Lue keskustelun säännöt.
En kestä enää tarvitsen apua!! (pitkä)
30.04.2015 |
Haluan nyt kertoa kaiken! En kestä enää!
Jo pienenä enoni sanoi minulle "varo ette liho, tuossa on jo rulla", olin 8-vuotias. Minua on koulukiusattu koko ala-aste ikäni. Seläntakana puhuttiin paskaa, minulle myös naurettiin ja huudettiin loukkauksia päin naamaa. Kerroin äidille, rehtorille, opelle..kukaan ei välittänyt :( äiti sanoi vaan aina "älä välitä" "anna olla" "ei pidä jankata vanhoja asioita" "on sitä muillakin vaikeeta" Laihdutin joka kesä 10v asti, kunnes ylä-asteen 7 luokan loputtua kesällä aloin vihdoin laihtua. Olen siis nyt 8 luokalla. Äitini ajattelee aina vain itseään, hän mm. Valehteli menneisyydestäni. Luulin biologista juoppohullu isääni KUMMIKSENI! Sain tietää totuuden vasta 10 vuotiaana. En enää tuntenut itseäni ja nykyään en uskalla enää luottaa kehenkään. Pahimmalta tuntui se, että myös tuttavaperheen lapset tiesivät asian, mutta minä en :( äiti oli kieltänyt kaikkia paljastamasta totuutta. Mummoni olisi halunnut kertoa minulle mutta ei voinut äidin takia. Olen suorastaan oppinut vihaamaan kehoani. Sitä on aina halveksittu ja haukuttu. Viime kesästä lähtien olen huomannut itsestäni ortoreksian. En voi syödä mitään ilman huonoa omatuntoa ja olen pakkomielteisen tarkka syömisistäni. Aina minua on syytetty kaikesta, vaikka mitään en olisi tehnytkään. Ennen äitini vei minut "kummini" eli oikean isäni luo kylään, ja meni tupakalle takakuistille jolloin isäni nosti minut aina nilkoista ylösalaisin ja roikotti vaikka käskin laskea alas! Huusin äitiäni aina apuun mutta se vaan huusi takaisin "tulen kohta, oota vähän"..se siitä auttamisesta :( Tuon takia vihaan sitä jos joku koskee minuun. En voi sitää sitä! Pelkään myös miesten huutoa koska isäni ja ukkini on huutaneet mulle kun olin pieni :( isäpuoleni joka on ollut aina elämässäni, on tosi mukava ja rakas. Olen jo vuoden käynyt psykologilla ja pyytänyt terapiaan koska en meinaa jaksaa nousta aamulla ylös sängystä, mutta äiti sanoi että tarvitsen vaan raitista ilmaa! Koskaan se ei tajua! Mummini riitelee useqin äitini kanssa, koska tietää että en voi hyvin. En tiedä miten selviän 9 luokan, koska kaikki tuntuu kaatuvan niskaan. Minua on myös kiusattuni sukuni puolelta koska pukeudun eri tavalla kuin muut ikäiseni. näytän kuulemma huoralta ja seinään törmänneeltä! Vaikka en todellakaan näytä! Tyylini on tosi rock, mutta se johtuu siitä että rock musiikki on koko elämäni. Haluan ilmaista itseäni, siksi minulla on bändi, joka on tällä hetkellä ainoa asia josta välitän. Ahdistaa, vituttaa, itkettää. Kukaan ei kuuntele eikä kukaan ymmärrä. Äidille olen sanonut että eikö se tajua miten asiat on, niin kaikki on kuulemma hyvin ja pitäisi vaan antaa olla!! Aina jos puhun pois pahaa oloani niin äiti sanoo "Kuule, on mullakin vaikka mitä lapsuudessani, ja isäsi on hakannut minua jne. mutta minä en valita" En oikeasti kestä enää :(( Ja kyllä, minä tein sen "auta äitini kanssa" ketjun jossa puhuttiin ruoasta. Mitä teen? :( t.15v tyttö.
Kommentit (22)
Mun tietämät kasvissyöjät syö kalaa, munaa ja maitotuotteita. Vegetaristit/vegaanit on sit erikseen. Ihan heiltä oppinu nää nimitykset. Ehkä siis ravintolassakin ymmärrettiin kasvissyöjä näin. Käytä seuraavan kerran tota vegetaristi termiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:17"]Mun tietämät kasvissyöjät syö kalaa, munaa ja maitotuotteita. Vegetaristit/vegaanit on sit erikseen. Ihan heiltä oppinu nää nimitykset. Ehkä siis ravintolassakin ymmärrettiin kasvissyöjä näin. Käytä seuraavan kerran tota vegetaristi termiä.
[/quote]
Täh?-Ap
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:18"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:17"]Mun tietämät kasvissyöjät syö kalaa, munaa ja maitotuotteita. Vegetaristit/vegaanit on sit erikseen. Ihan heiltä oppinu nää nimitykset. Ehkä siis ravintolassakin ymmärrettiin kasvissyöjä näin. Käytä seuraavan kerran tota vegetaristi termiä.
[/quote]
Täh?-Ap
[/quote]
Mitenkä tämä tähän liittyy? -Ap
Ootko puhunut kouluterveydenhoitajalle? Sitä kautta vois saada tarvittavaa apua. Mm mahdollisuus päästä lääkäriin,psykiatrille ja lastensuojelun pariin. Kovasti voimia
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:22"]Ootko puhunut kouluterveydenhoitajalle? Sitä kautta vois saada tarvittavaa apua. Mm mahdollisuus päästä lääkäriin,psykiatrille ja lastensuojelun pariin. Kovasti voimia
[/quote]
Oon käynyt, oon ollu menossa terapiaan, mutta en mennyt koska äiti koki turhaksi ja ajattelin että valitan turhasta. Myös terapeutin läsnäolo ahdistaa. En tykkää puhua asioista. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan vaan vastaus värään ketjuun...
Ap, juttele edelleen sen psukologin kanssa, siihen mene aikaa, ennenkuin se alkaa auttamaan. VOisit myös ottaa yhteyttä nuorisoasemalle?
Tsemppiä, älä vaivaa äitiäsi näillä enää paljoakaan, ei se valitettavast ymmärrä. Mites se mummosi, voisitko jutella hänen kanssaan enemmän? Pyydä häntä auttamaan sinua, tukemaan yms.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:25"]Varmaan vaan vastaus värään ketjuun...
Ap, juttele edelleen sen psukologin kanssa, siihen mene aikaa, ennenkuin se alkaa auttamaan. VOisit myös ottaa yhteyttä nuorisoasemalle?
Tsemppiä, älä vaivaa äitiäsi näillä enää paljoakaan, ei se valitettavast ymmärrä. Mites se mummosi, voisitko jutella hänen kanssaan enemmän? Pyydä häntä auttamaan sinua, tukemaan yms.
[/quote]
Kyllä mummin kanssa välillä puhun, mutta mummonikin on haukkunut minua :( En oikein uskalla puhua kellekkään kun aina minusta tehdään syyllinen. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan paska suoraansanottuna! yritä jaksaa se yksi vuosi vielä siellä koulussa, vaikka vaikeeta onkin. se menee onneksi yllättävän nopeasti. tosi hyvä että käyt juttelemassa noista asioista, miten tuohon ortoreksiaan on suhtauduttu? voisit pyytää aikaa ravitsemusterapeutille (mielellään syömishäiriöistä kokemusta omaavalle).
Juttele mummisi kanssa, jos hän ymmärtää :) voisiko isäpuolelta myös pyytää apua äidin kanssa?
tsemppiä !
Ehkä sun kannattaisi muuttaa johonkin sijaisperheeseen tai koulukotiin tai jonnekin sukulaiselle?
ei noin nuoren pitäisi murehtia tuollaisia asioita.
t.mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:28"]Voihan paska suoraansanottuna! yritä jaksaa se yksi vuosi vielä siellä koulussa, vaikka vaikeeta onkin. se menee onneksi yllättävän nopeasti. tosi hyvä että käyt juttelemassa noista asioista, miten tuohon ortoreksiaan on suhtauduttu? voisit pyytää aikaa ravitsemusterapeutille (mielellään syömishäiriöistä kokemusta omaavalle).
Juttele mummisi kanssa, jos hän ymmärtää :) voisiko isäpuolelta myös pyytää apua äidin kanssa?
tsemppiä !
[/quote]
En oikein osaa iskän (isäpuolen) kanssa jutella vaikka läheisiä ollaankin..se vaan tuntuu että vaivaan vaan iskää ongelmillani jotka ei kuulu sille :( -Ap
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:28"]Ehkä sun kannattaisi muuttaa johonkin sijaisperheeseen tai koulukotiin tai jonnekin sukulaiselle?
ei noin nuoren pitäisi murehtia tuollaisia asioita.
t.mies
[/quote]
En halua pois kotoa! Vaikka asiat on niin ja näin, niin silti haluan olla kotona! Täällä on bändi ja eläimet :) <3 -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tyttökulta... =( Ota asia puheeksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Ensin voi tuntua, ettet saa sanaa suusta, koska itkettää: räkä valuu, näkö sumenee ja kurkkua kuristaa. Saat itkea, kerro mitä pystyt. Voit myös kirjoittaa kirjeen, jossa kerrot asiasi ja annat sen terkkarille. Olen terkkarin vieressä kun hän lukee sen. En minä osaa antaa muita neuvoja tulevaan, mutta tuosta voisit aloittaa.
Se on hankalaa, kun äitinsä kanssa ei asiat suju. Oman äidin kun pitäisi olla se, johon voi luottaa ja joka ymmärtää ja tukee, sekä auttaa. Niin surullista kuin se onkin, sun pitää ymmärtää, että sulla ei ole parhaat mahdolliset vanhemmat. :( Surullista, että olet joutunut kokemaan ton kaiken.
Ei terapiaan menossa ole mitään pahaa, etkä sinä valita turhasta. Sulla on paha olla ja sulla on oikeus tuntea olosi paremmaksi. Jos se vaatii terapiaa, niin mene terapiaan. Mä ehdottaisin, että juttelisit aluksi vaikka mummisi kanssa - hän vaikuttaa sinua rakastavalta ja välittävältä ihmiseltä.
Jos rohkenet, voisit myös puhua esim. kouluterveydenhoitajalle, tai muulle henkilölle, joka voisi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Voit myös itse pyytää apua lastensuojelusta. Eikä heitä tarvitse pelätä, vaikka jotkut täällä niin väittävät. Olen itse ollut tekemisissä heidän kanssaan ja heillä saattaa olla keinoja auttaa sinua (muutakin kuin huostaanotto, jolla täällä pelotellaan).
Terapiasta vielä sanoisin, että jos menet sinne, niin sun kannattaa puhua, vaikket halua. Itse nuorena en myöskään halunnut avautua, mutta ei kukaan voinut minua kunnolla auttaa, koska eivät he voineet ajatuksiani lukea, tai tietää miltä musta tuntuu. Sua voi pelottaa tai ahdistaa, tai muuta, mutta on olemassa hyviäkin ihmisiä, jotka tahtovat sinulle hyvää.
Toivottavasti saat apua, ja kivaa että sulla on mukava harrastus, pidä siitä kiinni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai, mummisikin käyttäytyy noin. :( Joltain sun täytyy kuitenkin apua pyytää. Voit vaikka suoraan soittaa sinne lastensuojeluun, he ovat sua varten siellä.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:41"]Se on hankalaa, kun äitinsä kanssa ei asiat suju. Oman äidin kun pitäisi olla se, johon voi luottaa ja joka ymmärtää ja tukee, sekä auttaa. Niin surullista kuin se onkin, sun pitää ymmärtää, että sulla ei ole parhaat mahdolliset vanhemmat. :( Surullista, että olet joutunut kokemaan ton kaiken.
Ei terapiaan menossa ole mitään pahaa, etkä sinä valita turhasta. Sulla on paha olla ja sulla on oikeus tuntea olosi paremmaksi. Jos se vaatii terapiaa, niin mene terapiaan. Mä ehdottaisin, että juttelisit aluksi vaikka mummisi kanssa - hän vaikuttaa sinua rakastavalta ja välittävältä ihmiseltä.
Jos rohkenet, voisit myös puhua esim. kouluterveydenhoitajalle, tai muulle henkilölle, joka voisi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Voit myös itse pyytää apua lastensuojelusta. Eikä heitä tarvitse pelätä, vaikka jotkut täällä niin väittävät. Olen itse ollut tekemisissä heidän kanssaan ja heillä saattaa olla keinoja auttaa sinua (muutakin kuin huostaanotto, jolla täällä pelotellaan).
Terapiasta vielä sanoisin, että jos menet sinne, niin sun kannattaa puhua, vaikket halua. Itse nuorena en myöskään halunnut avautua, mutta ei kukaan voinut minua kunnolla auttaa, koska eivät he voineet ajatuksiani lukea, tai tietää miltä musta tuntuu. Sua voi pelottaa tai ahdistaa, tai muuta, mutta on olemassa hyviäkin ihmisiä, jotka tahtovat sinulle hyvää.
Toivottavasti saat apua, ja kivaa että sulla on mukava harrastus, pidä siitä kiinni!
[/quote]
Mut kun oon jo puhunu vuoden psykologin kanssa ja se ei auttanut yhtään..se nainen vaan vilkuili kelloa jatkuvasti että pääsis musta eroon..-Ap
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:43"]Ai, mummisikin käyttäytyy noin. :( Joltain sun täytyy kuitenkin apua pyytää. Voit vaikka suoraan soittaa sinne lastensuojeluun, he ovat sua varten siellä.
[/quote]
Oon nähny mitä lastensuojelu tekee. En todellakaan ota yhteyttä sinne. -Ap
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:37"]Voi tyttökulta... =( Ota asia puheeksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Ensin voi tuntua, ettet saa sanaa suusta, koska itkettää: räkä valuu, näkö sumenee ja kurkkua kuristaa. Saat itkea, kerro mitä pystyt. Voit myös kirjoittaa kirjeen, jossa kerrot asiasi ja annat sen terkkarille. Olen terkkarin vieressä kun hän lukee sen. En minä osaa antaa muita neuvoja tulevaan, mutta tuosta voisit aloittaa.
[/quote]
Niin no, mut kun en vaan enää jaksais mitään terapia juttuja :( -Ap
Voi sua pientä :( Kunpa voisin auttaa sua..
Ota nyt tämä totuus aluksi omaksesi: olet arvokas ja tärkeä, ihana ihminen. Mikään ei sitä muuksi muuta.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 17:54"]Voi sua pientä :( Kunpa voisin auttaa sua..
Ota nyt tämä totuus aluksi omaksesi: olet arvokas ja tärkeä, ihana ihminen. Mikään ei sitä muuksi muuta.
[/quote]
Kiitos :) Ei täällä kotona niin kauheaa ole asua, ei ollenkaan. MUTTA oma masennus ja mun menneisyys vaan varjostaa jatkuvasti elämää. Sanoitan paljon biisejä, koska olen bändini laulaja, jotrn onpahan ainakin joku keino purkautua..jos nyt vaan pääsisi useammin keikkailemaan. Ihme kyllä äitini on bändin osalta tosi tukeva. -Ap
Anteeksi pitkä teksti mutta halusin vihdoin avautua :( -Ap