Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsitte yli halveksuvasta käytöksestä suhteessa?
02.05.2015 |
Miten olette päässeet yli halveksuvasta, vähättelevästä ja torjuvasta käytöksestä suhteessa? Kokemukset kiinnostavat. Olen tilanteessa, jossa olen horjuvassa suhteessa mieheen jota olen satuttanut pahasti. Kyse ei ole pettämisestä. Mies on myös aiemmin omalla käytöksellään satuttanut minua ja tässä kaksi lapsellista sitten vielä roikkuvat toisissaan. Heh.
Mies ei kuuntele minua lähes ollenkaan. Hän usein suuttuu minulle omien luulojensa pohjalta. Keskustelut usein hänen osaltaan ovat monologeja, joissa hän kertoo minulle mitä ajattelen & mitä tunnen. Kun yritän sanoa jotain, hän puhuu päälle. Onko tästä mahdollista päästä yli? Kertokaa keinoja. Itse olen nyt vain kuukausitolkulla kuunnellut hänen huutamistaan ja sietänyt kiukuttelua. Kumpikaan noista edellisistä ei haittaa, mutta se haittaa että hän ei jostain syystä kuuntele tai halua kuulla tai ymmärtää mikä ajattelen. Hän siis käy "keskusteluja" täysin itsensä kanssa ja suuttuu niiden pohjalta minulle. Mykkäkoulu, halveksuvat kommentit ja suoranainen haukkuminenkaan eivät ole vierasta.
Vaikka tässä kerroinkin vain huonoista puolista, paljon hyvääkin on. Haluaisin vain saada tähän asiaan vinkkejä ja apua. Rakastan miestä ja haluan osoittaa sen hänelle ottamalla hänen pahan olonsa vastaan. Kuukausia jatkunut tilanne vain syö luottamusta tulevaan. Pääseekö hän koskaan ulos luupistaan?
Kommentit (15)
Sulta puuttuu ap itsekunnioitusta. Kasvata se ensin ja sitten jätä se sika. Halveksivasti kohtelevaa en katselis sekuntiakaan, vaikka seksi olis kuinka hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta ei kuulosta siltä, että miehelläsi olis "paha olo", vaan että hän on mulkku. Tyypillinen nainen joka kuvittelee rakkautensa muuttavan miestä. Ei. Ukko vaan näkee että voi kohdella miten lystää ja käytös senkun pahenee.
Kuulostaapa tutulta. Minä ajattelin asian niin, että en katselisi tuollaista käytöstä loppuikääni, joten häivyin. En ole katunut hetkeäkään, mutta mies soitteli ja kirjoitteli perään pitkän aikaa ja ruikutti minua takaisin.
"Mutta kun minä rakastan" on yksi typerimmistä syistä huonon kohtelun vapaaehtoiseen vastaanottamiseen. Rakkaus on aika uusi keksintö ihmiskunnan historiassa, ja koska sen ympärillä on valtava viihdeteollisuus, ihmisiltä jää huomaamatta, että rakkaus on oikeasti vahvaa tykkäämistä, hormonitoimintaa ja toiveajattelua yhdessä paketissa. Jotkut jättävät sen tykkäämisenkin sikseen ja antavat kiusata itseään pelkkien hormonien ja toiveiden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 11:06"]
Sulta puuttuu ap itsekunnioitusta. Kasvata se ensin ja sitten jätä se sika. Halveksivasti kohtelevaa en katselis sekuntiakaan, vaikka seksi olis kuinka hyvää.
[/quote]
ja siltä sun mieheltä puuttu itsetunto. Kokee itsensä huonoksi. Pitäisi pystyä juttelemaan ja tukemaan. Ehkä hakisin ulkopuolista apua. Ihan yksilöinä. Tai miksei yhdessä aloittaisin al anonista tai psykologista.
8 vuoden suhteessa viimeiset kaksi vuotta olivat aika samanlaista kuin teillä. Mies puhui mulle lähes pelkästään halveksuvalla äänellä, jos kysyin jotain niin tuhahteli ja keksi ihme asioista riitoja.
Yksi päivä sain kertakaikkiaan tarpeekseni ja sanoin, että tämä on tässä. Lähdin hänen luotaan tyynen viileästi ottaen mukaan tärkeät tavarani. Pari päivää oli ihan hiljaista, sitten alkoi soittelu ja viestittely. Mies halusi puhua. Puhuimme, ja siihen loppui se halveksuva käytös. Nyt olemme taas yhdessä, mutta jos huomaan että halveksuva puhe alkaa tulla takaisin, lähden lopullisesti (ja tein sen selväksi myös miehelle).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 11:18"]
8 vuoden suhteessa viimeiset kaksi vuotta olivat aika samanlaista kuin teillä. Mies puhui mulle lähes pelkästään halveksuvalla äänellä, jos kysyin jotain niin tuhahteli ja keksi ihme asioista riitoja.
Yksi päivä sain kertakaikkiaan tarpeekseni ja sanoin, että tämä on tässä. Lähdin hänen luotaan tyynen viileästi ottaen mukaan tärkeät tavarani. Pari päivää oli ihan hiljaista, sitten alkoi soittelu ja viestittely. Mies halusi puhua. Puhuimme, ja siihen loppui se halveksuva käytös. Nyt olemme taas yhdessä, mutta jos huomaan että halveksuva puhe alkaa tulla takaisin, lähden lopullisesti (ja tein sen selväksi myös miehelle).
[/quote]
Miten se arvostus tahtoo unohtua aika ajoin? Onkohan se kaikkien miesten ongelma vai vain henkisesti kypsymättömien.
Kiitos asiallisista ajatuksista. Minusta tuo miehen käytöstä johtuu hänen pahasta olostaan. Harmittaa vain, että hänellä ei ilmeisesti ole oikein keinoja käsitellä sitä. Ja käytös mua kohtaan on aivan ihmeellistä. Välillä olen vain antanut olla ja hänen jatkaa mykkäkouluaan. Toisaalta taas kun uskon että kyse on hänen pahasta olostaan, pahinta on mukautua siihen ja antaa sen vaikuttaa omaan käytökseen. Aikamoista.
Luulenpa että eroamme kuitenkin kohta. Kaikki mitä mies tekee, viittaa siihen että sitä hän toivoisi. En vain tajua miksi hän ei lähde? Ja miksi siitä pitää tehdä niin iso numero.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 11:28"]
Miten se arvostus tahtoo unohtua aika ajoin? Onkohan se kaikkien miesten ongelma vai vain henkisesti kypsymättömien.
[/quote]
Ei ole kaikkien miesten ongelma, kuten ei ole kaikkien naistenkaan. Monilla vain puuttuu keinoja käsitellä vaikeita ristiriitatilanteita.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 12:06"]
Kiitos asiallisista ajatuksista. Minusta tuo miehen käytöstä johtuu hänen pahasta olostaan. Harmittaa vain, että hänellä ei ilmeisesti ole oikein keinoja käsitellä sitä. Ja käytös mua kohtaan on aivan ihmeellistä. Välillä olen vain antanut olla ja hänen jatkaa mykkäkouluaan. Toisaalta taas kun uskon että kyse on hänen pahasta olostaan, pahinta on mukautua siihen ja antaa sen vaikuttaa omaan käytökseen. Aikamoista.
Luulenpa että eroamme kuitenkin kohta. Kaikki mitä mies tekee, viittaa siihen että sitä hän toivoisi. En vain tajua miksi hän ei lähde? Ja miksi siitä pitää tehdä niin iso numero.
t. ap
[/quote]
Käykääs jossain juttelemassa parisuhdeterapiassa. Ulkopuolinen osaisi ehkä kysyä oikeat kysymykset ja itsekin voisit johdattaa keskustelun siellä juuri tähän kipupisteeseen. Sinulla ei ole työkaluja tilanteeseen olet neuvoton, ehkä et ymmärrä miksi sinut pitäisi saada lytätä ja mitätöidä.
Voihan olla että olet taipuvainen syyllistymään ja vetäytymään ja mies vaistomaisesti yrittää saada hallittua sinua sillä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 10:56"]
Rakastan miestä ja haluan osoittaa sen hänelle ottamalla hänen pahan olonsa vastaan. Kuukausia jatkunut tilanne vain syö luottamusta tulevaan. Pääseekö hän koskaan ulos luupistaan?
[/quote]
Et sitten keksi mitään muuta keinoa osoittaa rakkautta kuin jäädä kynnysmatoksi ja toisen haukuttavaksi?
Entä olisko mitään semmoinen ajatus, että joku rakastaisi sinua? Ja muistutan, että se EI OLE RAKKAUTTA, että kaiken aikaa valittaa ja hakee toisesta vain vikoja. Kummankin teistä kannattaisi etsiä parempi kumppani, kun olette toistenne mielestä niin huonoja ja vain loukkaatte toisianne.
Anteeksi kun et nyt vertaistukea saa, mutta kokemusta minulla kyllä vastaavasta tilanteesta on! Siksi toistan: mies ei pääse tuosta tavasta eroon (ainakaan ennen kuin pääsee eroon sinusta).
Keinoja ulospääsyyn ei ole, jos eroa ei lasketa. Eihän miehellä ole mitään ongelmia. Siksi hänellä ei ole tarvetta mihinkään parisuhdeterapiaan. Eikä siitä ole mitään hyötyä, jos menet sinne itseksesi. MInäkin olen tätä ihmetellyt vuosia enkä ole saanut selvillä, onko miehellä joku psyykkinen sairaus vai onko tuo luonnevika. Sitä en ihan helposti usko, että vain minä olisin syynä kaikkeen pahaan. Minulla kun on ollut muutakin elämää, ja on edelleen - onneksi. Se onkin yksi selviytymiskeinoni, että onnistun paremmin muualla.
Miksi se on miehen tehtävä lähteä suhteesta? Etkö itse pysty/tahdo?
Tahdotko jäädä jätetyksi jotta voit sitten syyllistää toista tuosta teosta?
Entä jos vaan sopisitte ettei suhde toimi ja lusikat jakoon?
Mitä paskaa itse luot suhteessa? Vai onko kaikki vain miehen kakkaa? Miksi sitten jääminen on sinulle edes vaihtoehto?
Sori, mutta maku meni siinä vaiheessa kun kaivelit menneitä. Sun kanssa on miehen varmaan reilu olla. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteen voi korjata jos molemmilta löytyy halu siihen. Konkreettisesti se tarkoittaa keskustelua asiasta ja halua muuttaa puhetyyliään. Käytännössä tarkoittaa sitä että aina kun vähättelyä tai halveksuvaa puhetta ilmenee keskeytät ja kysyt huomaako toinen mitä tekee ja lopettaako ja pahoitteleeko hän puhetyyliään vai jatkaako, jos jatkaa niin on tahallista. Meillä tällaista esiintyi keskenmenon jälkeen mutta onneksi saatiin puhuttua ja päätettiin kumpikin nähdä tietoisesti toisissamme hyviä asioita. Negatiivinen puhetyyli kun tarttuu niin nopeasti ja kierrettä on hankala katkaista ilman tietoista valintaa. Kysymys kuuluukin että haluatteko kumpikin jatkaa yhdessä?
Semmoset jotka mua halveksii olen aina jättänyt.