NELIAPILAT hu huu???

Se on vakava tauti tämä vauvakuume. Ei siihen oikein ole muuta kuin yksi lääke. Toisinaan oireet on pahemmat ja joskus vähän helpommat, mutta paranemismahdollisuudet ilman vauvaa taitaa olla olemattomat. Teillä tosiaan on lapset jo niin isoja, että osaavat ajatella tuota vauvan tuloa monelta kantilta. Meillä lapset on vielä niin pieniä, etteivät oikein ymmärrä mitä kaikkea se vauva tuo tullessaan. Tosin kuopuksen vauva-ajasta ei ole vielä pitkästi, melkein vauvahan tuo vieläkin on. Meillä lapset odottavat kovasti saavansa pikkuveljen, kun lapsia tietysti tulee tyttö-poika-tyttö-poika-tahdissa ja suunnittelevat mitä kaikkea voi tehdä, kun on neljä lasta. Jugurttejakin on paketissa juuri sopivasti neljälle. =) Vauvan kasvaminen leikkikaveriksi vaan kestää aikansa ja eihän se heti jugurttiakaan syö, mutta kyllä me maltetaan odottaa, totesi esikko tässä taannoin. Mutta kivahan se olisi se vauva äidinkin mielestä...



Eipä tässä muuta tällä erää. Mukavaa päivää!

Palstaa olen lueskellut jo jonkin aikaa, ja nyt ajattelin myös itse kirjoitella! Tosiaan, neljättä kuumeillaan. Välillä mietityttää, että olenko ihan hullu, eikö nyt kolmessakin olisi tarpeeksi työmaata. Mutta kun kuumeaalto iskee, niin minkäs sille mahtaa!



Itse olen 30v., mies 32v. ja lapset kaikki samaa kaliiberia, eli poikia vm. -98, -01 ja -05. Kuumetta olen potenut siitä asti kun kuopus ulostautui mahasta! Vaikka viimeisin odotusaika oli helvetillistä, hyvin sen taas unohtaa, kun saa rinnalleen maailman parhaimman palkinnon!

Miehen kuume ei (ainakaan vielä) ole kovin korkealla, mutta kyllä tämä rouva keinot keksii sen nostattamiseen:)



Meillä lapset ovat syntyneet talvella ja keväällä, joten nyt olisi siis hyvä aika " saada" kesävauva! Kp 24/28-30, mutta jotenkin luulen, että täti tulee käymään piakkoin.



Onko teidän perheillä jotakin yhteistä harrastusta? Me käymme yhdessä uimassa, mutta muuten isommilla pojilla on omat harrastuksensa. Ja miehellä myös omansa. Itse teen aika paljon käsitöitä ts. aloitan jotakin, enkä koskaan saa sitä valmiiksi:))



Jaahas, pienimies heräsi. Täytyy rientää. Palailen...



Unna, kera poikien

Kiva saada uusiakin joukkoon ja kirjoitelkaahan kanssa uudet rohkeasti.



Perheen yhteisistä harrastuksista sen verran, että tykätään retkeillä luonnossa koko porukalla. Ei nyt mitään vaelluksia tällä porukalla, mutta lähimetsiä kolutaan. Seurakunnan puitteissa on joitain koko perheen juttuja joissa käydään koko porukka. Kesällä uidaan paljon, talvella satunnaisesti hallissa. Muutenkin tuo perheen yhteinen harrastaminen on sellaista kausiluontoista ja tähän asti siihen on aina vaikuttanut myös raskauden vaihe tai vauvan ikä. (Toivottavasti pian taas päästään noitakin juttuja huomioimaan =) )Kaikilla on sitten jotain omia juttuja ja mulla kuopuksen kanssa yhteinen muskariharrastus.



Tässä nyt pika pikaa, kun olen töihin lähdössä. Palailen!

Tervetuloa Unna mukaan!



Tänään on tyypillisen syksyinen keli tuolla ulkona, sataa ja on synkkää...Mutta on kiva, kun saapi olla sisällä!



Sain pikkupojan päikkäreitten aikaan mukavasti tehtyä noita rästihommia ja nyt, kun vesseli taas heräsi, niin voidaan venyä koneella! Ihme sinänsä, että nukkui noinkin kauan, peräti tunnin!

Joo hullua tämä vauvahaaveilu on! Varsinkin, kun tuo päivänsäde on melko vähäuninen; päivisin tapaa ottaa muutamat 15-30 minuutin torkut ja öisinkin taas nukkuu huonommin. Ja mä nukun öisin huonommin, poika kun vetelee sikeitä meidän välissä! Tätä menoa ei neljättä vauvaa kuulu hetkeen, niin hyvä ehkäisymenetelmä tuo lapsukainen on;)

Niin ja mies on AINA niin väsynyt...

Yhteisistä harrastuksista oli puhetta. No mulla ei oikestaan oo siihen mitään kommentoitavaa, meillä kun ei kellään oikeestaan oo mitään harrastusta tällähetkellä. Ainakaan mitään säännöllistä; onhan meillä tavallaan yhteisenä harrastuksena tuo remppaaminen, mutta taitaa sekin olla eniten meikäläisen heiniä..

Joskus ihan tulee huono omatunto siitä, kun ei niitä harrastuksia oo, mutta omalla kohdalla kaikki ylimääränen aika ja energia menee tosiaan remonttiin, isoilta muksuilta oon yrittänyt udella, josko joku juttu kiinnostais, mutta ei. Ei kai sitä ketään voi pakottaa harrastuksiin! Kyllä varmaan sitten isompina kiinnostuvat enemmän.



Jaahas, kyllä tuo hernesoppa kohta kiehuu ihan mössöksi ja tuo juniorikin roikkuu lahkeessa eli kuulemisiin taas!

Sarppuli - 29.09. 16:38 (1/1)

Esittäytyminen...

Viimeisen viikon aikana on neljännestä haaveilu käynyt niin kovaksi, että olotila on välillä suorastaan tuskainen. Sitä muistelee aiempia syntymiä, fiiliksiä ja katselee kyyneleet silmissä vauvakuvia. En ole aiemmin kirjoitellut mihinkään sivustoille ja lukenutkin olen todella harvoin. Tämän viikon aikana olen kuitenkin aina kuopuksen päikkäreitten aikana hakeutunut tänne vauvakuume sivuille ja saanut hieman helpotusta olooni.



Olen 32v, mies 35v ja lapset poika -97, tyttö -98 ja poika -05.



Olen myöskin pohtinut, että eikö tämä nyt jo riittäisi, mutta kun on niin vahva tunne siitä, että vielä puuttuu se yksi ja elämä jäisi jotenkin vajaaksi ilman vauvaa...Olen myös varma, että katuisin myöhemmin, jos en antaisi neljännelle mahdollisuutta. Toisaalta tiedän, että jos neljännen saan, sitä en kadu koskaan!!



Olen hoitovapaalla. Tilanne ihanteellinen pienten koululaistenkin vuoksi.

Yritys on vasta alkamassa. Mies ei ol asiasta vielä aivan yhtä innoissaan kuin minä, mutta olemme yhdessä puhuneet mieltä huolettavista asioista, joita minullakin on. Voin kirjoitella niistä myöhemmin. Nyt ympärille ilmaantui keskittymistä häiritseviä meluajia...



Kuulumisiin, Sarppuli

Muutama päivä on taas hurahtanut ohi kuin tuuli vain!



Miestä olen yrittänyt kääntää ja taivutella, pientä lämpeämistä olen huomaavinani. Esim. tiukkaa EItä ei ole neljännelle vielä tullut. Mutta " tekosyitä" sitäkin enemmän, auton koko, asunnon koko, yleinen lisärahan meno, yms. Jatketaan harjoituksia!!!



Meidän toukka on nyt 11kk ja unet ovat myös täällä olleet siitä asti kadoksissa. Mutta tuntuu, että vauva olisi hyvä saada nyt sitten samaan syssyyn. Pääsee vielä muuten hyvän unen makuun..:)



Jaahas, lasten ohjelmat loppui, kuten myös äidin oma-aika koneella!



Unna



Niin ja piti vielä sanoa Sarppulille tervetuloa joukkoon, minäkin vasta tällä viikolla innostuin kirjoittelemaan

Vauvakuume taas nostaa päätänsä ja jotenkin tuntuu ettei ikuisesti jaksa taistella vastaan ;)



Meillä lapset on tyttö -00, poika -01 ja tyttö -02. Viimeiset kolme vuotta olen vauvakuumeen kourissa ollut. Itse asiassa kolme vuotta sitten olin raskaana ja sain keskenmenon (tuo lapsi olisi tulii marraskuussa kaksi vuotta). Tuon keskenmenon jälkeen päätin, että ei enää vauvakuumetta eikä vauvoja. Ja lähdin työelämään. Nyt olen tämän vuoden puolella saamassa vakipaikkaa (johon tulee ikävä kyllä koeaika ja silloin ei olisi kiva jos raskaus näkyisi) ja sehän on tällä hoitoalalla iso juttu. Ja samalla tuntuu että sellainen pieni turva, että nyt voisi vauvaa ihan taas tosissaan haaveilla.

Meillä kaksi isointa lähtee ensi syksynä kouluun, ja kovin mielellään jäisin sitten vauvan kanssa äitiyslomalle. *haaveilee vaaleanpunaisia unelmia*



Joku kyseli yhteisistä harrastuksista... Meillä on koira ja käydään koko perhe paljon koiran kanssa metsässä. Lapset tykkää kovasti metsäretkistä ja kyllä siellä aikuisenkin mieli lepää. Lisäksi käymme uimassa kerran tai kaksi viikossa, ulkoilemme (pyöräillen ja hiihtäen) paljon.

Tervetuloa vaan epiapi joukkoon. Täällä on mukava haaveilla porukalla.



Kelit on todella syksyisiä ja talvea jo odotellaan. Muksujen kanssa jo suunniteltiin kaikkea joulujuttuja. Tykkaan itsekin kovasti joulusta ja on hauska laitella sitä jo hyvissä ajoin ja kiireettä. (Ei nyt lokakuun alusta sentään =) ) Jotenkin se tulee mieleen näin kun iltaisin on pimeää ja päivälläkin harmaata. Syksykin on ihanaa silloin kun on aurinkoisia kuulaita päiviä, mutta tämä harmaus on ankeaa. Onneksi emme enää asu etelässä, jossa talvetkin oli monesti tällaisia. Täällä onneksi on talvella useimmiten kunnon lumikelit.



Ensi viikon pitäisi olla vaihteeksi ihan normaali arkiviikko ilman tavallisuudesta poikkeavia menoja. Ihanaa! Viime viikko oli niin kiireinen, ettei toista jaksaisi perään. Itse en tykkää siitä, jos jatkuvasti joku on tulossa tai lähdössä ja päivään on melkein minuuttiaikataulu. Kiireetön arki on niin ihanaa, mutta nykyään yhä harvinaisempaa, kun kaikilla alkaa olla niin paljon menoja. Isolla porukalla tuntu noita neuvoloita, vanhempainiltoja ja hammaslääkäreitä sun muita riittävän ja sitten kaikki harrastukset ja minun työhön liittyvät menot niin johan sitä menoa riittää väkisinkin. Mutta ensi viikolla haaveilen ottavani vähän rennommin, kun kalenterissa on väljää... Oletteko te muut menevää ja harrastavaa tyyppiä vai enemmän kotona viihtyviä? MInä olen pohjimmiltani kotihiiri, mutta olosuhteiden pakosta välillä aika meneväinenkin. =)



Oma (.) sen verran, että ovisaika on takana ja odottelu alkaa. Piinailemaan pääsen ehkä viikon päästä, sillä ovis vaikutti olevan suht myöhäinen tällä kertaa. Saapa sitten nähdä aikanaan miten käy...



Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja tärppionnea sitä tarvitseville!

Vihdoinkin vapaata eikä mitään menoja tänään...aikaa vaan olla tai tehdä näitä kotihommia.

Kotihiireksi tunnustaudun minäkin ,riittää kun töissä juoksee kellon kanssa kilpaa. Meidän perheen yhteinen harrastus on oikeesti löhöily oikein isolla L:llä. Koskaan en oo tykänny et illat aikataulutetaan harrastusten ym vuoksi. Lapset saavat harrastaa jos haluavat jne. mutta ei jokaiselle illalle tarvitse olla jotain. Se on rasittavaa. Meillä ei ole koskaan alettu raahata jotain esim. 4v johonkin juttuihin kun hän ei sitä itse ole osannut pyytää. Muskaria on käyty ja sitäkin vaan sen aikaa kun se oli mukavaa ,sitten kun alkoi lähtö tapahtua naamaväärällään ,se lopetettiin. Nyt tietysti kun ovat isompia ja osaavat kulkea itse se ei enää rajoita ,mutta silti viihtyvät enemmän kotona tai ulkona kavereiden kanssa, enemmän kun jossain missä pitäisi olla tiettyyn aikaan.

Tytöt käyvät kuorossa ja se sopivasti onkin koulupäivän jatkona ja poika lumilautailee ,kesällä ei tietysti voi ja silloin park' ourataan eikä siinäkään tarvitse kelloa tuijottaa ,vaan mennään silloin kun mieli tekee.

Uimassa käydään välillä koko porukalla silleen extemporee ,nyt lähetäänkin uimaan...ja kaikki on tyytyväisiä.



Oma (.) on vaihteeksi tasainen tunnelma kp22 ,onko kierto sitten 26 vai 68 ota siitä selvää. Ovistuntemuksia kyllä oli tuolla kp15-16 joten normaalikierto saattaisi olla odotettavissa ,eli menkat tulisi viikonloppuna:) ...plussaa tuskin tarvii odottaa kun jäi tuo siementen kylväminen vähiin H-tulehduksen vuoksi.



Sateista on ja harmaata...mutta se ei mieltä masenna ,vapaalla kun on eikä tartte mennä mihinään:)

Joskus viimevuonna tuli kirjoiteltua, mutta " kuume" sitten jäi. Nyt alkaa kuume taas nostaan päätään.. Jopa miehelläki! Välillä vaan tuntuu, että onko sitä hullu, kun vielä neljättä meinaa yrittää tehdä. Toisaalta sitte olis se yks vauva vielä niin ihana! Olenkin aina sanonut, että haluan neljä lasta. Varmasti jäisi kaduttamaan, jos sitä neljättä ei edes yritettäisi. Pitänee jättää epäilykset varjoon ja alkaa tosi toimiin, jos vaikka onnistus...



Ennestään meillä on kolme poikaa, jotka ovat syntyneet 04/00, 02/02 ja 12/03.



Mukava lukea muidenkin samassa elämäntilanteessa olevien ajatuksia. Pidetään neliapilat pinnalla!

Meillä kanssa mukavan rauhallinen viikko alkamassa. Isommat ovat päivät koulussa ja me 1 vuotiaan kanssa kahdestaan päivät kotona. Puistossa käydään kyllä päivittäin katsomassa muita lapsia ja äitejä.



Meillä tyttären kanssa yhteinen totaalinen hevoshulluus. Yhdessä käymme omaa ja muiden hevosia lähes päivittäin hoitamassa ja ratsastamassa. Tämä mahdollista kun iskä ja muut sukulaiset ottavat vauvaa aina muutamaksi tunniksi. Usein vauva kyllä kulkee mukanakin. Perheen miehet puolestaan harrastavat jalkapalloa. Puolin ja toisin käydään sitten seuraamassa toisten tekemisiä.



Harrastamisemme on mukavaa puuhailua ja tapahtuu lasten omasta halusta. Meillä jää paljon aikaa myös oleiluun ja löhöilyyn, enkä itsekään suostuisi pakonomaiseen harrastamiseen.



Koko perheen voimin eletään yhteistä arkea syöden, jutellen, ulkoillen, kaupassa käyden jne. eikä oikeastaan tehdä useinkaan mitään erityistä. Se on mukavaa kun pojalla ja isällä on sama harrastus ja myös äidillä ja tyttärellä, niin tulee paljon oltua yhdessä jo senkin takia. Tällä hetkellä ei ole aikaa ottaa muita harrastuksia, vaikka kuuntelenkin 8 v tyttäreni harrastustoiveita välillä hieman huvittuneena; jos saisi itse päättää, niin harrastaisi kaikkea soittamisesta tanssimiseen.



Mukavaa viikon alkua kaikille, joilla ajatus neljännestä kolkuttelee sisällä välillä hissukseen ja välillä kovempaa...



Sarppuli

Äkkiä muka taas kirjoitan, kun tuo pikkumies nukkuu ja koululaiset tappelee keskenään..



Uutisia.

Mulla tuli ekat menkat synnytyksen jälkeen viime pe. Ei ollenkaan ollu sellaset, kun yleensä ,mutta se kai kuuluu asiaan. Yleensä mulla on vuoto kestäny sellasen 5-6 päivää ja välillä aika runsaasti, tietty loppua kohden vähentyny. Vaan nytpä tuli niin, että perjantaina tuhrua, lauantaina vähän kirkkaan punasta materiaalia ja sunnuntaina vähän kehtasi vielä tuhrutella. Tietysti minä melkein riemuitsemaan, että raskaana, mutta enpä tiedä, olihan ne tosiaan vasta ensimmäiset laatuaan synnytyksen jälkeen. Mutta nytpä on siis jotain, jonka toivoo muutamien viikkojen päästä olevan myöhässä!!!

Imetän edelleen muutaman kerran päivässä, että sekin vähän jarruttelee mielikuvitusta.



Mutta nyt velvollisuuksiin.

Lämmintä syksyä kaikille ja tervetuloa uusille!Mukavaa jakaa näitä ajatuksia samassa veneessä!



Hemppa

Minäkin ilmoittaudun tänne. Meillä pojat 10/99, 06/04 ja 03/06.. Ja kovin neljättä jo toivotaan! :)

Oltiin tiputtu jo kolmannelle sivulle, niin ajattelin pikaisesti koirjoittaa ja nostella samalla ylöspäin pinoa!

Taitaa meillä kaikilla riittää tarpeeksi puuhaa noissa kotiaskareissa yms. että ei paljon koneella kerkeä oleskelemaan!?!



Tervetuloa kaikille uusille kuumeilijoille!!! On kiva huomata, ettei ole ainoa joka haaveilee neljännestä...



ON: Täti saapui odotetusti kylään ja pakkailee jo kassiaan. Toivottavasti ei näkyisi vähään aikaan, mutta taitaa se mies vielä niin kovin jarrutella tätä touhua:(



Minkä kokoisia asuntoja teillä on? Mahtuuko teille vielä se neljäskin vai alkaako tulla ahdasta?

Meillä on kolme makkaria, joista isoin on meidän käytössä ja vauva nukkuu vielä siellä. Toisin sanoen jos neljäs tulisi niin isompaa pitäisi ehkä ruveta etsimään tai sitten kaksi lasta per huone!



Palaillaan...



Unna ja poitsut

Asunnon koosta. Me asutaan 5h+k paritalossa. Kaikilla lapsilla on omat huoneet ja vielä suht tilavatkin, 15-17m2. Mutta meidän oma makuuhuone on jälkeenpäin tehty ja se ei ole kuin koppi, sinne mahtuu parisänky ja vaatekaappi, ei muuta.

Ahdasta tulee, jos neljäs saadaan, mutta emme tästä kyllä muuta (asunto on halpa, ala-asteelle menee kävelytie ja matkaa pari sataa metriä, asutaan taajaman keskustassa). Vauva varmasti jakaisi 5v kehitysvammaisen poikamme kanssa huoneen, tuosta huoneesta kun on suora käynti meidän huoneeseen. En usko, että poika pistäisi yhtään pahaksi, päinvastoin olisi varmaan innoissaan kaverista.

Tosin vauva ei pitkään aikaa huonetta tarvi, nukkuisi kuitenkin meidän vieressä niinkuin muutkin on nukkuneet ja lelut jaksaisi tuon 5v veljensä kanssa.

Tytöt saisi sitten molemmat pitää omat huoneensa, ainakin alkuun olemme näin ajatelleet.



Auto olisi isompi ongelma. Tällä hetkellä meillä on kaksi 5 hengen henkilöautoa. Tila-autoa ei olisi ainakaan heti varaa ostaa, joten yhteiset menot täytyisi kulkea kahdella autolla.



Vauvakuumeesta: Ei se tunnu hellittävän. Mieskin on neljänteen nyt suostunut, mutta väitti että on kyllä sitten viimeinen ;)

Nyt sitten pikkuhiljaa aletaan jättämään ehkäisyä pois (kondomi, joten helppo jättää pois) ja odotella josko se neljäs meille haluisi jossain vaiheessa tulla. Vielä tosin ei ole kiirus, mutta toivottavasti kuitenkin tässä 4-5kk aikana raskaudun, niin voisin jäädä äitiyslomalle kun kaksi isointa lähtee ensi syksynä kouluun.

No meillä on kolme makkaria, joista yksi on remontoimatta ja täynnä kaikkea roinaa.. ja muutenkin niiiin pieni, ettei sinne mahdu kuin sänky! :) Tarkoitus olisi laajentaa taloa jossain vaiheessa siten, että saisimme 2 makkaria lisää.. Mutta sitäkin on paljon mukavampi haaveilla kuin alkaa toteuttamaan! No kuitenkin meillä tila riittää vielä vallan mainiosti, nukumme miten sattuu miehen vuorotyön takia. Lapset ovat tottuneet nukkumaan meidän kanssa samassa huoneessa ja vaikka ahdasta onkin (parisänky, pinnasänky ja lastensänky), niin kyllä sinne väliin vielä yksi tuhisija mahtuisi! :)

eli teemme miehen kanssa molemmat vuorotyötä. Itse teen kolmivuorotyötä ilman mitään sääntöjä vuorojen suhteen ja mies tekee palomiehenä 1 töitä 2 vapaata rytmiä. Joten kotona on öisin kuka milloinkin ;)



Ja varmasti tuo molempien töiden epäsäännöllisyys on yksi syy miksi vauvaa haikailen, tuntuu tosi hurjalta lasten kouluunlähtöä ajatellen, että ollaan milloin mitenkin kotona ja lapsia vaihdetaan usein ovella.

Kyllä on ollut syksyistä viime päivinä, mutta ihmeen lämmintä edelleen. Pihaa pitäisi laitella talvikuntoon, mutta ei tunnu siihen oikein aika riittävän. Meillä ei kyllä ikinä edes haravoida (paitsi lapset, jotka tykkää siitä). Kasvaa se uusi nurmikko taas ensi keväänä ja peittää lehdet... Asumme maalla, eikä meidän piha näy naapureille, joten annan suosiolla olla. Periaatteessa tykkään puutarhatöistä, mutta nykyisellään siihen ei ole oikein aikaa. Joskus sitten kun lapset ovat isompia haluan laittaa pihan nätiksi. Nyt on tärkeintä, että siellä on tilaa temmeltää. =)



Asunnoista oli keskustelua. Meille mahtuisi nelonen ihan kivasti. Tosin, jos ajatellaan, että jokaisella lapsella pitäisi olla oma huone, niin sitten tila on täytetty. Itse taas ajattelen, että kaksi lasta menee hyvin samassa huoneessa. Nyt isoimmat jakavat tällä hetkellä huoneen ja kuopus nukkuu meidän kanssa. Eli vielä on " ylimääräinenkin huone" . Lisäksi meillä on tosi iso takkahuone/vierashuone, josta tarvittaessa saa makuuhuoneenkin. Kovin äkkiä en kyllä ole valmis vierashuoneesta luopumaan, kun meillä käy tosi paljon yövieraita. Helpottaa elämää, kun eivät joudu olkkarissa nukkumaan. Mutta toistaiseksi mahduttaisiin hyvin asumaan. Ja ainahan taloa voi laajentaa, jos lapsia siunaantuu enemmän. =)



Oma (.) ei kummempaa. Tätiä enteilevät oireet ilmaantuivat tänään. Luulin, että tulisi pitempi kierto, mutta ilmeisesti ei. Vielä en täysin luovu toivosta, sillä alkuraskauden oireet on kutakuinkin samanlaisia mulla. Luultavammin täti kuitenkin kurvailee paikalle viikonloppuna tai alkuviikosta. Tuossa keskenmenneessä raskaudessa tiesin jotenkin niin varmaksi olevani raskaana, kun jotenkin vaan tuntui siltä. Nyt ei ole semmoisia tunteita, mutta yritän kyllä tarkoituksellakin varoa innostuvani. Viikon päästä olen jo viisaampi asiasta ja aika kuluu äkkiä...



Mukavia syyspäiviä!

Itse odottelen 1,5vkoa päästä tulevia kuukautisia. Sen jälkeen aletaan TJOT meiningillä yrittämään.

Oletteko muuten muut tulleet miten helpolla raskaaksi aiemmissa kolmessa raskaudessa?

Itselläni esikoista tehtiin useampi kierto, taisi olla neljäs mistä tärppäsi. Toinen ja kolmas tärppäsi heti ekassa kierrosta (ja kolmas yhdestä ainoasta kerrasta).



Onko teille muilla kaikki vanhat vauvatavarat ym tallessa?

Itse annoin kaikki pois, viimeisimpänä pinnasängyn joskus vuosi sitten. Eli vaunut, kaukalo, vaatteet jne on ostettava tulevalla uudestaan. Onneksi kaiken ei tarvi olla uutta, vaan tuttavilta saa käytettyinä ostettua.

Pääsisköhän tähän ryhmään mukaan?

Olen 28v ja mies 30v. Lapset 1998,2000 ja 2002 ja nyt ois neljäs ja viimenen haaveissa.

Yritystä ei olla ihan vielä alotettu, mutta keväällä...maalis tai huhtikuussa ois tarkotus sanoa pillereille Bye-bye.

Itselläni vauvakuume on aaltoillut viime keväästä asti ja nyt on mieskin hyväksynyt asian. Vähän väliä mietin, että en taida olla viisas kun vieläkin hamuan itselleni lisää lapsia. Tosiaan meidän vanhin muksuista on lievästi kehitysvammainen ja nuorimmalla on astma, mutta kaikista vaikeuksista ja huolista on yli päästy ja tahdon kokea sen vauva-ajan vielä kerran.

Sukulaisille en uskalla pihahtaakaan...pitävät meitä hulluina ihan taatusti, mutta omapa on asiamme.

Eiköhän ne mummut siitä rauhotu viimeistään sitten kun pieni nyytti taas sylissä tuhisee.