Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kummivalinta aiheutti nyt sitten sodan

Vierailija
18.09.2006 |

Olen ystäväni lapsen kummi. Nyt ystäväni otti herneen nenään, katkaisi välit ja irtisanoi kummeuteni, koska me valittiin meidän lapselle kummeiksi siskoni puolisoineen ja miehen veli puolisoineen. Ystävä huusi, että luuli meidän olevan ystäviä. Yritin selittää, että me tahdottiin lapselle meille kaikkein läheisimmät ihmiset. Kaveri siihen, että vais niin, hän ei ilmeisesti sitten olekaan mulle läheinen. Miten kaveri voi edes olettaa olevansa mulle tärkeämpi kuin oma siskoni??? Eikä tajunnut, että miehen velihän merkitsee miehelleni paljon enemmän kuin hän!



Mitens tästä nyt sitten eteenpäin? En ymmärrä ystävääni ollenkaan. Tajuaako joku hänen näkökantansa? Minusta kummius ei ole vastavuoroista.

Kommentit (21)

Vierailija
1/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En voi käsittää minkälaiset ihmiset käyttäytyvät noin idioottimaisesti!



Ei voi olla aikuinen normaali ihminen..

Vierailija
2/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siskosi ilmeisesti sylikummi..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikai kummius nyt ole vastavuoroista kenenkään mielestä, vai onko tosiaan? Onko edes mitään järkeä " vaihtaa kummilapsia" . Oo sä mun muksulle kummi, niin mä oon sun muksulle... Huh huh...jätä ihan vain rauhaan tuo lapsesi kummi ja pyydä ne, jotka haluat. Hän on sinut toivottavasti pyytänyt lapsensa kummiksi oikeasta syystä ja typerä on, jos haluaisi sinun väkisin pyytävän hänet. Mikä kunnia se silloin olisi, jos sitä ei edes sydänmestä annettaisi? Eiköhän hän ala ymmärtämään miten typerä on, kunhan vähän kasvaa...

Vierailija
4/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Siskosi ilmeisesti sylikummi..

Vierailija
5/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä olisi kannattanut ystävälle, että halusitte sukulaisista kummit tms., mutta erittäin kummallisesti ystäväsi reakoi.

Vierailija
6/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Ehkä olisi kannattanut ystävälle, että halusitte sukulaisista kummit tms., mutta erittäin kummallisesti ystäväsi reakoi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en vaan ymmärrä miksi kummeiksi valitaan lähisukulaisia. Hehän ovat jo muutoinkin lapselle läheisiä ihmisiä, eikö vain? Mun mielestä kummeiksi pitäis valita ihmiset jotka eivät ole lähisukulaisia, koska näin lapsen läheisten ihmisten määrä tavallaan lisääntyisi. Että hänellä on enon ja tädin lisäksi myös kummit. Nythän eno ja täti ovat myös kummit.



Olisitte kyllä voineet pyytää kaverinne myös kummiksi. Eihän kummien määrää ole mitenkään rajoitettu, ainoastaan se että niitä on oltava vähintään 2, enimmäismäärää ei (tietääkseni) ole.

Vierailija
8/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei esikoiselle voi antaa kaikkia kummeja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/21 |
18.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Mun mielestä kummeiksi pitäis valita ihmiset jotka eivät ole lähisukulaisia, koska näin lapsen läheisten ihmisten määrä tavallaan lisääntyisi.

Mutta eikö tämä ystävä ole jo lapselle läheinen valmiiksi, koska lapsen äiti on tämän ystävän lapsen kummi ja ainakin meidän suvussa kummit ovat aina läheisissä tekemisissä koko perheen kanssa, ei ainoastaan sen kummilapsen... Eli tällä logiikalla minä olisin pyytänyt kummiksi jotain, jolla ei vielä pysyvää sidettä olisi ollut perheeseeni lainkaan - tuolla ystävällähän jo on. :o/

Vierailija:


Olisitte kyllä voineet pyytää kaverinne myös kummiksi..

Minä en ymmärrä, miksi nykyään kummiuteen suhtaudutaan noi leppoisasti. Minusta se on kunnia-asia olla jollekin kummi ja jos kaikki kynnelle kykenevät sukulaiset ja tuttavat valitaan kummeiksi, etteivät loukkaantuisi, eikö se kunnia laske koko kummiudesta? Eikö kummia täydy enää valita huolella? (en sano, ettäkö kyseinen ystävä olisi huono valinta kummiksi, mutta itse en antaisi kunniaa kuin korkeintaan muutamalla - aina kuitenkin joku niistä kummeista, jos niitä on liian monta, jää vähemmälle " kunnialle" .

En ole ap, mutta kunhan tässä löpisen kun tulee ajatuksia päähän...

Vierailija
10/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuvittele esim. tilanne, jossa saa ainoan lapsesi ja tiedät sen jääväsi ainoaksi ja haluat pyytää siskoasi kummiksi. Siskollasi on kuitenkin aviomies, jonka kanssa liitto repeilee ja ero koittaa koska tahansa. Tämän jälkeen siskon mies häviää suvustanne... Jättäisitkö pyytämättä siskoasi kummiksi?



(tiedän, että extreme-tapaus, mutta ei todellakaan ole mitään sääntöä tai hyvää tapaa kutsua molemmat. ne kutsutaan, jotka halutaan)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai ystävä voi olla läheisempikin kuin sisko, miksei voisi?? Varmaan tiesit, että hän loukkaantuu, joten miksi olit ilkeä?



Ymmärrän kaveriasi.

Vierailija
12/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnellinen pariskunta oli kaikin puolin, mutta pari vuotta kului ja ero tuli, esikoisemme ei ole kummisetäänsä sen koomin nähnyt.



Enää en sitä virhettä tee, että pyytäisin kummiksi myös puolisotkin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Tottakai ystävä voi olla läheisempikin kuin sisko, miksei voisi?? Varmaan tiesit, että hän loukkaantuu, joten miksi olit ilkeä?

Ymmärrän kaveriasi.

Vierailija
14/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olit ap aika ilkeä ystävällesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisin vain tosi onnellinen etten tuollaista epäkypsää akkaa ottanut lapseni kummiksi, eikä tartte enää pappoa hänen lastaan.

Vierailija
16/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos siitä tollasen sodan saa aikaseks niin huh huh

Vierailija
17/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä on niin paskan maku säilynyt koko kummiudessa aina ristiäisistä saakka. Mutta silloin tällöin nähdään ja synttärilahjan ostan, siinähän sitä.



Nim. Velvollisuuskummi

Vierailija
18/21 |
19.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eivätkö vanhemmat itse saa päättää kummeista? Vai onko sen jälkeen kun on itse lupautunut aikanaan jonkun lapsen kummiksi kädet sidotut oman lapsen kummivalinnan suhteen? Että jos Maire pyytää minua kummiksi, niin mun on pakko pyytää Mairea, vaikka oikeasti haluaisin Eilan? MIKSI?!



Itse pyysimme esikoisen kummiksi minun siskoni ja mieheni siskon. Tiedän, että yksi ystäväni pahoitti mieleni tästä, sillä hän oli joskus aikanaan ilmoittanut, että aikoo pyytää minua sitten joskus lapsensa kummiksi. Ja oletti kai, että aikomus on molemminpuolinen? Vaikka tämä ystävä on läheinen ja rakas, niin silti halusin ensimmäiselle lapselle valita juuri nämä kummit. Enkä totta tosiaan vain hänen tunteitaan varjellakseni muuttanut mieltäni!!! Enkä pyytänyt kolmanneksi kummiksi, sillä halusimme lapselle vain 2 kummia. Ei meidän mieheni kanssa tarvinnut mitään kompromisseja tehdä ystäväni takia. Me olemme lapsemme vanhemmat, me päätämme kummiudesta!



Nyt kun on toinen lapsi tulossa, niin aiomme pyytää tätä ystävää puolisoineen kummiksi. Toivottavasti suostuu. Ystävä on edelleen minulle läheinen ja rakas, onneksi esikoisen kummivalinnat eivät ystävyyttämme kaataneet. Mutta jos olisi ystävyys siihen kaatunut, niin olisi saanut kaatua!



Ei kummius todellakaan ole mikään vastavuoroinen juttu. Itse asiassa en tiedä lähipiiristä yhtään sellaista tilannetta, jossa oltaisiin kummina ristiin toisten lapsille. Minusta siinä ei olisi mitään ideaa. Vanhemmat pyytävät kummeiksi ne ketkä haluavat. Ja niin monta kummia kuin haluavat. Vaikka ei ole mitään määrärajoituksia, niin kyllä mieluummin itse olen kummina mieheni kanssa lapselle, jolla on meidän lisäksemme vain yksi muu kummi kuin lapselle, jolla olisi meidän lisäksemme 5 kummia! Mikä se kummi enää olisi, jos kaikki lähipiirin aikuiset olisi kummeja...?

Vierailija
19/21 |
23.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikoinani kuvittelin olevani läheinen ystävä eräälle pariskunnalle. Luulin heidän kutsuvan minut edes yhden lapsensa kummiksi. Heillä on kolme lasta. En kuitenkaan kelvannut, vaikka he eivät edes sisaruksiaan pyytänyt. Kyllä se loukkasi, vaikka en heille huutanutkaan. Välit vain viilenivät ja yksi suurista syistä oli juuri tämä kummiasia.



Sitten syntyi omia lapsia. Ensimmäisen lapsen aikaan kuuluin vielä kirkkoon. Aloin pohtia, ketä voisimme pyytää kummiksi. Miehen sukulaiset asuvat ulkomailla, joten sieltä ei ollut ketään. Hyviä ystäviä ei paljon ollut tuohon aikaan. Omista siskoistani kuului vain yksi luterilaiseen kirkkoon ja hänkin oli ilmoittanut olevansa ateisti. Äidilleni olin näitä aatoksia pohtinut ääneen ja äitini oli kerennyt jo kertoa siskolleni, että hän tulee meidän lapsen kummiksi. Sitten päätimmekin liittää lapsen isän mukaisesti väestörekisteriin. Suurin syy oli juuri tämä, että emme löytäneet yhtään kristittyä kummia lapselle. Siskoni loukkaantui tästä, kun hän ei saanutkaan olla lapsemme kummi, vaikka hän olikin ateisti ja minä kristitty. Hänelle se olisi ollut vain kaunis tapakulttuuri, kun minulle sillä oli kristillinen merkitys. Harmitti, että jouduin loukkaamaan häntä tällä tavalla, mutta omasta mielestäni teimme oikean ratkaisun. Myöhemmin itsekin olen eronnut luterilaisesta kirkosta.

Vierailija
20/21 |
23.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en kanssa ymmärrä sukulaisten pyytämistä, mutta se asia on tässä nyt sivuseikka. Jotain suurempaa vikaa tossa ystävässä nyt on. Jotain hylkäämistaustaa... voi voi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän viisi