Lue keskustelun säännöt.
tapeltiinko teillä vauvavuonna?
29.04.2015 |
Ja jos tapeltiin, niin kuinka paljon?
Minusta tuntuu, että yhtäkkiä meidän parisuhteesta ei ole mitään jäljellä. Riita tulee joka pienimmästäkin (turhasta ja järjettömästä) asiasta. Keskusteluyhteys on täysin kadonnut, enkä edes enää tiedä rakastanko miestäni enää. Lähinnä olen helpottunut aina kun hän ei ole kotona. Enkä edes muista, koska meillä olisi ollut hauskaa yhdessä. Itsepäisesti vain pidän kiinni siitä, ettei vauvavuonna saa erota.
Vauva on maailman helpoin, ei itke lähes ollenkaan, eikä valvota. Mistään älyttömästä univelasta ei siis ole kyse. Seksiäkin meillä on aina sillointällöin, mutta kaikki tunteet (ainakin ne positiiviset) ovat hävinneet jonnekin. En tunne enää miestäni ja välillä tuntuu että itsekin olen muuttunut joksikin hirveäksi monsteriksi, kun välillä räjähdän jostain naurettavasta pikkuasiasta!
olen vaan niin kypsä tähän ja välillä tekisi mieli vaan luovuttaa...
Kommentit (44)
Perhedynamiikka muuttuu lapsen myötä, roolit lisääntyvät kun ollaan myös vanhempia. Teet perheellesi palveluksen kun alat puhua puolisosi kanssa asioista ja järjestätte omaa aikaa.
Lopettakaa myös kilpailu omasta ajasta ja kotitöistä tekemällä sopimus niistä. Järjestäkää tilanne mieluisaksi. Nykyään erotaan niin helposti. Lapset eivät opi pitkäjänteisyyttä avioliitossa tai parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sovittiin jo etukäteen että pikkuvauva aikana tapahtuneita tappeluita ja kiukutteluja ei muisteta. Väsymys aiheutti.
Mistä ihmeestä te tappelette? Luulenpa, ettei se vauvasta johdu, että riitelette. Parisuhteenne ei ole varmaan ollut kovin hyvä ennen vauvaa edes..
Ei meillä ole tapeltu, koskaan. Vanhin 10 vuotta ja neljäs tulossa..
Ei. Jotenkin mun ja vauvan välillä hyvä yhteys ja yötkin sujui hyvin. Enkä ole sen luontoinen että valitan joka sanasta tai asiasta jos mies nyt sattuu vähän ärähtämään uskon että siihen syy.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:09"]Mistä ihmeestä te tappelette? Luulenpa, ettei se vauvasta johdu, että riitelette. Parisuhteenne ei ole varmaan ollut kovin hyvä ennen vauvaa edes..
Ei meillä ole tapeltu, koskaan. Vanhin 10 vuotta ja neljäs tulossa..
[/quote]
Good for you.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:10"]Ei. Jotenkin mun ja vauvan välillä hyvä yhteys ja yötkin sujui hyvin. Enkä ole sen luontoinen että valitan joka sanasta tai asiasta jos mies nyt sattuu vähän ärähtämään uskon että siihen syy.
[/quote]
Miten isän ja vauvan yhteys? Annatko isän osallistua ja ottaa vastuuta vauvasta?
Teettekö perheenä yhdessä mukavia asioita tai vanhemmat yhdessä ja yksin?
Ei tarvitse lähteä etelän matkalle, minulle riitti jo kun sai rauhassa yksin saunoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tilanne riistäytynyt ajat sitten käsistä. Viime yönä tapeltiin klo 4, minä valvon vauvan kanssa eikä mies auta koskaan.
Tuntuu etten rakasta enää miestä, en halua olla samaan aikaan kotona hänen kanssaan. Tuntuu etten voi sietää koko ukkoa. Vauva 8kk, jos kohta ei helpota niin pistän asunnon myyntiin, ukon pihalle ja muutan vaikka vuokralle.
Klo 4 aamuyöllä tappelu nyt on ihan järjetöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:17"]Teettekö perheenä yhdessä mukavia asioita tai vanhemmat yhdessä ja yksin?
Ei tarvitse lähteä etelän matkalle, minulle riitti jo kun sai rauhassa yksin saunoa.
[/quote]
Mies kyllä tekee itsekseen, käy salilla ja treeneissä 4-5 krt viikossa. Itse olen vauvan synnyttyä käynyt pari kertaa ilman vauvaa kaupassa, mutta tuon pidempiä aikoja on lasta mahdotonta jättää isälleen, kun alkaa lähes heti huutaa kun poistun näköpiiristä, eikä rauhoitu ennenkun tulen takaisin. Perheenä käymme kävelyllä usein ja toisinaan vaikkapa kahvilla/syömässä, mutta näissäkään tilanteissa emme osaa keskustella mitään, kävellään tai istutaan vain hiljaa. Tuntuu, kuin ei olisi mitään sanottavaa!
"omaa aikaa" eli että lähden ilman miestä vauvan kanssa vaikka kaverini kanssa kahville, on ollut pari kertaa. Mies näkee kavereitaan viikottain ja välillä tuntuu että hänellä on kokoajan jotain kissanristiäistä johon on pakko mennä.
Kahdestaan mieheni kanssa ei olla oltu vauvan synnyttyä. Lapsi täysimetyksellä ja muutenkin on hyvin kiinni minussa, huutaa heti jos olen kymmentä minuuttia pidempään pois, joskus jo aikaisemminkin.
Tuli kyllä riitoja kun väsytti niin paljon. Lisäksi minua aina ahdistaa olla poissa työelämästä ja vaan kotona joten siitäkin tulee jännitteitä kun lapsi on ihan pieni. Nyt kolmannen vauvan kanssa tehtiin niin että meillä kävi kerran viikossa lastenhoitaja illalla ja päästiin kahdestaan ulos. Oli mukavaa. Nyt vauva on nukkunut noin kuukauden ajan yöt putkeen ja aletaan olla sekä mies että minä taas hyvällä tuulella eikä riidelläkään enää. Naimisissa oltu 12 vuotta, 3 lasta. Ei kannata erota vauvavuonna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai tapeltiin. Miksi ihmeessä tappeleminen loppuisi vain vauvan takia??? Lapsen syntymä muuttaa rooleja, lisää työtä, rasittaa jaksamista ja vaikeuttaa seksielämää, totta munassa se myös lisää riitelyä. Hormonitkin vaikuttavat omaan pinnaan!
Joten älä kuvittele, että muilla ei muka riideltäisi, vaikka tähän ketjuun muutama huonomuistinen tulikin heti elvistelemään.
Mutta ilman muuta kannattaa nyt yrittää kohentaa sitä parisuhdetta. Hommata hiukan kahdenkeskistä aikaa. Ja opetella se suhtautumistapa, että kun joku asia alkaa keittää, menet ensin vähän loitommalle hengittelemään ja miettimään, mistä olet suuttunut ja mahtaako miehellä olla järkeenkäypä syy toiminnalleen. Tällä en sitten tarkoita tunteiden tukahduttamista, ainoastaan sen taktiikan opettelua, että miten sen pahan mielensä ilmaisee!
Avioerot muuten ovat todella yleisiä juuri, kun se vauvavuosi on päättynyt. Eka vuosi sinnitellään talkoohengessä, mutta jos niille työnjakoa, vapaa-aikaa, yhteenkuuluvuutta ja yhteistä tekemistä koskeville ristiriidoille EI tehdä sen ekan vuoden aikana mitään, liitto päättyy helposti eroon.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:17"]Teettekö perheenä yhdessä mukavia asioita tai vanhemmat yhdessä ja yksin? Ei tarvitse lähteä etelän matkalle, minulle riitti jo kun sai rauhassa yksin saunoa. [/quote] Mies kyllä tekee itsekseen, käy salilla ja treeneissä 4-5 krt viikossa. Itse olen vauvan synnyttyä käynyt pari kertaa ilman vauvaa kaupassa, mutta tuon pidempiä aikoja on lasta mahdotonta jättää isälleen, kun alkaa lähes heti huutaa kun poistun näköpiiristä, eikä rauhoitu ennenkun tulen takaisin. Perheenä käymme kävelyllä usein ja toisinaan vaikkapa kahvilla/syömässä, mutta näissäkään tilanteissa emme osaa keskustella mitään, kävellään tai istutaan vain hiljaa. Tuntuu, kuin ei olisi mitään sanottavaa! "omaa aikaa" eli että lähden ilman miestä vauvan kanssa vaikka kaverini kanssa kahville, on ollut pari kertaa. Mies näkee kavereitaan viikottain ja välillä tuntuu että hänellä on kokoajan jotain kissanristiäistä johon on pakko mennä. Kahdestaan mieheni kanssa ei olla oltu vauvan synnyttyä. Lapsi täysimetyksellä ja muutenkin on hyvin kiinni minussa, huutaa heti jos olen kymmentä minuuttia pidempään pois, joskus jo aikaisemminkin.
[/quote]
Nyt mies opettelemaan vauvan kanssa kaksistaan oloa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:28"][quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:17"]Teettekö perheenä yhdessä mukavia asioita tai vanhemmat yhdessä ja yksin?
Ei tarvitse lähteä etelän matkalle, minulle riitti jo kun sai rauhassa yksin saunoa.
[/quote]
Mies kyllä tekee itsekseen, käy salilla ja treeneissä 4-5 krt viikossa. Itse olen vauvan synnyttyä käynyt pari kertaa ilman vauvaa kaupassa, mutta tuon pidempiä aikoja on lasta mahdotonta jättää isälleen, kun alkaa lähes heti huutaa kun poistun näköpiiristä, eikä rauhoitu ennenkun tulen takaisin. Perheenä käymme kävelyllä usein ja toisinaan vaikkapa kahvilla/syömässä, mutta näissäkään tilanteissa emme osaa keskustella mitään, kävellään tai istutaan vain hiljaa. Tuntuu, kuin ei olisi mitään sanottavaa!
"omaa aikaa" eli että lähden ilman miestä vauvan kanssa vaikka kaverini kanssa kahville, on ollut pari kertaa. Mies näkee kavereitaan viikottain ja välillä tuntuu että hänellä on kokoajan jotain kissanristiäistä johon on pakko mennä.
Kahdestaan mieheni kanssa ei olla oltu vauvan synnyttyä. Lapsi täysimetyksellä ja muutenkin on hyvin kiinni minussa, huutaa heti jos olen kymmentä minuuttia pidempään pois, joskus jo aikaisemminkin.
[/quote]
Minkäikäinen vauva? Kyllä se helpottaa kun annat vain isän hoitaa tai pakotat alkuun jos ei kiinnosta.
Me kävimme kahdestaan esikoisen synnyttyä treffeillä, esikoinen oli tuolloin yli vuoden :D oli hiljaista ja vaivaantunutta. Mietin eikö meillä ole muuta yhteistä kuin lapsi. Nyt aikaa kulunut useampi vuosi ja parisuhde voi hyvin. Ei kannata pikkulapsivuosina luovuttaa.
Oisko hyvä käydä perheneuvolassa tai jossain... Tai sitten erotkaa. Paha olo heijastuu lapseen ilman suodattimia joten te aikuiset olette vastuussa perheen hyvinvoinnista ...
Ei.
mutta akka ei enää halua olla missään tekemisissä mun kanssa,loisii nurkissa ja lapsen takia ei voi heittää pellolle.
Ei riidelty. Väsymyskiukuttelua on välillä ollut enemmän, mutta hyvin meillä on parisuhteessa mennyt :)
Vaikeina aikoina pitää tietoisesti etsiä ja nähdä toisessa ensisijaisesti hyviä asioita ja näin katkaista negatiivinen kierre. Kiinnittäkää huomiota siihen kuinka puhutte toisillenne ja mistä asioista, onko keskustelu pelkkää valitusta ja napinaa puolin ja toisin. Meillä asia taas ajankohtainen kolmannen lapsen syntymän myötä kun yhteistä aikaa ei ole joten läheisyys pitää noukkia suukkoina kohdatessa. Kireys parisuhteeseen tulee sanomattomista odotuksista ja toiveista toisen suhteen mutta emme ole kumpikaan ajatusten lukijoita joten vain puhuminen auttaa. Sen takia tuntuu välillä että yksin olisi helpompaa koska tiedät että hoidat kaiken itse etkä joudu pettymään kun toinen ei osallistukaan haluamallasi tavalla ja auta arjessa, varsinkaan jos et ole edes kertonut miten haluaisit toisen toimivan. Puhukaa ja kuunnelkaa toisianne.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:27"]Klo 4 aamuyöllä tappelu nyt on ihan järjetöntä.
[/quote]
10 vastaa. Tiedän :( ei tässä olekaan enää mitään järkeä, parempi olisi varmaan pistää asunto myyntiin samantien. Huoh.
Ei ole riidelty. Vauva on nyt 7kk.