Mitä suomalaista tapaa tai suomalaisen kulttuurin piirrettä sinä olet ihmetellyt?
Täällä on jo ihmetelty joidenkin muiden maiden tapoja. Mutta onko joku suomalainen tapa ikinä ihmetyttänyt sinua? Vai ovatko oman maan tavat liian lähellä ja niille on ns. sokeutunut? Aloitan:
- Saunan vahva asema, vaikka sauna sinänsä on ihan ok. Esim. naisena ei niin innosta mennä laittautuneena illanistujaisten päätteeksi saunaan.
- Suomalaisten itsensä ja oman maan vähättelyä kuulee turhan paljon, meillä on hieno maa ja samoin kansa, enimmäkseen.
Kommentit (1013)
Vierailija kirjoitti:
Jos et halua juoda alkoholia, niin sitä ei meinaa hyväksyä vaan melkein väkisin kaadetaan alkoholia kurkkuun.
Missä? Meillä on päin vastoin, että alkoholia ei tarjottu edes juhlissa. Ei minun lapsuudenkodissa, ei naapureissa eikä sukulaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Arkuus puhua vieraita kieliä, vaikka kielitaito on aivan hyvä. Meikäläiset häpeilevät normaalia peruskouluenglantia, jossa kuuluu suomalainen aksentti. Maailman yleisin kieli on broken English eli englanti ns toisena kielenä ja sillä taidolla, jolla me suomalaiset ei kehdata tilata edes ruokaa ravintolassa, pärjää monessa maassa korkean diplomaatin virassa. Pitäisi puhua rohkeammin, ei murehtia pieniä kielioppivirheitä eikä varsinkaan pilkata toisiamme rallienglannista!
Työskentelin muutaman vuoden Helsinki-Vantaan lentoasemalla rajatarkastajana. Voin kompata, että on käsittämätöntä miksi mollaamme toinen toisiamme "nolosta" rallienglannista ja "huonosta" englannin kielen taidosta. Jopa kotimaisissa ummikot ulkomailla sarjoissa ne keski-ikäiset puhuvat globaalilla tasolla hyvin, sekä ennen kaikkea ymmärtävät englantia. Olen omakohtaisesti tuhansia kertoja todennut ja turhautunut, kuinka todella moni ihminen globaalisti ei osaa ja ymmärrä englantia - yksinkertainen kysymys "where are you going?" saa aikaan ihmetystä ja tonnin setelin rajatarkastuksessa. Suomalaisten ei tulisi missään nimessä hävetä omaa kielitaitoaan!
Koululaisten lyhyet koulupäivät. Koulu voi 2.-luokkalaisella loppua jo klo 12.30 tai viimeistää 13.15. Yksin kotona iltapäivät. Muissa maissa näkee lapsia kulkevan koulusta klo 15, ja monesti koulun jälkeen on harrastuskerhoja. Suomessakin on muka lisätty harrastuskerhoja. Kun meidän poika 17 v. oli pieni, ei ollut mitään. Kaikki harrastukset oli iltaisin. Nyt kun nuorin lapsi 8 v. oli viime lukuvuoden 2. luokalla, niillä olisi ollut jokin liikunta/temppukerho maanantaisin klo 14-15. Kiva juttu, mutta kun koulu loppui jo klo 12.30. Missä se lapsi odottaisi kerhon alkua 1,5 tuntia, kun ei koulun sisällekään saa jäädä istumaan. Ja jokin kuorokerho oli myös ja silloin sama, että kerho klo 14-15 ja koulu loppui 12.30. Ja kyllä: ymmärrän, ettei koululla ole vapaana liikuntasalia tai musiikkiluokkaa ennen klo 14, kun isommat koululaiset tarvitsee niitä. Silti se aiheuttaa, että moni 2.-3. luokkalainen on monta tuntia iltapäivisin yksin kotona. Ja vanhemmat sitten väsyneenä töiden jälkeen kuljettaa harrastuksiin.
Justiin äsken sain todistaa järjettömyyden huippua
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009663465.html
Tuolla asialla "kokeillaan" onko joku kansalaisuuden arvoinen.
Ettei enää yhtään kauempaa turhia juttuja voi sitten kysellä.
Kuka tuon homman on edes virittänyt, sietäisi hävetä.
Noilla ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mitä arjessa pitää tehdä pärjätäkseen.
On ilmiselvää että sama tehdään täälläkin ja kysytään jostain muumeista.
Tai mikä nyt on mahdollisimman älytöntä mutta täyttää jonkun näennäiskultturellin hyvää mieltä.
Ei muuta kuin kotoutumaan, kato!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo minuakin ärsyttää se kun jotkut tuijottaa naama peruslukemilla jo kaukaa kun kävellään vastaan. Jotenkin vaivaannuttava olo tulee itselle :D
Häpeätkö itseäsi, vai miksi muiden katse ärsyttää ja vaivaannuttaa? Voisit vastata katseeseen vaikka hymyllä ja iloisella moikkauksella.
Mykkä tuijotus ei houkuttele hymyyn ja moikkaukseen. Se on huonoa käytöstä ja pahimmillaan saa toisen tuntemaan olonsa epämukavaksi.
En tosin tiedä, onko tapa suomalainen vai yleismaailmallinen, mutta ihmisen tapakulttuurista kaikkein oudointa minusta on toisten ihmisten elämän pikkuasioiden nälviminen. Toisten pitäisi tehdä omassa kotonaan ja elämässään muutenkin kaikki täysin tällaisen itsensä ylentävän ja toisia halveksumaan pyrkivän nälvijän mielen mukaan. Näillä on aina sanomista ja sina sieltä ylhäältäpäin, minne ovat itse itsensä nostaneet, ja yleensä aina täysin mitättömien pikkuasioiden perusteella. Että ihmisen moraalissa on pahojakin puutteita, jos sisustaa valkoisella/värikkäällä, ripustaa pyykit nurinpäin/oikeinpäin, pukeutuu muodikkaasti/ei pukeudu muodikkaasti, herää aikaisin/nukkuu pitkään, tekee yötöitä/tekee vain päivällä töitä, nukuttaa vauvan ulkona/nukuttaa vauvan sisällä, syö aamulla puuroa/ei syö. Mitä tahansa, mutta aina mukana toisen arvostelu ja itsensä ylentäminen. Pahimmat liittävät mukaan kaikenlaiset nimittelyt. Sitten ihmiset juoksevat uupumukseen asti saavuttaakseen niin suuren täydellisyyden, ettei nälvijöille jää sanomisen aihetta. Mikä on täysin tyhjän taivasnrannan tavoittelua, sillä nälvijät keksivät aina syyn vaikka omasta päästään, millä itseään ylentää ja halveksii muita. Tekisi mieli huutaa kaikille: lopettakaa! Mutta ehkä se on niin, että tämän tavan takana on turvattomuuden tunne. Ihminen kun on laumaeläin ja herkimmät kokevat turvattomuutta, jos laumassa on jotakin poikkeavaa. Joku on pukeutunut vastoin muodin sanelemaa tälle sesongille valittua väriä tai mitä tahansa, mikä aiheuttaa nälvijälle turvattomuudesta johtuvaa ahdistusta, joka on pakko saada purskautettua ilmoille ja turvattomuuden tunteen aiheuttajan niskaan. Ja sama turvattomuuden tunne ajaa sitten ne nälvityt juoksemaan nälvijän pillin mukaan uupumukseen asti, jottei lauma hylkäisi. Ehkä nälvimiskulttuurin lopettaminen on mahdottomuus ihmisen sosiobiologian vuoksi, mutta silti huudan: lopettakaa! Elämä on parempaa, jos pyritään yhdessä luomaan toisillemme hyväksynnän ilmapiiriä, vaikka se tarkoittaakin sitä, että joutuu antamaan toisille enemmän vapauksia heidän oman elämänsä suhteen. Voihan se toisen ihmisen vapausasteen lisääntyminen olla jopa hyödyllistä. Omalta kohdalta voin miettiä esimerkiksi, onko mun parempi viettää kesäni keräämällä ruohosilppua kasvimaan katteeksi, kuten yksi nälvijä komensi, vai olisiko sittenkin parempi, että vietän kuten ennenkin: sairaalassa päivystämässä ja ihmisiä elvyttämässä. Antakaa ihmisten elää omaa elämäänsä.
Ai niin, on meitä vielä kaksi muutakin ryhmää suhteessa nälvimiseen. Ne, jotka jaksavat olla välittämättä. Ja sitten me jotka vetäydymme ihmisistä, kun eivät jaksa kestää kaiken nälvimistä eikä voimat riittäneet kaiken nälvinnän mukaan juoksemista. Voisi tietysti ruveta vastanälvintään, että miten huonoja ovat ihmiset, jotka eivät osaa edes elvyttää, mutta kun ei kuulu siihen itsensäylentäjäihmistyyppiin eikä osaa suorittaa toisten elämän nälvintää oikealla tavalla. Varsinkaan kun ajattelee, että ihmiset ovat sekä kompetentteja että suvereeneja huolehtimaan itse omista asioistaan ja on tässä omassakin elämässä ihan tarpeeksi huolehtimista..
Tämä nälvintä on asia, jota olen koko ikäni inhonnut kaikkein eniten. Ja se on myös kaikkein suurin ihmetyksen aihe. Mikä siinä on niin kivaa. Täytyy olla kyse vallanhimosta ja sisäisen mielen laumaturvallisuudesta, vaikka nälvimisaiheet ovatkin yleensä naurettavan mitättömiä.
Sitä ihmettelen että töykeyttä ja huonoa käytöstä suvaitaan. Mikä ihme siinä on että ei mene kaaliin että asiakas se palkan maksaa. Ymmärrän että valtaosa pienyrittäjistä ja kaupan alalla työskentelevistä ei ole häävisti kouluja käynyt mutta kun puhun nyt ihan perus hyvistä tavoista. Ollaanko me ihan apinoita jotka eilen tippui puusta?
Oikeistopuolueiden ihannointia ja että joku kehtaa niitä vieläpä äänestää.
voi äimän käki taas kirjoitti:
Justiin äsken sain todistaa järjettömyyden huippua
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009663465.html
Tuolla asialla "kokeillaan" onko joku kansalaisuuden arvoinen.
Ettei enää yhtään kauempaa turhia juttuja voi sitten kysellä.
Kuka tuon homman on edes virittänyt, sietäisi hävetä.
Noilla ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mitä arjessa pitää tehdä pärjätäkseen.
On ilmiselvää että sama tehdään täälläkin ja kysytään jostain muumeista.
Tai mikä nyt on mahdollisimman älytöntä mutta täyttää jonkun näennäiskultturellin hyvää mieltä.
Ei muuta kuin kotoutumaan, kato!
Miten ihmeessä ymmärrät asian noin? Ei siinä mitään kokeilla onko kansalaisuuden arvoinen. Kysellään paljonko hakija tietää maasta jonka kansalaiseksi on hakenut. Minulla on kaksoiskansalaisuus ja olen tehnyt aikoinaan myös tuollaisen "testin" Saksassa. Siihen aikaan oli kirjallinen ja suullinen testi. Testi ei ollut mikään "pääsykoe" josta olisi pitänyt saada hyvä numero. Rauhoitu sinäkin asiasta, josta et näytä käsittävän mitään.
Itse olen huvittunut, en kuitenkaan kovin närkästynyt seuraavasta: Olet muuttanut ja kaikki ei ole vielä ihan viimeisen päälle kunnossa tai olet rempannut taloa ja löytyy joukko kiinnostuneita, saako tulla pikemmin käymään kysyjiä. Itsellä ei ole mitään sitä vastaan. Huvittavuus alkaa siitä, että suomalainen katsoo kaikki paikat ja huomaa vain sen, mikä EI ole vielä tehty ja pälpättää siitä ja jakelee hyviä neuvoja. Sitä mikä on jo TEHTY ei nähdä ollenkaan. Mulla on myös joukko ulkomaalaisia ystäviä ja tuttavia jotka haluavat nähdä mitä teen, he kuitenkin huomaavat mitä on jo TEHTY ja siitä saatetaan keskustella mutta EI niistä vielä tekemättömistä. Suomalainen tarkastaa koko talon ihan makuuhuoneita myöten, josta itse en pidä alkuunkaan. Toisten makuuhuoneisiin ei tarvitse pyytämättä mennä tarkastuskäynnille.
Se, miten suomalainen pelkää riskiä ja muutosta lähes yhtä paljon kuin kuolemaa. Valtava määrä työ- ja opiskelumahdollisuuksia jätetään käyttämättä, jos ne eivät ole 100 %:sen riskittömiä. Yritystä ei uskalleta perustaa, kun ei olla 100 %:sen varmoja sen menestymisestä.
Vuosikymmeniä voidaan sietää vittumaista pomoa ja ärsyttäviä työkavereita, uutta työpaikkaa ei uskalleta etsiä, koska muutos pelottaa.
Sijoittaa ei uskalleta kuin pääomaturvattuihin tuotteisiin, koska ei haluta riskiä, että sijoituksen arvo laskee.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huvittunut, en kuitenkaan kovin närkästynyt seuraavasta: Olet muuttanut ja kaikki ei ole vielä ihan viimeisen päälle kunnossa tai olet rempannut taloa ja löytyy joukko kiinnostuneita, saako tulla pikemmin käymään kysyjiä. Itsellä ei ole mitään sitä vastaan. Huvittavuus alkaa siitä, että suomalainen katsoo kaikki paikat ja huomaa vain sen, mikä EI ole vielä tehty ja pälpättää siitä ja jakelee hyviä neuvoja. Sitä mikä on jo TEHTY ei nähdä ollenkaan. Mulla on myös joukko ulkomaalaisia ystäviä ja tuttavia jotka haluavat nähdä mitä teen, he kuitenkin huomaavat mitä on jo TEHTY ja siitä saatetaan keskustella mutta EI niistä vielä tekemättömistä. Suomalainen tarkastaa koko talon ihan makuuhuoneita myöten, josta itse en pidä alkuunkaan. Toisten makuuhuoneisiin ei tarvitse pyytämättä mennä tarkastuskäynnille.
Olen kanssasi niin samaa mieltä! Juuri tätäkin tarkoitin, kun kirjoitin äsken nälvimisestä ja arvostelusta. Tuntuu ettei noiden tyyppien päässä mikään liiku. Ehkä se on myös itsekeskeisyyttä. Tajutaan vain oman elämän sisältö, muttei tajuta, että toisen elämässä voi olla muutakin. Ja sinun tapauksessa ei tajuta sitä, että mikä on jo TEHTY, ei tullut siihen itsestään ja sen TEHDYN takia toisia kohtia on vielä tekemättä. Mutta ei tämän tyyppisiä ihmisiä saa ymmärtämään. Ei ne tajua mitään mistään oman itsensä ulkopuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Se, miten suomalainen pelkää riskiä ja muutosta lähes yhtä paljon kuin kuolemaa. Valtava määrä työ- ja opiskelumahdollisuuksia jätetään käyttämättä, jos ne eivät ole 100 %:sen riskittömiä. Yritystä ei uskalleta perustaa, kun ei olla 100 %:sen varmoja sen menestymisestä.
Vuosikymmeniä voidaan sietää vittumaista pomoa ja ärsyttäviä työkavereita, uutta työpaikkaa ei uskalleta etsiä, koska muutos pelottaa.
Sijoittaa ei uskalleta kuin pääomaturvattuihin tuotteisiin, koska ei haluta riskiä, että sijoituksen arvo laskee.
Ja tämän päälle sitten hirmuinen kateus ja katkeruus niitä kohtaan, jotka voittivat epäonnistumisen pelon ja onnistuivat.
Missä ihmeessä te asutte? Tuijotetaan? En ole ikinä törmännyt moiseen.
T: m49 yli 120000 asukkaan kaupungista
Sitä, kuinka täällä pyritään motivoimaan ihmisiä ja tekemään heistä yhteiskuntakelpoisia rankaisemalla, patistamalla, sättimällä ja arvostelemalla. Palkitseminen, kannustaminen ja tukeminen ovat nössöjen hommaa ja tekevät ihmisistä omahyväisiä laiskureita. Kukaan ei saa voida hyvin, koska liian kivaa ei pidä olla. Empatia ja myötätunto ovat joutavaa säälimistä ja päänsilittelyä. Sitten raivotaan ja äimistellään, miksi kansa vetää mielialalääkkeitä ja on jatkuvasti sairaslomilla. Tämäkin on yksi piirre tämän maan kulttuurissa, mitä en käsitä: niiden kaikista yksioikoisimpien öyhöttäjien näkemyksille annetaan eniten tilaa ja niitä peesataan äänekkäimmin. Kovin moni suomalainen on paitsi ilkeä, niin myös auttamattoman yksinkertainen.
Joidenkin ihmisten kyvyttömyyttä moikata koskaan ketään naapuriaan. Joku mainitsi myös tietynlaisen vaivaannuttavan ilmapiirin suomalaisten keskuudessa ja kanssakäymisessä. Ymmärrän hyvin mitä täöllä tarkoitetaan ja se sama puuttuu monesta monesta muusta maasta. Meillä jännitetään luonnollista sosiaalista kanssakäymistä ja toisaalta moni juhla, esim sukujuhla on tunnelmaltaan jotenkin teennäinen. Sellainen ystävällisyys ja kohteliaisuus ei tule luonnostaan.
Ja inhoan myös sitä, kun joissain yhteisöissä/piireissä ei oteta uusia vastaan kohteliaasti. Kyräillään vaan pahimmassa tapauksessa eikä jutella takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmettelen että töykeyttä ja huonoa käytöstä suvaitaan. Mikä ihme siinä on että ei mene kaaliin että asiakas se palkan maksaa. Ymmärrän että valtaosa pienyrittäjistä ja kaupan alalla työskentelevistä ei ole häävisti kouluja käynyt mutta kun puhun nyt ihan perus hyvistä tavoista. Ollaanko me ihan apinoita jotka eilen tippui puusta?
Niin kun siellä töissä pitää olla vähän kuin näyttelijä sen työpäivän. Hymyillä, palvella kohteliaasti vaikka ei aina huvita. Siitä saa palkan.
Perussuomalaisia