Lue keskustelun säännöt.
Stressaantuuko vauva muiden sylissä kuin äidin?
05.05.2015 |
Voiko 2,5kk vauva stressaantua muiden kuin äidin sylissä? Meillä ollut kolmena päivänä tilanne, jossa sukulaisia ollut sylittelemässä vauvaa. Jokainen haluaa pitää vauvaa sylissä ja otetaan valokuvia. Lopulta vauva hermostunut mutta tyytynyt minun syliini.
Kun vauva taas on rauhallisempi, heti siinä on joku sukulainen lepertelemässä, että mummi tai muu ottaa syliin. Vielä lisäksi vauvalle ei voida puhua rauhallisesti vaan sellaista ihme yli-innostunutta höpötystä kimeällä äänellä, että "ai kun sä olet SÖPÖ!!!!"
Nyt kaksi iltaa mennyt niin, että vauva itkee levottomasti kotona monta tuntia putkeen eikä rauhoitu vaikka tekisin mitä ennenkuin suostuu lopulta rinnalle ja sitten nukahtaa yöunille. Käy jotenkin ylikierroksilla.
Tilanne on se, että lapsen isä jätti meidät. Nyt miehen sukulaisilla paniikki ettei vauva vaan vieraantunut heistä ja heti kun näkevät vauvaa, niin ovat roikottamassa tätä sylissä. Oikein pelottaa tuleva äitienpäivä. Joudutaan käymään neljässä paikassa ja jokaisessa on useampi sylittelijä. Jos sanon, että nyt ei saa sylitellä, vauva hermostuu, niin hänen isänsä suku on heti nyrpeänä. Sen jälkeen menee taas monta iltaa sitten kun lapsi on ihan hermona.
Kieltäydyin jo lähtemästä äitienpäivälounaalle exmiehen suvun kanssa, koska silloin on lounaspaikoissa kamala hälinä ja jo olen huomannut, että vauva menee sellaisesta levottomaksi. Sanoin että voidaan mennä johonkin rauhalliseen ravintolaan jonain muuna päivänä. Jo tämä herätti pahaa verta.
Mitä teen?
Kommentit (14)
En tiedä muusta, mutta meidän 4 kk vauva ainakin hermostuu liiallisesta hälinästä. Usein sukulaiset tulevat meille isommalla porukalla (asutaan eri paikkakunnalla), on mummia, vaaria, isomummia, enoa ja he tulevat ovesta kovalla hälinällä ja heti vauvan "kimppuun". Vauva usein säikähtää tätä jo ja sitten alkaa sylistä syliin kierrokset, jotka saavat kunnon huudon aikaan. Liika on liikaa, en minä itsekään tykkäisi jos kauhea joukkio vieraita ihmisiä tupsahtaisi metelillä pään ympärilleni. Minä olen vain suoraan sanonut, että antakaa vauvan rauhassa tutustua tilanteeseen ja syliin otetaan "vauvan ehdoilla". Koen asian niin, että olen vauvan vanhempi ja minun tehtäväni on ajaa hänen etuaan. Tähän on hyvä opetella jo nyt, sillä kohta alkaa esimerkiksi sokerin tuputtaminen lapselle (jo nyt isomummon mielestä vauvalle pitäisi antaa jäätelöä). Sano suoraan, mutta kohteliaasti, että vauva ei jaksa koko aikaa pallotella sylistä toiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikös tuossa olisi ihan fiksuinta kertoa asia suoraan niin kuin se on: jos on paljon eri sylejä pienen ajan sisään lapsi hermostuu. Kerro rauhallisesti että tulee unihäiriöitä ym.
Ja kun sukulaiset pitelevät vauvaa, voit ihan iloisesti hymyillen sanoa että olet huomannut että kannattaa puhua hiljaisella äänellä niin vauva pysyy pidemmän aikaa rauhallisena sylissä.
Mitä jos ehdottaisit sukulaisille että käytte vauvan kanssa tapaamassa sukulaisia jokaista erikseen ihan kaikessa rauhassa. Näin saisit annettua heille päin viestin että olet osaltasi halukas tutustuttamaan vauvaa myös isän puolen sukuun.
Joo täytyy vaan yrittää olla tiukkana. Se vaan kun esim toinen isoäiti on mielestään lapsiasiantuntija ja kaikkien lasten nyt vaan on viihdyttävä hänen kanssaan. Hän tietää miten asiat kuuluu vauva kanssa tehdä. Jo se, kun sanoin vauvalla olevan 1 kk ikäisenä tiheän imun kausi sai häneltä toteamuksen että hänen tuntemilla vauvoilla se on ollut vasta yli 2 kk ikäisenä joten olen väärässä.
Kaikki asiat, jos minun lapseni ei tee niitä kuten hänen muut lapsen lapsensa, saa osakseen ihmettelyä että kuinka voi olla niin kun muilla on näin....
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 11:53"]No eikös tuossa olisi ihan fiksuinta kertoa asia suoraan niin kuin se on: jos on paljon eri sylejä pienen ajan sisään lapsi hermostuu. Kerro rauhallisesti että tulee unihäiriöitä ym.
Ja kun sukulaiset pitelevät vauvaa, voit ihan iloisesti hymyillen sanoa että olet huomannut että kannattaa puhua hiljaisella äänellä niin vauva pysyy pidemmän aikaa rauhallisena sylissä.
Mitä jos ehdottaisit sukulaisille että käytte vauvan kanssa tapaamassa sukulaisia jokaista erikseen ihan kaikessa rauhassa. Näin saisit annettua heille päin viestin että olet osaltasi halukas tutustuttamaan vauvaa myös isän puolen sukuun.
[/quote]
Se ei oikein onnistu, kun osa asuu niin kaukana. Ja ovat sitten kerralla sukuloimassa. Lisäksi, jos menen jonkun heidän puolen ihmisen luo niin ovat sitten yllärinä kutsuneet sinne ison lauman muitakin. On se kiva kun luulet vieväsi lapsen isoäitiä katsomaan ja sitten siellä onkin viisi ihmistä vastassa plus lapset ja lemmikit päälle 35 neliön asunnossa. ..
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 12:00"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 11:53"]No eikös tuossa olisi ihan fiksuinta kertoa asia suoraan niin kuin se on: jos on paljon eri sylejä pienen ajan sisään lapsi hermostuu. Kerro rauhallisesti että tulee unihäiriöitä ym. Ja kun sukulaiset pitelevät vauvaa, voit ihan iloisesti hymyillen sanoa että olet huomannut että kannattaa puhua hiljaisella äänellä niin vauva pysyy pidemmän aikaa rauhallisena sylissä. Mitä jos ehdottaisit sukulaisille että käytte vauvan kanssa tapaamassa sukulaisia jokaista erikseen ihan kaikessa rauhassa. Näin saisit annettua heille päin viestin että olet osaltasi halukas tutustuttamaan vauvaa myös isän puolen sukuun. [/quote] Se ei oikein onnistu, kun osa asuu niin kaukana. Ja ovat sitten kerralla sukuloimassa. Lisäksi, jos menen jonkun heidän puolen ihmisen luo niin ovat sitten yllärinä kutsuneet sinne ison lauman muitakin. On se kiva kun luulet vieväsi lapsen isoäitiä katsomaan ja sitten siellä onkin viisi ihmistä vastassa plus lapset ja lemmikit päälle 35 neliön asunnossa. ..
[/quote]
Tässäkin pitää sitten ilmoittaa asia selkeästi: Tulemme erikseen SINUA tapaamaan jotta vauva voi rauhassa tutustua juuri SINUUN kun ei ole muita paikalla. Ihmettelen jos sen jälkeen on lauma muita paikalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi exmies on kääntänyt asian niin,w että syyllinen eroon olenkin minä. Vaikka hän se otti ja lähti. Eikä mitenkään osallistunut vauvan hoitoon ennen sitä, ei ollut edes kotona kuin öisin eikä aina silloinkaan. Nyt hän on alkanut puhua että minä en huoli häntä. No joo en nyt enää huolikaan kunhänellä oli toinen nainen ja minä kahdestaan kotona iltakaudet vastasyntyneen kanssa.
Noita kaikentietäviä sukulaistätejä täytyy vaan kestää! ;) Tuntuu että niitä on vähintään yks joka suvussa. Älä anna vaikuttaa itseesi, anna mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Yritä ottaa huumorin kannalta. Kirjoita vaikka ylös kaikki tuon besserwisserin laukomat "totuudet" ja katso minkälainen sketsihahmo siitä muodostuu.
Ja jos ihmettelee miten muka sinun vauvasi on erilainen kuin kaikki muut vauvat joita hän on nähnyt voit todeta iloisesti että "Niin se maailma muuttuu, vanha haahka!" :D (Huom, lauseen loppuosa kannattaa sanoa vain päänsisäisesti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hälinästä ja riepottelusta voi hermostua. Ei siitä kenen sylissä on. Rauhoittaa vakaassa ja turvallisessa otteessa / sylissä.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 12:03"]
Lisäksi exmies on kääntänyt asian niin,w että syyllinen eroon olenkin minä. Vaikka hän se otti ja lähti. Eikä mitenkään osallistunut vauvan hoitoon ennen sitä, ei ollut edes kotona kuin öisin eikä aina silloinkaan. Nyt hän on alkanut puhua että minä en huoli häntä. No joo en nyt enää huolikaan kunhänellä oli toinen nainen ja minä kahdestaan kotona iltakaudet vastasyntyneen kanssa.
[/quote]
Näinhän ne aina yrittävät kääntää asiat päälaelleen. Lohdutukseksi voin sanoa että eiköhän sukulaiset aavista asian oikean laidan. Älä mene mukaan parjauskisaan, säilytä itsekunnioituksesi. Jos vihjaavat että et sitten huolinut miestä voit rauhallisesti todeta että mies lähti ja sen jälkeen olikin sitten vaikea luottaa. Jätä asia siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei mutta ajattele hyviä puolia: lapsella on sukua molemmilta puolilta. Heistä on varmasti vielä apua sulle kunhan lapsi vähän kasvaa.
Ymmärrän että nyt saattaa käydä hermoille, mutta yleisesti ottaen mun mielestä Suomesta nimenomaan usein puuttuu yhteisöllisyyttä. Moni perhe on tosi yksin. Älä anna miehen sikailujen katkeroittaa koko sukua kohtaan sillä erostahan kärsivät osaltaan myös isovanhemmat.
Isoäideillä tuppaa vähän aina unohtumaan, että lapsia on erilaisia ja kaikki eivät tee samalla tavalla. Joskus tuntuu, että meidänkin äiti ajattelee minut jotenkin samanlaisena kun hän itse..esimerkiksi oli 100 % varma, että vauvani syntyy viikko lasketun ajan jälkeen, kun me hänenkin lapset on synnytty niin (no, vauvapa syntyikin viikko ennen laskettua aikaa), minulla ei voi maito riittää kun ei hänelläkään riittänyt eikä minulla voi olla hormoneista johtuvaa limakalvojen ohentumista kun ei hänelläkään ollut :D Ja miksi ihmeessä nykyisin on sellaista ja sellaista rokotusta, kun ei silloin 30 vuotta sittenkään ollut. Olen kuitannut asian vaan hymyilemällä leveästi :) Pysy tiukkana, muuten isoäidit kyllä pompottaa mennen tullen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä vaan oma kantasi vauvan hoidossa! Asiat ovat muuttuneet ja tieto lisääntynyt varsinkin vanhempien sukulaistätien ajoista. Lisäksi vauvat ovat erilaisia heti alusta alkaen. Samassa perheessäkin. Minulla on kolme lasta eivätkä ole olleet samanlaisia temperamentiltaan. Ulospäinsuuntautunut esikoinen on aina ollut rohkea kaikkien seurassa. Tuttujen ja tuntemattomien. Toinen on ollut niin ujo, että on stressaantunut tuttujen sukulaistenkin ollessa kylässä. Hän nukkui aina kauheasti kyläilijöiden jälkeen. Kolmas meillä on jotain kahden muun väliltä. Ei superrohkea, mutta ei niin ujokaan. On parempi vetää rajat heti ja tehdä selväksi, että tiedät miten parhaiten vauvaa hoidetaan. Taaperonakin tulee vaiheita, jolloin ujostuttaa / ahdistaa olla erossa äidistä. Miehen sukulaisten on turha stressata mitään vieraantumista muuten. Tuon ikäinen vauva ei hahmota suurta määrää ihmisiä!! Ei todellakaan mieti, että olipa kiva nähdä mummoa :D
Tottakai stressaantuu! stressi on pahimmillaan n. 5-14kk:n välillä, joillain pidempään. vielä pk-ikäisetkin ja jotkut alakoululaisetkin stressaantuvat erotessaan äidin läheltä.
Vinkkejä?