teoksia. En aina edes tiedä mitä kuvat tarkoittaa mutta oloni tuntuu kummalliselle kun katson niitä..auttakaa. Tulenko hulluksi?
Kommentit (39)
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 19:04"]Masennus ja itsetuntosi on täysin nollassa
[/quote]
Ei itsetuntoni ole nollassa, mutta mikään ei vaan kiinnosta. olen tosi ärsyyntynyt jatkuvasti enkä jaksa tehdä mitään.-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin masennusta ja ahdistusta.Voisi olla jotain persoonallisuushäiriötyyppistäkin ehkä. Menisit ihmeessä terveyskeskuslääkärin juttusille, saat lähetteen mielenterveystoimistoon.
Minä myös elän päänsisällä täysin erilaista elämää mitä todellisessa elämässä. Mutta en ajattele sitä huonona asiana silti.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 19:12"]Ainakin masennusta ja ahdistusta.Voisi olla jotain persoonallisuushäiriötyyppistäkin ehkä. Menisit ihmeessä terveyskeskuslääkärin juttusille, saat lähetteen mielenterveystoimistoon.
[/quote]
Joo pitää varmaan mennä, mietin vaan että voiko tämä liittyä lapsuuteeni? -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 19:18"]Paniikkihäiriö
[/quote]
Kaverillani on paniikkihäiriö, joten tiedän että minulla ei ole samanlaiset oireet..-Ap
Ei kannata pähkäillä asiaa netissä. Hae apua vaikka terveyskeskuksesta. Kyse voi olla niin monesta asiasta, ja oireita kyllä löytyy mihin vaan diagnoosiin jos niitä alkaa pyörittelemään päässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä sitten seurustele, nauti vaan seksistä.
Mullla on ollut tasan samanlaisia kokemuksia teini-iän kiusaamisajoista lähtien. Myös tota ettei mikään kiinnosta, ei oo voimia, ärsyttää tosi usein kaikki. Silti itkettää olla yksin välillä, vaikken ihmisiä paljon (kuvittele) jaksavanikaan.
Mulla on toka vuosi kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa menossa, ja se on auttanut hitaasti mutta varmasti, kiitos hyvän ja empaattisen terapeutin. Myös masennuslääkitys ja tarvittaessa ahdistukseen rauhottavia (oon nyt voinut vältellä niitä). Sosiaaliset pelot ja ihmeelliset harhakuvitelmat jotka haittas normaalia elämää, on vähentyneet jo tässä reilun vuoden aikana merkittävästi. Hakeudu siis julkiseen terveydenhuoltoon lekurille, tai jos varaa, niin vaikka yksityiselle psykiatrille suoraan. Asiat lähtee rullaamaan.
Jos nyt diagnooseja tarvii mainita tähän, niin itselläni oireilun taustalla toistuvaa masennusta (ahdistuskomponentilla) ja epävakaa persoonallisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 19:39"]Mullla on ollut tasan samanlaisia kokemuksia teini-iän kiusaamisajoista lähtien. Myös tota ettei mikään kiinnosta, ei oo voimia, ärsyttää tosi usein kaikki. Silti itkettää olla yksin välillä, vaikken ihmisiä paljon (kuvittele) jaksavanikaan.
Mulla on toka vuosi kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa menossa, ja se on auttanut hitaasti mutta varmasti, kiitos hyvän ja empaattisen terapeutin. Myös masennuslääkitys ja tarvittaessa ahdistukseen rauhottavia (oon nyt voinut vältellä niitä). Sosiaaliset pelot ja ihmeelliset harhakuvitelmat jotka haittas normaalia elämää, on vähentyneet jo tässä reilun vuoden aikana merkittävästi. Hakeudu siis julkiseen terveydenhuoltoon lekurille, tai jos varaa, niin vaikka yksityiselle psykiatrille suoraan. Asiat lähtee rullaamaan.
Jos nyt diagnooseja tarvii mainita tähän, niin itselläni oireilun taustalla toistuvaa masennusta (ahdistuskomponentilla) ja epävakaa persoonallisuus.
[/quote]
Pitää varmaan mennä julkisen kautta, koska yksityinen maksaa mukavasti..:D -Ap
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 19:34"]Älä sitten seurustele, nauti vaan seksistä.
[/quote]
No voi luoja -.-'
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko suvussasi kenelläkään skitsofreniaa tai skitsofrenian kirjon häiriöitä? En tarkoita, että sinulla olisi/tulisi se, mutta jotkin asiat vain kiinnittivät huomioni: olet ilmeisesti taiteellisesti lahjakas, tuo asioiden kuvittelu, tunne siitä, että joku seuraa/koskee, vaikea olla kiinnostunut mistään, vetäytyminen ihmissuhteista. Joka tapauksessa hakisin apua, mitä siellä taustalla sitten onkin.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 19:47"]Onko suvussasi kenelläkään skitsofreniaa tai skitsofrenian kirjon häiriöitä? En tarkoita, että sinulla olisi/tulisi se, mutta jotkin asiat vain kiinnittivät huomioni: olet ilmeisesti taiteellisesti lahjakas, tuo asioiden kuvittelu, tunne siitä, että joku seuraa/koskee, vaikea olla kiinnostunut mistään, vetäytyminen ihmissuhteista. Joka tapauksessa hakisin apua, mitä siellä taustalla sitten onkin.
[/quote]
En tiedä onko isäni puolella muuta kuin alkoholismia ja väkivaltaisuutta...äitini puolelta ei pitäisi olla mitään mt-juttuja.-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bebe Rexha "I’m Gonna Show You Crazy" lyrics
[Verse 1]
There's a war inside my head
Sometimes I wish that I was dead, I'm broken
So I call this therapist
And she said girl you can't be fixed just take this
I'm tired of trying to be normal
I'm always overthinking
I'm driving myself crazy
So what if I'm f*cking crazy
And I don't need your quick fix
I don't want your prescriptions
Just 'cause you say I'm crazy
So what if I'm f*cking crazy
Yeah I'm gonna show you
[Chorus]
Loco, maniac, sick bitch, psychopath,
Yeah I'm gonna show you
I'm gonna show you,
I'm gonna show you,
Mental out my brain, bat sh*t go insane,
Yeah I'm gonna show you
I'm gonna show you
I'm gonna show you
Sinulleko sitten saa ehdottaa näitä opeteltuja standardivastauksia vain. Hanki lisää eläimiä.
Eräällä tuntemallani henkilöllä on pitkälti samanlaisia oireita. Häntä on käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi. Myöhemmin luin (kirjasta x mikä käsitteli traumojen käsittelyä, en nyt muista mikä se niistä oli enkä voi tarkistaa kun oli lainakirjoja) erään naisen oireilleen pitkälti samoin kuin ap, mutta vasta kun muisti vapautti tapahtuneen hyväksikäytön käsiteltäväksi, parantuminen pääsi alkamaan. Nainen ei siis muistanut vuosikymmeniin tapahtunutta ennen kuin yksittäinen sana laukaisi muistot.
Mutta miksi ap oireilee kuten oireilee, siihen tarvitaan vähän enemmän kuin meidän arvailut täällä. Toivottavasti löydät apua.
Sama homma täällä. Olen 20, enkä ole ikinä seurustellut, kun ahdistaa liikaa. Olen ollut ihan valtavan ihastunut, mutta joka kerta, kun ihastus on vastannut tunteisiini olen panikoinut ja pilannut koko jutun. Toisaalta mä haluaisin seurustella, mutta sitten taas mä olen tosi onnellinen yksin, en kaipaa miestä. Myös ajatus seksistä ahdistaa. Mä jotenkin pelkään kiintyä ihmisiin. En tiedä itsekään miksi. Olen koulukiusattu ja mun luottamus on petetty liian usein, mutta kiusaaminenkin loppui jo yläasteen alussa. Ei kai sen enää pitäisi vaikuttaa, kun siitä on jo kuitenkin 8 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 20:05"]Sama homma täällä. Olen 20, enkä ole ikinä seurustellut, kun ahdistaa liikaa. Olen ollut ihan valtavan ihastunut, mutta joka kerta, kun ihastus on vastannut tunteisiini olen panikoinut ja pilannut koko jutun. Toisaalta mä haluaisin seurustella, mutta sitten taas mä olen tosi onnellinen yksin, en kaipaa miestä. Myös ajatus seksistä ahdistaa. Mä jotenkin pelkään kiintyä ihmisiin. En tiedä itsekään miksi. Olen koulukiusattu ja mun luottamus on petetty liian usein, mutta kiusaaminenkin loppui jo yläasteen alussa. Ei kai sen enää pitäisi vaikuttaa, kun siitä on jo kuitenkin 8 vuotta.
[/quote]
Minä olen kyllä seurustellut 3 kertaa mutta ahdistus on aina lopulta voittanut..-Ap
Masennus ja itsetuntosi on täysin nollassa