Lue keskustelun säännöt.
Onko paikalla joku, jonka synnytys on mennyt hyvin?
04.05.2015 |
Aina saa lukea vain kauhutarinoita, haluaisin kuulla hyviä kokomuksia synnytyksestä. :) En siis tarkoita, että kaikki olisi mennyt nopeasti ja kivuttomasta, vaan tarkoita synnytyksiä, joista on jäänyt äidille itselleen hyvä fiilis.
Kommentit (44)
Minulla ei ole mennyt hyvin, eikä siskollani. Mummullani taas meni hyvin, 6 muksua savusaunassa tyyliin navetasta synnytykseen ja sitten puuronkeittoon. Tätini taas tunsi lieviä polttoja kello 14 linja-autossa ollessaan menossa naistentautiosastolle systeriään katsomaan ja klo 16 puski vauvan jo ulos samaisessa sairaalassa. Mies ei ehtinyt töistä edes mukaan! Toisella mummollani meni kaksi ekaa synnytystä hyvin, kolmannessa tuli kohdunlaskeuma (ei tiedetty silloin) ja neljäs lapsi syntyi pikkukeskosena. Iso raavas mies nykyisin.
Itse menin hommaan asenteella sairaalassa on hätätilanteisiin lekureita ja normitilanteisiin kätilöitä, ja homma hoituu miten hoituu, pääasia on että minä ja lapsi ollaan terveitä ja päästään kotiin elämän alkuun. Älä suorita synnytystä, niin et pety kovasti. Se menee miten menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen lapseni syntyi aika vauhdikkaasti ja omasta toiveestani muuten luomuna, mitä nyt joku puudutuspiikki tökättiin siinä vaiheessa kun kätilö huomasi että pakko tehdä eppari, josta huolimatta repesin aika pahasti. Kätilö oli synnytyksen jälkeen huolissaan fiiliksistäni ja kivuistani, mutta vastasin hänelle että synnytys oli mielestäni täydellinen ja edelleen vuosien päästä olen samaa mieltä. Se tunne kun lapsi syntyi omin voimin, oli uskomaton ja voimaannuttava. Taustalla oli yksi vaikea sektioon päätynyt synnytys, joten se varmasti vahvisti tuota onnistumisen tunnetta
Kaikki neljä synnytystä on menneet erinomaisen hyvin! Ja itse olen siis ennen pelännyt sairaaloita ja toimenpiteitä lähes fobian lailla!
Synnytys oli hieno kokemus vaikka olikin rankka. Sensijaan siitä toipuminen ja lapsivuodeaika ehkä kamalinta, mitä olen eläessäni kokenut. Etenkin synnyttäneiden osastolla oli niin hirveää, että koen saaneeni asiasta jonkinlaisen trauman melkein. Jos saan toisen lapsen, odotan itse synnytystä mielenkiinnolla ja innolla mutta sen jälkeinen aika kauhistuttaa todella.
Mulla meni hyvin!
Olin valmiiksi jo sairaalassa ihan sattumalta kun lapsivedet räjähti ulos ja samalla sekuntilla alkoi säännölliset synnytyssupistukset, tilanne oli sormelle auki. Ekat neljä tuntia kipu oli siedettävää ja aika helppoa, silloin olin viitisen senttiä auki ja kipu alkoi olla aika kovaa - pyysin ja sain epiduraalin. Epiduraalin laitosta meni kaksi tuntia kun terve vauva päästi ensimmäisen karjaisunsa.
Lapsi siis syntyi nopeasti, ei ollut komplikaatioita (tosin episiotomia piti leikata, koska napanuora puristi vauvan hartioita ja hänellä vähän sydänäänet laski ja nousi, eli vähän haluttiin hoputtaa ponnistusvaihetta) ja jäi kaikinpuolin tosi hyvä fiilis - olin silloin ja olen yhä yli vuoden myöhemmin sitä mieltä, että voisin synnyttää uudelleen koska tahansa.
Toki jälkikivut oli aikamoiset (jälkisupistukset ja epparikipu; en voinut istua kuukauteen normaalisti) mutta se oli lääkkeillä hoidettavaa eikä oikeastaan liity itse synnytystapahtumaan ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä vielä yksi :) Hyviä kokemuksia molemmat, eka aika kivulias, kun ei ehditty kivunlievitystä antamaan. Vesiallas nopeutti paljon ja lievitti lähes kaikki tuskat, loppuvaiheessa sitten senkin edestä kipua. Toisessa pyysinkin sitten epiduraalin saman tien.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 13:32"]Minulle jäi hyvä fiilis :) vinkkinä, älä suunnittele synnytystä liikaa, vaan luota itseesi ja "go with the flow".
[/quote]
Tähän pakko sanoa että ekaan menin suunnittelematta ja ottamatta pahemmin asioista selvää: meni monin tavoin pieleen. Tokaan selvitin enemmän sitä miten voin itse lievittää kipuja kotona ym ja synnytys meni hienosti. Molemmat synnytykset tietysti monen asian summia, mutta itse en kehota ihan vain menemään ja pelkästään luottamaan sairaalan henkilökunnan apuun... toki rennosti kannattaa ottaa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla myös kaksi erittäin hyvin mennyttä synnytystä, varsinkin toinen oli niin sujuva, että tulee edelleenkin hyvä mieli sitä ajatellessa.
Mun vinkkini on, että ole itse aktiivinen synnytyksessäsi - älä vain jää tapahtumien ja toimenpiteiden kohteeksi. Tee se minkä voit, mutta hyväksy se ettet voi kaikkeen vaikuttaa. Kun omat voimavarat ovat koetuksella, luota ammattilaisten apuun. :)
Kyllä mennyt molemmilla kerroilla. Ekalla kertaa epiduraali ei auttanut hirmu hyvin, mutta eteni nopeasti ja jäi kaikin puolin hyvä mieli. Toinen eteni nopeasti, spinaali auttoi ja kokemus erinomainen. Lisäksi voin sanoa, että synnytyksen jälkeen itsellä ollut aivan euforinen olo. Sen tunteen takia voisin synnyttää koska tahansa. Kuuntele kroppaasi ja kuuntele kätilöitä. Itse en halunnut kovin tarkkaan suunnitella, vaan menin tilanteen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meni hyvin. Asun lähellä synnäriä joten olin kotona kunnes olo oli todella tukala.
Minulla oli epiduraali puudutus. Jos joskus vielä synnytän niin en halua sitä. Pystyin kohdistamaan ponnistuksen oikein, mutta puudutuksen takia yritin puskea vauvan yhdellä ponnistuksella ulos ja repesin pahasti. Kun alapäätäni tikattiin puudutukset eivät enään auttaneet ja sattui.
Olikin tullut näin paljon vastauksia. Kiitos kun jaoitte kokemuksianne meille muillekin. :) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myöskään koen että meni hyvin. Avautuminen oli pitkä ja kivulias. Sitten sain epiduraalin ja loppu meni muutamassa tunnissa. Iso vauva syntyi 15 min ponnistuksella ilman isompia kipuja tai repeämiä. Hyvä fiilis jäi! Ensi kerralla toivottavasti vielä paremmin /nopeammin.
Tiesin etukäteen että kaksoseni tulevat syntymään keskosina, joten pelkoja oli etukäteen paljon. Kaikki meni kuitenkin lopulta tosi hyvin. :) Sairaalassa minua ensimmäisenä auttanut kätilö oli töykeä ja mm. tuhahteli kun kysyin kipulääkkeistä, onneksi lopulta sain synnytykseen empaattisemman ja ammattitaitoisemman kätilön!
Kakosraskauden ja keskossynnytyksen vuoksi synnytyksen etenemistä tarkkailtiin tavallista tarkemmin ja jouduin jo melko aikaisessa vaiheessa sänkyyn "piuhoihin". Epiduraali auttoi kipuiohin loistavasti, supistukset tuntuivat edelleen mutta sain pienen hengähdystauon ennen ponnistamista. Molemmat lapset syntyivät alakautta ja alunperin perätilassa ollut B-vauvakin kääntyi synnytyksen aikana raivotarvontaan.
Lapset vietiin heti teholle - kuten oli ennakoitukin - mutta mitään vakavampaa ei kummallekaan synnytyksestä jäänyt. Reippaita eskarilaisia ovat nykyään. :) Olen tosi tyytyväinen synnytykseen kaikin puolin. Lopputulos oli ihanampi kuin arvasinkaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. synnytys kamala, 2. mahtava, vaikka olikin kivulias, tarjonta väärä ja istuin lähes koko avautumisvaiheen autossa.
Suosittelen kaikille synnyttäjille asiallisen tiedon etsimistä aiheesta. Kannattaa tutustua synnytksen kulkuu ja siihen, miten rentoudutaan ja lievitetään kipua itse. Vaikka suunnittelisi jo etukäteen ottavansa kaikki mahdolliset puudutteet, niiden supistusten kanssa joutuu kuitenkin useimmissa tapauksissa kippuroimaan tunteja ennen kivunlievitystä, eikä puudutuksia aina edes ehdi saada.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 13:51"]Eka kesti lähes 3 vrk:ta mutta hyvin meni. Sain epiduraalin, ponnistusvaihe kesti 6 minuuttia. Tehtiin episitomia (vai mikä se onkaan) mutta vain kolme tikkiä tuli. Olihan ne avautumisvaiheen kivut aikamoisia ennen epiduraalia mutta niistäkin selvittiin.
Toinen kesti kolme tuntia ja sairaalan ehdin ponnistamaan. Vauva oli ulkona 10 minuutin päästä sisäänkirjautumisesta. Ei sattunut missään vaiheessa älyttömästi.
[/quote]
episitomiassahan joudutaan ompelemaan eri kerroksiakia. Yleensä tulee tikit kolmeen kerrokseen ja miltei kymmeniä. Ei sitä kolmella saa kiinni.
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:45"]
Tiesin etukäteen että kaksoseni tulevat syntymään keskosina, joten pelkoja oli etukäteen paljon. Kaikki meni kuitenkin lopulta tosi hyvin. :) Sairaalassa minua ensimmäisenä auttanut kätilö oli töykeä ja mm. tuhahteli kun kysyin kipulääkkeistä, onneksi lopulta sain synnytykseen empaattisemman ja ammattitaitoisemman kätilön!
Kakosraskauden ja keskossynnytyksen vuoksi synnytyksen etenemistä tarkkailtiin tavallista tarkemmin ja jouduin jo melko aikaisessa vaiheessa sänkyyn "piuhoihin". Epiduraali auttoi kipuiohin loistavasti, supistukset tuntuivat edelleen mutta sain pienen hengähdystauon ennen ponnistamista. Molemmat lapset syntyivät alakautta ja alunperin perätilassa ollut B-vauvakin kääntyi synnytyksen aikana raivotarvontaan.
Lapset vietiin heti teholle - kuten oli ennakoitukin - mutta mitään vakavampaa ei kummallekaan synnytyksestä jäänyt. Reippaita eskarilaisia ovat nykyään. :) Olen tosi tyytyväinen synnytykseen kaikin puolin. Lopputulos oli ihanampi kuin arvasinkaan. :)
[/quote]
Saanko kysyä? Oliko synnytyksessäsi paljon porukkaa paikalla? Kun tiedossa on kaksosten keskos synnytys niin luulisi että olisi lääkäriä, kätilöä ja hoitajaa paikalla?
Omassa synnytyksessäni oli 2 kätilöä ja 3 opiskelijaa. Tuntui jotenkin koomiselta ähistä siinä "yleisön" edessä. -32-
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 13:51"]Eka kesti lähes 3 vrk:ta mutta hyvin meni. Sain epiduraalin, ponnistusvaihe kesti 6 minuuttia. Tehtiin episitomia (vai mikä se onkaan) mutta vain kolme tikkiä tuli. Olihan ne avautumisvaiheen kivut aikamoisia ennen epiduraalia mutta niistäkin selvittiin. Toinen kesti kolme tuntia ja sairaalan ehdin ponnistamaan. Vauva oli ulkona 10 minuutin päästä sisäänkirjautumisesta. Ei sattunut missään vaiheessa älyttömästi. [/quote] episitomiassahan joudutaan ompelemaan eri kerroksiakia. Yleensä tulee tikit kolmeen kerrokseen ja miltei kymmeniä. Ei sitä kolmella saa kiinni.
[/quote]
Pointti tossa taisi kuitenkin olla se että ei synnytys meni hyvin, siitä jäi hyvä fiilis eikä tullut pahempia fyysisiä vaurioita. :)
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:54"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 14:45"]
Tiesin etukäteen että kaksoseni tulevat syntymään keskosina, joten pelkoja oli etukäteen paljon. Kaikki meni kuitenkin lopulta tosi hyvin. :) Sairaalassa minua ensimmäisenä auttanut kätilö oli töykeä ja mm. tuhahteli kun kysyin kipulääkkeistä, onneksi lopulta sain synnytykseen empaattisemman ja ammattitaitoisemman kätilön!
Kakosraskauden ja keskossynnytyksen vuoksi synnytyksen etenemistä tarkkailtiin tavallista tarkemmin ja jouduin jo melko aikaisessa vaiheessa sänkyyn "piuhoihin". Epiduraali auttoi kipuiohin loistavasti, supistukset tuntuivat edelleen mutta sain pienen hengähdystauon ennen ponnistamista. Molemmat lapset syntyivät alakautta ja alunperin perätilassa ollut B-vauvakin kääntyi synnytyksen aikana raivotarvontaan.
Lapset vietiin heti teholle - kuten oli ennakoitukin - mutta mitään vakavampaa ei kummallekaan synnytyksestä jäänyt. Reippaita eskarilaisia ovat nykyään. :) Olen tosi tyytyväinen synnytykseen kaikin puolin. Lopputulos oli ihanampi kuin arvasinkaan. :)
[/quote]
Saanko kysyä? Oliko synnytyksessäsi paljon porukkaa paikalla? Kun tiedossa on kaksosten keskos synnytys niin luulisi että olisi lääkäriä, kätilöä ja hoitajaa paikalla?
Omassa synnytyksessäni oli 2 kätilöä ja 3 opiskelijaa. Tuntui jotenkin koomiselta ähistä siinä "yleisön" edessä. -32-
[/quote]
Saa kysyä! :) En ihan tarkaan enää muista mutta porukkaa salissa oli kuin pipoa; kolme eri lääkäriä, ei tosin kaikki yhtäaikaa (anestesialääkäri ja kaksi varsinaiseen synnytykseen liittyvää lääkäriä; en muista tarkkoja titteleitä ), kätilö ja kummallekin lapselle oma "hoitajansa", kätilöitä varmaan hekin.
Alkuvaiheessa synnytyssalissa oli ihan rauhallista; henkilökuntaa oli vain se yksi kätilö, tunnelma oli suorastaan leppoisa. Kun varsinainen "action" alkoi, olisi väenpaljous tuntunut varmasti tosiaan aika huvittavalta ellei samalla olisi ollut niin kauhea huoli päällä!
Toinen synnytys meni hyvin. Kun supistukset alkoivat, esikoinen hoitoon ja vauhdilla sairaalaan. En ehtinyt kirjautua sisään vaan suoraan synnytyssaliin kävellessä meni lapsivedet. Heti vaan ponnistamaan saliin. Sattui paljon, kun repesin tässäkin synnytyksessä. Vauva syntyi kolmannella ponnistuksella. Ehdin olla sairaalassa kaikki een 13 minuuttia. Synnytys meni siis mukavasti mutta huonot muistot tästäkin synnytyksestä on siitä repeämien ompelemisesta. Puuduttavilla suihkeilla ei ollut mitään vaikutusta. Verenpaine oli yhtä matalalla kuin ekankin synnytyksen jälkeen, joten mut kärrättiin vaavin kanssa sängyllä lapsivuodeosastolle. Kesti hetken ennen kuin aloin edes tajuta mi tapahtui kun kaikki kävi niin äkkiä. Parempi synnyttää vauhdilla kuin tuntien kituuttamisen jälkeen.
Eka kesti lähes 3 vrk:ta mutta hyvin meni. Sain epiduraalin, ponnistusvaihe kesti 6 minuuttia. Tehtiin episitomia (vai mikä se onkaan) mutta vain kolme tikkiä tuli. Olihan ne avautumisvaiheen kivut aikamoisia ennen epiduraalia mutta niistäkin selvittiin.
Toinen kesti kolme tuntia ja sairaalan ehdin ponnistamaan. Vauva oli ulkona 10 minuutin päästä sisäänkirjautumisesta. Ei sattunut missään vaiheessa älyttömästi.