Mies on hätäinen vähän joka asiassa. Mm. Syö nopeasti ja se häiritsee muuta perhettä.

"Yhteisellä aterialla keskustellaan ja otetaan muut huomioon sekä nautitaan ruuasta"

Sinun mielestäsi. Ei tuo ole mikään universaali totuus. Monet eivät välitä puhua ruoka suussa, tai antaa ruoan jäähtyä kun pitää vaan puhua. Syöminen syömisenä ja keskustelut erikseen. Jos mielipiteet tästä eroavat, etsi omasi laista jappasuseuraa.

Ps. Aika harvan arkiruoka mitään erikoisemman nautinnollista on, polttoaineeksi sitä syödään. 

No eipä tuolle enää mitään voi enää tässä vaiheessa. Taisit vähän hätäillä miehen valinnassa, näin kävi tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on adhd ja syön tosi nopeesti. Alan sitten raivata pöytää vaikka muilla on ruokailu vielä kesken ja tästä tulee kyllä palautetta :I en siis pysty istumaan paikoillani kun olen syönyt (kotona, osaan kyllä sitten ihmisten ilmoilla käyttäytyä). Me on sitten tehty niin että syötyäni voin mennä siivoamaan keittiötä muuten, viikkaamaan pyykkiä tms. Muut syö rauhassa loppuun ja minä puuhastelen. 

Mulla on myös omat harrastuskamat vähän miten sattuu. Tai siis siivoan ne säännöllisesti kaaoksesta, mutta sitten ne kohta on taas sekaisin. Onneksi on oma kaappi langoille ja kankaille jne. eli ne ei oo muiden tiellä. Sotku ei ärsytä kuin minua. Jos on ompelukset tai muut levällään esim. keittiössä niin ne saa olla siellä jonkin aikaa (onneksi on jättimäinen ruokapöytä :D) ja jossain vaiheessa sitten miehen kanssa yhdessä raivataan ne. Tai siis mies tulee mulle siihen mukaan silleen "hei otettaisko tää kone nyt pois ja kaappiin,

Itsehillintää ja kärsivällisyyttä voi kyllä ihan opetellakin. Ei koirallekaan ole luontaista istua käskystä, mutta niin vaan ne oppivat kun toiston avulla opettaa. Jotenkin inhottaa tällainen "käyttäydyn kuin apina koska olen adhd"