Lue keskustelun säännöt.
Mistä voi johtua siskon mielenkiinnon puute pitää yhteyttä?
03.05.2015 |
Niin, siinäpä se tulikin, asia jota aina välillä mietin sydän märkää vuotaen:´(
Meinasin haljeta onnesta ja ylpeydestä kun siskoni syntyi ja ensimmäiset 15v oltiinkin läheisiä. Sitten äitimme kuoli ja siinä surussa sisko tukeutui minuun, mutta sen jälkeen-ei mitään. Sisko on nyt 25v ja viimeksi oltu yhteyksissä muistaakseni v.2012. En mielestäni ole ns tehnyt mitään mikä tämän aiheuttaisia, ei ollut riitoja ei mitään.
On vain ikävä pikkusiskoa ja mietin mitä hälle kuuluu, opiskelut varmaankin nyt loppu tai ainakin loppusuoralla, jokohan miettii vauvaa..tuolloin 2012 oli seurustellut saman kundin kanssa jo pari-kolme vuotta ja muuttivat yhteenkin.
:´(
Kommentit (23)
En minäkään jaksa enää olla se yhteydenpitäjä. Meillä toki yhteiset kummilapset, siis minä hänen ja hän minun lapseni kummi. Heihin rajoittuu yhteydenpito. Onneksi sentään kummilapsi kiinnostaa, muuten varmaan ei enää oltaisi missään yhteyksissä... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 11:53"]En minäkään jaksa enää olla se yhteydenpitäjä. Meillä toki yhteiset kummilapset, siis minä hänen ja hän minun lapseni kummi. Heihin rajoittuu yhteydenpito. Onneksi sentään kummilapsi kiinnostaa, muuten varmaan ei enää oltaisi missään yhteyksissä... :(
[/quote]
Vastauksena tuohon veliasiaan. Ei onnistunut lainaaminen oikein.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 10:43"]
Samaa mietin isoveljestäni. Oon kyl kertonut ikävästäni, mutta ei oo paljon reagoinut :(
[/quote]Voi hitto, kuulostaa ihan kuin mun suustani tämä. Oltiin isoveljen kanssa todella läheisiä vielä parisen vuotta sitten ja tietenkin koko se aika kun asuttiin vielä saman katon alla. Nykyisin veli töissä, itse opiskelen ja kun häneen yhteyttä yritän ottaa ja tapaamisia ehdotella, niin ei halua nähdä. Työ mukamas niin raskasta ja vapaa-ajan haluaa sitten viettää itsekseen/vaimonsa kanssa. Harmittaa välien viileneminen, koska ollaan kuitenkin oltu niin läheisiä. Ja asutaan vielä aivan lähellä toisiamme, mutta ei. No olen jo sitten nykyään tietyllä tapaa antanut periksi, en kysele enää kuulumisia tms.