"R-vikaiset"!

Lopeta sinä niuhottaminen.



Itselleni ei käy noin r-vikojen tms. kanssa, mutta esim. korostusten ja tiettyjen murteiden kanssa, eikä siinä ole mitään tahallista. En silloin edes huomaa puhuvani noin.

Mutta mulla ei kyllä sinänsä ole mikään paha R-vika, sen huomaa pelkästään "TuplaR"-sanoissa (esim. herra, kärry) ja silloin, jos olen hermostunut.

r-vikainen kun lapsi ei osanut sitä sanoa.

Ja en todellakaan tehnyt sitä tahallani pilkatakseni lastani!!!

Menkää hyvät r-vikaiset puheterapiaan.

nöyrimmin anteeksi, se tapahtuu täysin tahattomasti! yritän kyllä välttää sitä ja keskityn etten mokaa itseäni täysin!!! en ymmärrä mutta toisen ihmisen puhetapa tarttuu todella herkästi!



anteeksi anteeksi anteeksi!!!!!

sellainen jonka kokee läheiseksi tai tärkeäksi. Eleet, ilmeet ja puhetapa saattaa lähentyä toisiaan nopeastikin.

Se on ihan alitajuntaista. Ap tosi hyvää seuraa

ja oon ollut koko lapsuuden puheterapiassa ja harjoitellut. Ei sitä kaikki silti opi.

Menkää hyvät r-vikaiset puheterapiaan.

Mulla on ns. ranskalainen R.

T:olinkohan mä nyt kolmonen?

ja olen huomannut, että jos toisessa päässä on joku änkyttävä tai muuten

epäselvästi tai nopeasti tms puhuva, niin itsekin alkaa sekoilla sanoissaan.

Se vaan yksinkertaisesti tarttuu.

No, r-vikaisten kanssa en ole tätä huomannut, se olisi jo aika paha jos heitä alkaisi matkimaan

onko se missään vaiheessa haitannut elämäänne, oletteko joutuneet sen takia kiusatuiksi tmv. Omalla 7-v lapsella ranskalainen ärrä joka ei häiritse lasta ollenkaan , enemmän ehkä ottaisi ressiä jos alkaisin urakalla painostamaan opetteleen oikeaa. Koulun erityisopettajaa tuntuu myös häiritsevän kun ei opetella sitä. Mitä mieltä olette, kannattaako alkaa jauhamaan ärrä harjoituksia joista lapsi vain tuskastuisi vai annanko lapsen puhua omalla tyylillään??? (ei kuitenkaan särähdä kovin pahasti tämä r)

Mun 3v lapsella kaunis ranskalainen R. Käydessäni vanhemman lapsen kanssa puheterapeutin vastaanotolla, otin puheeksi lapsen r-vian. Pute ei pitänyt sitä lainkaan "vaarallisena", nauroi vain, että hänen miehelläänkin on samanlainen R, eikä hänellä ole ollut koskaan aikomustakaan opetella tavallista R:ää.

muuhunkin kuin artikulaatioosi?

Oletteko huomanneet, että kun keskustelette uusien ihmisten kanssa, he alkavat pian matkia puhetapaanne, eli sortamaan R:ää (kerran pari)? Se vaikuttaa tahattomalta ja tiedostamattomalta, mutta on ainakin minusta tosi kurjaa. Jos minä juttelen kehitysvammaisen kanssa, niin en kyllä ala matkimaan hänen mahdollisia pakkoliikkeitään. Te jotka tunnistitte itsenne, lopettakaa kiitos!

En tykännyt käydä puheopetuksessa koska puheope oli inhottava limainen äijä.



Ei se nykyään häiritse paitsi puhelimessa, kun sekä nimessäni että osoitteessani on ärriä, niin joidenkin asioiden hoitaminen tuottaa vaikeuksia ja posti ja taksit menee vääriin osoitteisiin.

annan siis lapsen pitää ihan rauhassa oman kauniin ärränsä, sanokoon erityisopettaja mitä haluaa. Suotta kai tästä ongelmaa tekee kun lapsikaan ei tee.

T:se joka tuossa aiemmin kyseli, en muista numeroa

monia syitä.

Ja kyllä mä muistan kuinka ala-asteella kävin puheterapeutilla ja muut lällättivät, että taas se menee sen puhetädin luo (tuo terapeutti tuli siis kerran viikossa meidän koululle) ja se eukko alkoi hermostumaan aina keväisin, kun en oppinut puhdasta ärrää sanomaan...

Mutta ei tämä mua vaivaa, miksi pitäisi? Se on osa mua ja tulee aina olemaan.

T:8

muuhunkin kuin artikulaatioosi?

No ei vaikuta. Voi luoja sentään. Heitin vaan jonkun jutun joka poikkeaa valtavirrasta, ja jonka toiset helposti huomaa. En tarkoita että kehitysvammaisuus ja puhe"vika" olisivat saman arvoisia ongelmia.

Minua ei ole koskaan kiusattu asian takia, minulla on vahva itsetunto, ja kurkkuärräni on aika huomaamaton. Muistan ala-asteella käyneeni muutaman kerran puheterapeutilla, mutta se jäi jostain syystä aika vähään. Äitikään ei ollut kotona kiinnostunut tekemään harjoituksia kanssani.

Nykyään asia ei minua juurikaan haittaa. Välillä epävarmuus iskee aloituksessani kuvailemissani tilanteissa. En tiedä voisiko R:ää korjata vielä aikuisiällä. Tuskin viitsisin, vaikka se mahdollista olisikin. Kaikki me olemme kuitenkin omalla tavallamme erilaisia ja muista poikkeavia, ja hyvä niin.

tiedostamatta hyvin äkkiä. R-vikaisia aikuisia en ole tavannut, mutta maahanmuuttajien kanssa huomaan joskus "korostuksen" hiipivän puheeseeni :-) Se on luontaista pyrkimystä samalle "aaltopituudelle" puhekumppanin kanssa, näin olen jostain lukenut/kuullut. Joskus se varmaan ärsyttää tai voi olla huvittavaa, mutta ei tahallista! Koita siis ap ajatella positiivisesti - puhekumppanisi haluaa niin tietoisella kuin tiedostamattomalla tasolla todella kommunikoida kanssasi !

ja joskus huomaa miten mukavaa on puhua ihmisen kanssa, jolla samanlainen puhetyyli! Siis minun tapauksessani nopea ja poukkoileva - sellaisen ihmisen kanssa kun puhuu niin heti tuntee toisen ystäväkseen vaikka olisi jutellut vasta muutaman minuutin. Eli onko se nyt ihme jos r-vika tarttuu? Ei siinä ole mitään henkilökohtaista.