Lue keskustelun säännöt.
Ystävä pyysi syömään, mutta ei soita!
01.05.2015 |
Olen sinkku, ystäväni on naimisissa.
Noin viikko sitten hän pyysi syömään heille vappupäivänä. Soitin hänelle keskiviikkoiltana, ja hän luetteli ruokia, mitä heillä on, ja minä kyselin, mitä voisin tuoda, suunnitelman piti olla selvä.
Olen nyt tässä meikannut ja odotellut soittoa.
En minä voi soittaa, ja kutsua itseäni kylään. Minun mielestäni hänen pitäisi soittaa, kertoa aikataulusta jne. Tuntuisi, että kutsun itseni kylään, jos menen taas soittamaan.
On jo iltapäivä, eikä soittoa ole tullut. Olen meikannut ja olisin valmis lähtemään. Itkettääkin vähän.
Olemme tosi hyviä ystäviä. Hänellä on perheensä, mieskin on kotona. Tuntisin itseni tunkeilijaksi, jos soittaisin.
Soitin itse viimeksi siis keskiviikkona, senkin puolesta katson, että hänen tulisi nyt olla aktiivinen, ja ottaa yhteyttä. On paha mieli.
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:46"]
No kirjoitin, mitä kirjoitin, mutta kyllä viesteihin on tapana vastata....
Ap.
[/quote]
Ette taida olla kuitenkaan niin hyviä ystäviä. Epäilet häntä, et usko että haluavat sinua heille etkä uskalla soittaa.. miksi edes menet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis häh?jos ystäväni kutsuu minut luokseen ilmestyn hänen luokseen jossain vaiheessa päivää jos kutsussa ei ole tarkkaa aikaa. Sama toisin päin jos ystävä on tulossa luokseni niin tiedän hänen tulevan kun on ehtii.
Meillä ei ole mitään kellonaikoja käytössä tullaan kun tullaan ja lähdetään kun jaksetaan
Ap, kuinka monta kutsua yleensä tarvitset ennen kuin lähdet johonkin? Kaksi? Kolme? Enemmän?
Kerroit aloituksessasi, että ystäväsi kutsui sinut syömään vappupäivänä. Mikset ole jo mennyt?
Oikeessa olitte, se oli ootellut miun soittoa...
Terveisin ap, vappuneurootikko.
Iloista vappupäivää kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että selvisi, lähdehän kylään ja viettämään mukava päivä!
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:46"]No kirjoitin, mitä kirjoitin, mutta kyllä viesteihin on tapana vastata....
Ap.
[/quote]
Mulla on viestiäänenä semmonen Pim Pom, että en mä sitä kuule ellen ole ihan puhelimen vieressä. Usein huomannut yöllä vasta viestejä, kun herätystä olen laittanut. Kukaan ei ole vaivautunut soittamaan perään, kun ei ole saanut vastausta. Hieman ärsyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:29"]
Laitoin viestin, että onko kaikki ok, olen ootellut, että soitat.
Nyt oli suora kysymys. Oikeassa olette, me ollaan parhaita ystäviä, ja ystävät voivat kysyä suoraan, tottahan se on!
Nyt olen lähestynyt häntä ja kertonut odottelevani soittoa. Teinhän oikein?
Ap.
[/quote]
Mä en olis laittanut tollasta viestiä. Sinun olisi pitänyt laittaa viestiksi; "Hei. Lähden juuri kotoa tulemaan teillepäin kuten sovittiin, nähdään kohta" tms.
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:47"][quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:26"]
Olette varmaan oikeassa, te, jotka olette sitä mieltä, että on typerää tässä odotella soittoa.
Mutta selitys on, että olen hyvin arka "tunkeutumaan" parisuhteessa elävien vieraaksi. Ystäväni tietää tämän. Ja kysyinkin siinä keskiviikon puhelussa, että mitä miehensä sanoo, jos minä sinne tulen "No ei sano mitään", oli ystäväni vastaus. Itse olisin vastannut tuohon kysymykseen, että no se toivottaa tervetulleksi tai jotain sen tyylistä.
Olen varmaan yliherkkä nyt. Mutta kuitenkin: kyllä ystävä olisi voinut soittaa, miksi minun pitäisi. En tosiaan tiedä aikataulua. Muistatteko, monelta se jääkiekkopeli on? Puhui siitä, että miehensä katsoo peliä...
[/quote]
Saatpa sinä miinuksia. Toisilla ihmisillä ei ole näiden asioiden kanssa minkäänlaisia ongelmia tai epäröintejä, mutta minä ymmärrän sinun näkökantasi ja tähänastiset perustelusi täydellisesti. Jos se yhtään lohduttaa. T. 13
[/quote]
Sama täällä ja varsinkin kun veljen perhe on sellainen että vaikka edellisenä päivänä kutsutaan ja kun sitten seuraavana päivänä soitan että tulen nyt niin siellä ei ollakaan kotona. Siis vähän myötätuntoa aplle kun kaikkien tilanteet ei välttämättä ole niin mutkattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:48"]Ihme toistelija tuo ap.
[/quote]
Ihme tyyppi olet sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää vappua kaikille!! Ja mukavaa kyläilyreissua AP:lle
Voi että pitääkin elämästä tehdä vaikeeta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun selvisi tuo ap:n tilanne :) Ymmärrän kyllä ap:ta, olen ehkä itse ollut samanlainen - ystävänä aikavaras.
Minulla on ystävä, jonka pitää varmistaa kaksi-kolme kertaa kaikki sovitut asiat. Rasittavaa mutta se on vielä ihan ok.
Jos on sovittu tapaaminen tietylle päivälle ilman kellonaikaa, se on sitten ihan oma lukunsa. Ystävä antaa odotuttaa itseään. Hän on kontrollifriikki.
Itse olen lähtövalmiina ja saatan kysyäkin tekstarilla jossain vaiheessa, että joko pian nähtäisiin. Vastaus ollut aina ei. Ei vielä. Ei ole valmis. Vielä sitä ja tätä. Tässä menee vielä hetki. Mietin, että voi nyt vattu. En kuitenkaan osaa ryhtyä tekemään mitään muuta, vaan odotan ja odotan. Turhaan. Tulevassa olevasta kivasta tapaamisesta alkaa tulla kiukkuinen juttu.
Olen tietoisesti yrittänyt päästä tuosta tavasta eroon. Pari kertaa, kun tämä ystävä antoi odotuttaa itseään, aloin puuhaamaan ihan muuta ja kun hän lopulta usean tunnin kuluttua otti yhteyttä, ilmoitin, että sori, nyt ei ehditä enää näkemään, mulla on jotain muuta. Ystävä piti minua erikoisena? Mielestäni hän on aikavaras ja olin iloinen, ettei hän enää varastanut minun aikaani.
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:29"]
Laitoin viestin, että onko kaikki ok, olen ootellut, että soitat.
Ap.
[/quote]
Vastaisin luultavasti "on miten niin. onko sinulla kaikki ok kun et ole vielä tullut".
Oli mukavaa, syötiin, katsottiin jääkiekkoa ja nyt olen kotona. Halattiin lähtiessä, hän on todellakin paras ystäväni.
Ehkä juuri siksi minusta tuntuikin niin pahalta, kun soittoa ei tullut, koska niin usein soitellaan muutenkin ja ollaan aina toistemme tukena pienissäkin asioissa - mutta etenkin niissä suurissa.
No kiitos, että taoitte järkeä päähäni. Olin varmaan vaan niin alakuloinen, kun kadulla kulki seurueita ylioppilaslakit päässä iloisen näköisenä. Tuntui hetken, että olen maailman yksinäisin ihminen... :)
En ole, minulla on olemassa niin rakas ihminen. Nyt tuntuu, että olen onnekas!
(Taas itkettää, olenpas tänään herkille viritetty, hormonit? )
[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 14:26"]
Olette varmaan oikeassa, te, jotka olette sitä mieltä, että on typerää tässä odotella soittoa.
Mutta selitys on, että olen hyvin arka "tunkeutumaan" parisuhteessa elävien vieraaksi. Ystäväni tietää tämän. Ja kysyinkin siinä keskiviikon puhelussa, että mitä miehensä sanoo, jos minä sinne tulen "No ei sano mitään", oli ystäväni vastaus. Itse olisin vastannut tuohon kysymykseen, että no se toivottaa tervetulleksi tai jotain sen tyylistä.
Olen varmaan yliherkkä nyt. Mutta kuitenkin: kyllä ystävä olisi voinut soittaa, miksi minun pitäisi. En tosiaan tiedä aikataulua. Muistatteko, monelta se jääkiekkopeli on? Puhui siitä, että miehensä katsoo peliä...
[/quote]
Saatpa sinä miinuksia. Toisilla ihmisillä ei ole näiden asioiden kanssa minkäänlaisia ongelmia tai epäröintejä, mutta minä ymmärrän sinun näkökantasi ja tähänastiset perustelusi täydellisesti. Jos se yhtään lohduttaa. T. 13