Paperin ohuet seinät ja naapurin koliikkivauva!
Pakko avautua!
Olemme asuneet uudessa asunnossammee parisen kuukautta. Kaksi päivää muuttomme jälkeen seinänaapurimme palasi synnäriltä vaiva mukanaan.
Ja tämä vauva huutaa yötäpäivää jatkuvaa huutoa. Seinät on ohutta kuin riisipaperi ja vauvan sänky vaikuttaisi olevan huoneistomme viereisellä seinällä (asumme yksiössä).
Itse en yhtään kestä vaivan huutoa ja olenkin koko asumisen ajan ollut hermoheikkona ja yöuneni on mennyt. Tiedostan että ei varmaan vanhemmillakaan ole kivaa, mutta vauva olikin heidän oma päätöksensä.
Tuntuu epäreilulta ja epäoikeudenmukaiselta että joudun tästä näin kohtuuttomasti kärsimään eikä tilanteesen edes ole mitään ratkaisua*. Käsittääkseni tuollainen huuto voi jatkua useamman vuodenkin?
*ratkaisua josta me vauvan elämään kuulumattomat emme joutuisi kärsimään, kuten muutto/ympäri vuorokauden korvatulpat korvissa kuljeskelu ym.
Kommentit (87)
Meillä koliikkivauva huutanut nyt 11vk. Ymmärrän että täysin ulkopuolista harmittaa kun äänet kuuluvat omaan kotiin asti, mutta mitä ap asialle mahdat? Tiedät varmasti ettei vauva huudaa vittuillakseen ja jos vanhemmat saisivat lapsen hiljenemään sen varmasti tekisivät. Laiha lohtu, mutta koliikki-itku ei jatku ikuisesti.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 11:41"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 11:33"]
No olisit muuttanut omakotitaloon, kerros- ja rivitaloissa nyt pakostakin kuulee naapureiden ääniä.
[/quote]
Et taida itse edes tajuta kommenttisi älyttömyyttä?
Miten voit kuvitella että yksiössä asuvalla olisi mitään mahdollisuuksia asua omakotitalossa? Ja tiedoksesi, olen asunut lähes koko ikäni kerrostaloissa ja olen sietänyt jos jonkinmoista asiaan kuulumatontakin meteliä, mutta kyllä sen rajan on jossain mentävä.
[/quote]
No mikä sun kehitysidea tuohon sitten on?
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 11:55"]Meillä koliikkivauva huutanut nyt 11vk. Ymmärrän että täysin ulkopuolista harmittaa kun äänet kuuluvat omaan kotiin asti, mutta mitä ap asialle mahdat? Tiedät varmasti ettei vauva huudaa vittuillakseen ja jos vanhemmat saisivat lapsen hiljenemään sen varmasti tekisivät. Laiha lohtu, mutta koliikki-itku ei jatku ikuisesti.
[/quote]
Koliikki kestää pari-kolme kuukautta, jos sen jälkeen vielä jaksaa tunteja huutaa putkeen niin viekää nyt hyvänen aika tutkimuksiin! Meillä huudon syyksi paljastui refluksi, neljä kk jaksettiin odotella huudon loppumista itsekseen mutta sitten vietiin onneksi tutkimuksiin.
Oi. Meidän naapurillakin oli koliikkivauva ja kestimme urheasti sen 3 kk mitä itku jatkui taukoamattomana. Ajattelimme kuitenkin olevamme helpommassa asemassa kuin vauvan vanhemmat. Käytimme kuulosuojaimia.
Ps. Saimme oman koliikkivauvamme, kun asuimme toisessa asunnossamme. Olimme onnellisia, kun kukaan ei tullut valittamaan, koska itku oli muutenkin tarpeeksi raskasta, että vielä naapurien kuittailut siihen päälle asiast, jota emme pystynete mitenkään muuttamaan, oma univelka jne.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 11:49"]
Eikai se naapurin vauvan vika ole, jos teillä ei ole varaa asua kunnon asunnossa!
[/quote]
Missä kohdin väitin että asuntoni ei ole kunnollinen?
Asunto on elämäntilanteeseeni nähden varsin ihanteellinen; hyvällä sijainnilla, vuokra on sopiva, asunto on ihana... Omakotitaloasumiseen ei oikeastaan edes ole mitään mielenkiintoa.
Kuten sanottu, siedän elämisen ääniä hyvin. Vauvan huuto nyt vain sattuu olemaan maailman rasittavin ääni puhumattakaan kun se kuuluu melkein kuin korvan juuresta jatkuvalla syötöllä. Joudun poistumaan julkisesta kulkuneuvosta kesken matkan jos sinne sattuu joku rääkyvä lapsi. Hyväksyn tämän enkä sen vuoksi ole ostamassa omaa autoa.
Muutto tässä tilanteessa kuitenkin vaikuttaa erittäin kohtuuttomalta, etenkin kun sopivan asunnon etsimiseen meni pitkä tovi, asuntotilanne Helsingissä on mitä on eikä se muutto ole muutenkaan mitään kevyttä hommaa jota tekisi pari kertaa lyhyen ajan sisään rahasta puhumattakaan.
Kuten sanottu, tiedostan kyllä että melko vähän jos mitään ratkaisua tähän tilanteeseen on, mutta kunhan halusin avautua tilanteesta.
Naurettavaa valitusta. Ei ne vanhemmatkaan koliikkivauvaa tilanneet. Heillä on varmasti rankkaa. Senkun muutatte muualle.
Paperinohuissa seinissä on kokemuksen mukaan kamalampikin ongelma pitemmällä ajalla: tietää milloin naapurin rouva on pankkia räjäyttämässä :D
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 11:49"]
Eikai se naapurin vauvan vika ole, jos teillä ei ole varaa asua kunnon asunnossa!
[/quote]
Missä kohdin väitin että asuntoni ei ole kunnollinen?
Asunto on elämäntilanteeseeni nähden varsin ihanteellinen; hyvällä sijainnilla, vuokra on sopiva, asunto on ihana... Omakotitaloasumiseen ei oikeastaan edes ole mitään mielenkiintoa.
Kuten sanottu, siedän elämisen ääniä hyvin. Vauvan huuto nyt vain sattuu olemaan maailman rasittavin ääni puhumattakaan kun se kuuluu melkein kuin korvan juuresta jatkuvalla syötöllä. Joudun poistumaan julkisesta kulkuneuvosta kesken matkan jos sinne sattuu joku rääkyvä lapsi. Hyväksyn tämän enkä sen vuoksi ole ostamassa omaa autoa.
Muutto tässä tilanteessa kuitenkin vaikuttaa erittäin kohtuuttomalta, etenkin kun sopivan asunnon etsimiseen meni pitkä tovi, asuntotilanne Helsingissä on mitä on eikä se muutto ole muutenkaan mitään kevyttä hommaa jota tekisi pari kertaa lyhyen ajan sisään rahasta puhumattakaan.
Kuten sanottu, tiedostan kyllä että melko vähän jos mitään ratkaisua tähän tilanteeseen on, mutta kunhan halusin avautua tilanteesta.
[/quote]
Oikeesti?
Matkustat vaikka Helsingistä Ouluun ja jäät pois ekalla pysäkillä koska itkevä lapsi...
Kestäkää kuukausi ja jos jatkuu yli normaalin koliikkiajan, niin käykää juttelemassa ystävälliseen sävyyn vauvan vanhempien kanssa, että tutkisivat allergiat, refluksit sun muut? Ystävälliseen sävyyn olisi myös mahdollista pyytää vauvan olinpaikan siirtämistä toisen seinän läheisyyteen.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:03"]
Muutto tässä tilanteessa kuitenkin vaikuttaa erittäin kohtuuttomalta, etenkin kun sopivan asunnon etsimiseen meni pitkä tovi, asuntotilanne Helsingissä on mitä on eikä se muutto ole muutenkaan mitään kevyttä hommaa jota tekisi pari kertaa lyhyen ajan sisään rahasta puhumattakaan.
[/quote]vai että tuntuu kohtuuttomalta? Ymmärräthän, kuinka naurettavalta kuulostat. Vauvanko sitten kuuluisi muuttaa muualle?
En tosiaan menisi mainitsemaan että vauvan huuto kuuluu. Miten olisi hyvä että saavat tietää huudon kuuluvan naapuriin?! Kai ne nyt muutenkin sitä pelkäävät, itse ainakin pelkäsin ja stressasin sitäkin kaiken muun ahdistuksen lisäksi. Ja ahdistusta ne vanhemmat eivät yhtään kaipaa lisää.
Yleensähän koliikki tosiaan loppuu parin kolmen kuukauden jälkeen. Meillä meni 2,5 kk ja yhtäkkiä oli iloinen vauva.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:06"]Ystävälliseen sävyyn olisi myös mahdollista pyytää vauvan olinpaikan siirtämistä toisen seinän läheisyyteen.
[/quote]Eli jos vauvan oloa koittaa helpottaa sylissä kanniskelemalla, ei omassa kodissaan saa enää kävelläkään toisella puolella huonetta? Voi jestas mikä idea...
Selväksi tuli, ettei ap siedä vauvan itkua ollenkaan, jos julkisista liikennevälineistä joutuu poistumaan itkevän vauvan vuoksi. Luulisinpa, että seinän takaa kuuluu vienoa kitinää, joka rassaa ap:ta kohtuuttomasti, koska hän ei siedä ääniä.
Kerrostalo ei ole ap:lle soiva asumismuoto.
Mä olen rakennuttanut asuntooni ääneneristysseinän, ja kyllä kannatti. Ei se loppujen lopuksi sitä asuntoa pienennä kuin joku 10 cm yhdestä reunasta, ei sitä varsinaisesti huomannut. Tai huomasi siitä että nukuin sen jälkeen kuin tukki kun ei tarvinnut naapurin känniääliön ölinää kuunnella enää. Plus että musta oli ihan kiva ettei omat ääneni kuuluneet enää naapuriin. Jotenkin ahdisti sekin että joku kuulee mun kaikki keskusteluni.
Kannattaa tehdä seinä niin että sen voi jälkikäteen purkaa poiskin jos aikoo esim. myydä asunnon.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:06"]Kestäkää kuukausi ja jos jatkuu yli normaalin koliikkiajan, niin käykää juttelemassa ystävälliseen sävyyn vauvan vanhempien kanssa, että tutkisivat allergiat, refluksit sun muut? Ystävälliseen sävyyn olisi myös mahdollista pyytää vauvan olinpaikan siirtämistä toisen seinän läheisyyteen.
[/quote]
Eiköhän vanhemmat tajua itsekin nuo asiat
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:10"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:06"]Ystävälliseen sävyyn olisi myös mahdollista pyytää vauvan olinpaikan siirtämistä toisen seinän läheisyyteen. [/quote]Eli jos vauvan oloa koittaa helpottaa sylissä kanniskelemalla, ei omassa kodissaan saa enää kävelläkään toisella puolella huonetta? Voi jestas mikä idea...
[/quote]
Taisit nyt tuohtua omasta kohtuuttomuudestasi...
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:13"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:10"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 12:06"]Ystävälliseen sävyyn olisi myös mahdollista pyytää vauvan olinpaikan siirtämistä toisen seinän läheisyyteen. [/quote]Eli jos vauvan oloa koittaa helpottaa sylissä kanniskelemalla, ei omassa kodissaan saa enää kävelläkään toisella puolella huonetta? Voi jestas mikä idea...
[/quote]
Taisit nyt tuohtua omasta kohtuuttomuudestasi...
[/quote]Kyllä omassa kodissaan tulee saada pitää vauvaa siellä missä tahtoo.
Hommaa itsellesi ja miehellesi sellaiset nukkumiseen tarkoitetut kuulonsuojaimet. Ovat yllättävän mukavia päällä. Muuta et voi ellet halua muuttaa pois.
Minkähänlaista taikaratkaisua ap tällä avauksellaan etsii? Jos ei tuo äänieristetyn seinän rakentaminen tai kuulosuojainten pitäminen kelpaa, niin ei auta kuin muuttaa.
Hirnuin tuolle osuvalle typollesi, vaiva se totta tosiaan sinulle on. Mut joo, koita kestää. Ei se loputtomiin kestä