Hyvätuloiset, maksatteko te aina kun käytte pienituloisten ystävienne kanssa kahvilla tai muussa vastaavassa paikassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestely on sellainen, että pienituloinen valittaa, että oikeastaan hänen ei pitäisi käydä nyt kahvilla, koska rahatilanne. Sitten hän kuitenkin lähtee. Kerran maksoin kahvin, mutta en enää. Yleensä se ei jää siihen kahviin, vaan hän ostaa muutakin purtavaa, kun minä taas otan vain kahvin. Hän on tuhluri suhteessa tuloihinsa! Minä taas en ole pihtari ja otan silloin syötävää, kun on nälkä, mutta en koskaan ota enempää kuin pienituloinen ostaa itselleen, vaan vähemmän tai olen vaikka nälissäni hänen seurassaan.

Tarjosin hänelle kotonani anteliaasti, mutta sitten hän alkoi huomauttelemaan, että hänellä on tiettynä aikana tapana syödä ja juoda jotain ja yritti ujuttaa itsensä kylään hyötyäkseen minusta. Vähensin tarjottavia. Kahvia saa kyllä toisenkin kupillisen edelleen.

Lapsilla sama juttu, että kun kuulen lapsen suusta, että äiti sanoi, että tulee syömään meille, niin vastaan, että ei ole sovittu kanssani tästä, mutta tässä ruisleipää ja sitten menet kotiin syömään ruokaa, sillä on vanhempiesi vastuulla huolehtia ruuastasi.

Minkälainen ihminen kokee asiakseen näpäyttää lasta siitä, että hänen vanhemmillaan on ongelmia? Lapsi ei voi kotioloilleen mitään.

Antoi lapselle ruisleipää nälkään, joten ei paha ihminen. Pahoja ovat vanhemmat, jotka kehottavat lapsiaan joka talon luudiksi!

Jos ehdottomasti haluan vähävaraisen kanssa just kahvilaan tai ravintolaan, mä tarjoan. Mutta yleensä keksitään jotain sellaista tekemistä, mihin kummallakin on varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tilanteesta. Aika usein tarjoan, mutta toisaalta vähävaraisempi saattaa välillä tarjota. Yleensä jompikumpi kuitenkin maksaa laskun.

Kiitos siitä että kuitenkin yleensä maksatte.

T: ravintoloitsija.

Miksi maksaisin? Kun kutsun ihmisiä kotiini tarjoan tietenkin ruuat ja juomat. Kun käyn kylässä kutsuja tarjoaa. Näin , olipa rikkaita tai köyhiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestely on sellainen, että pienituloinen valittaa, että oikeastaan hänen ei pitäisi käydä nyt kahvilla, koska rahatilanne. Sitten hän kuitenkin lähtee. Kerran maksoin kahvin, mutta en enää. Yleensä se ei jää siihen kahviin, vaan hän ostaa muutakin purtavaa, kun minä taas otan vain kahvin. Hän on tuhluri suhteessa tuloihinsa! Minä taas en ole pihtari ja otan silloin syötävää, kun on nälkä, mutta en koskaan ota enempää kuin pienituloinen ostaa itselleen, vaan vähemmän tai olen vaikka nälissäni hänen seurassaan.

Tarjosin hänelle kotonani anteliaasti, mutta sitten hän alkoi huomauttelemaan, että hänellä on tiettynä aikana tapana syödä ja juoda jotain ja yritti ujuttaa itsensä kylään hyötyäkseen minusta. Vähensin tarjottavia. Kahvia saa kyllä toisenkin kupillisen edelleen.

Lapsilla sama juttu, että kun kuulen lapsen suusta, että äiti sanoi, että tulee syömään meille, niin vastaan, että ei ole sovittu kanssani tästä, mutta tässä ruisleipää ja sitten menet kotiin syömään ruokaa, sillä on vanhempiesi vastuulla huolehtia ruuastasi.

Minkälainen ihminen kokee asiakseen näpäyttää lasta siitä, että hänen vanhemmillaan on ongelmia? Lapsi ei voi kotioloilleen mitään.

Antoi lapselle ruisleipää nälkään, joten ei paha ihminen. Pahoja ovat vanhemmat, jotka kehottavat lapsiaan joka talon luudiksi!

Jos on tuollainen tilanne, niin silloin puhutaan niiden vanhempien kanssa eikä viisastella lapselle tämän vanhempien velvollisuuksista.

Vierailija kirjoitti:

Pienituloinen täällä. Minä en mene mihinkään, jossa jokin maksaa.

Sama. Sanon hyvätulo8selle kaverille että ei ole varaa mutta voin kyllä keittää kahvit meillä. Jos on fiksu hyvätuloinen tuo kahvipullat tullessaan.

Täällä taas selvästi keskustelee ihmiset, joiden mielestä hyvätuloinen tienaa just ja just keskipalkan. Ei sellainen ihminen välttämättä voi kaikille tarjota kovin usein, mutta jos on miljönääri, ihan taatusti ei tunnu missään maksaa kaverille kahvi tai vaikka lounas jos itsekin ottaa. Itsellänikin on monimiljönäärikaveri, joka maksaa ihan automaattisesti yhteiset kahvit ja lounaat, kun ei se hänelle tunnu missään, mutta itse suht pienituloisena arvostan elettä huomattavasti.

Kun rahaa on vaikka kuinka paljon, anteliaampi ihminen kyllä keksii miten sillä voi ilahduttaa kanssaihmisiään.

Jokainen maksaa oman tilauksensa ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan. En ole hyvätuloinen, mutta miksi maksaisin ystävieni kahveja? Korkeintaan syntymäpäivänä.

Onko tässä suunnitelmana löytää hyvätuloinen "ystävä"?

No eikös tuolla perustele joiden mielestä miehen pitää maksaa.

En kutsu kahville huonotuloisia, siitä tulee vain ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen maksaa oman tilauksensa ihan itse.

Näin myös treffeillä.

Työssäkäyvien aikuisten kesken ei lähtökohtaisesti tarjota, vaikka tuloerot olisivat isot. Sen sijaan iltatöissä käyvänä opiskelijana joskus tarjosin pelkällä opintotuella elävälle kaverilleni.

Eikä ne taloudellisen tilanteen erot tule aina pelkästään palkasta. Jollain on monta lasta, toisella jättimäiset velat, kolmannella puoliso työtön. Itsellä nämä kaikki. Pitäisikö nämäkin huomioida tarjoamisessa? Aika monimutkaiseksi menee.

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas selvästi keskustelee ihmiset, joiden mielestä hyvätuloinen tienaa just ja just keskipalkan. Ei sellainen ihminen välttämättä voi kaikille tarjota kovin usein, mutta jos on miljönääri, ihan taatusti ei tunnu missään maksaa kaverille kahvi tai vaikka lounas jos itsekin ottaa. Itsellänikin on monimiljönäärikaveri, joka maksaa ihan automaattisesti yhteiset kahvit ja lounaat, kun ei se hänelle tunnu missään, mutta itse suht pienituloisena arvostan elettä huomattavasti.

Kun rahaa on vaikka kuinka paljon, anteliaampi ihminen kyllä keksii miten sillä voi ilahduttaa kanssaihmisiään.

Jaa, minusta tuntuisi kyllä oudolta että rikas kaverini tarjoaisi.

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvien aikuisten kesken ei lähtökohtaisesti tarjota, vaikka tuloerot olisivat isot. Sen sijaan iltatöissä käyvänä opiskelijana joskus tarjosin pelkällä opintotuella elävälle kaverilleni.

Eikä ne taloudellisen tilanteen erot tule aina pelkästään palkasta. Jollain on monta lasta, toisella jättimäiset velat, kolmannella puoliso työtön. Itsellä nämä kaikki. Pitäisikö nämäkin huomioida tarjoamisessa? Aika monimutkaiseksi menee.

Jos kaverinsa tuntee, niin tottakai nämä asiat ottaa huomioon. Suomalaiset ovat kyllä todella saitoja.

Köyhä antaa vähästäkin mutta rikas ei anna paljostakaan

Hirveen harvoin käydään missään,on kyllä maksettu ruuat,kahvi kuului hintaan,kyllä se aika summa on 6kin annoksesta...kunnon ruoksrafla ei mikään burgerpizzala..ök..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas selvästi keskustelee ihmiset, joiden mielestä hyvätuloinen tienaa just ja just keskipalkan. Ei sellainen ihminen välttämättä voi kaikille tarjota kovin usein, mutta jos on miljönääri, ihan taatusti ei tunnu missään maksaa kaverille kahvi tai vaikka lounas jos itsekin ottaa. Itsellänikin on monimiljönäärikaveri, joka maksaa ihan automaattisesti yhteiset kahvit ja lounaat, kun ei se hänelle tunnu missään, mutta itse suht pienituloisena arvostan elettä huomattavasti.

Kun rahaa on vaikka kuinka paljon, anteliaampi ihminen kyllä keksii miten sillä voi ilahduttaa kanssaihmisiään.

Jaa, minusta tuntuisi kyllä oudolta että rikas kaverini tarjoaisi.

No etkö itse tarjoaisi? Minä olen tarjonnut usein kavereilleni yhtä sun toista, vaikken ole edes rikas.

Aikuisille lapsilleni maksan aina, molemmat ovat töissä mutta minulla on parempi rahatilanne kun ei ole enää pieniä lapsia kotona. Joskus maksan ystävän kahvin vaikka hänellä on enemmän rahaa kuin minulla. Ei mun talous romahda yhden kahvikupin takia.

Aika usein maksan kahvit, syömiset tai oluet.

Sen sijaan elämäntapapummeille en maksa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tilanteesta. Aika usein tarjoan, mutta toisaalta vähävaraisempi saattaa välillä tarjota. Yleensä jompikumpi kuitenkin maksaa laskun.

Sama meillä.

Ei kukaan halua tuntea olevansa hyväntekeväisyystapaus eikä kukaan halua tuntea olevansa hyväksikäytetty.