Lue keskustelun säännöt.
Siis mitä ihmettä? Oltiin lapsen kanssa toimenpiteessä
28.04.2015 |
Oltiin tänään lapsen kanssa pienessä toimenpiteessä, joka tehtiin leikkurissa. Mentiin sovittuun aikaan ja hoitajat otti vastaan, jonkun ajan päästä huoneeseen tuli sitten lääkäri , jonka oli tarkotus tehdä toimenpide.
Lääkäri sattui kauhukseni olemaan mies, jota olen/olin tapaillut, olemme käyneet viime kuukausien aikana syömässä useamman kerran ja viettäneet muutaman illan yhdessä. Pari viikkoa sitten mies sanoi, että hänen täytyy vähän ajatella asioita ihan yksin ja kysyi pahastuisinko tauosta tapailujen suhteen. Sanoin, etten pahastu ja tottakai luvin rivien välistä, että miestä ei kiinnosta enään. Ihan hyvissä merkeissä käytiin tuo keskustelu, kuin aikuiset ikään.
Lääkäri oli hetken huoneessa kyseli perus juttuja ja poistui sitten ja sanoi tulevansa kohta takaisin. Kun tuli takaisin, ilmoitti vaan, että toinen lääkäri tulee kohta, joka hoitaa toimenpiteen. Sano, ettei hän ole oikea ihminen hoitamaan minun lastani, aikoi soittaa illalla ja selittää.
Joo, me saatiin sovittu toimenpide ja ammattitaitoinen lääkäri teki sen, kaikki meni hyvin, en voi valittaa lapsen hoidosta mitenkään. Mutta mitä ihmettä tuo mies oikein meinaa, miksi hän ei voinut hoitaa minun lastani ja mitä hän oikein aikoo sanoa, kun soittaa?
Kommentit (42)
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 06:39"]
Et varmana peru lounastreffejä! Toivottavasti et ole vielä perunut! Ihan normaalia että mies jahkailee sen kanssa kun sinulla lapsi, mutta mies on ilmiselvästi sinusta kiinnostunut koska silti haluaa tapailla. Eikä miehestä koskaan lapsen isää tule, se on ihan parisuhdekysymys kuinka läheiseksi sitä tullaan sen lapsen kanssa, esimerkiksi minä en koskaan edes juttele isäpuoleni kanssa, lapsi kun olin (5v alkaen) ei edes moikattu/sanottu huomenta koska hän oli vain äidin miesystävä ja minun "kämppis". Lapsi on tietysti sinun ykkönen mutta mitä siitä? Ihan hyvin sinulla voi silti olla mies joka välittää sinusta muttei ala lapselle mitään isäroolia vetämään, ei ylipäätään ymmärrä miksi niiden miesten pitää aina alkaa olla naisten lasten "tekoisiä".. Näkisit hänet edes niin näkisit miten menee ja antaisit suhteelle mahdollisuuden, kun mies on kerran miettinyt sinua ja pitää sinusta. :) ?
[/quote]
Et juttele isäpuolesi kanssa? Ikinä mistään? Mitä te teette jos olet käymässä äitisi ja isäpuolesi luona ja äitisi menee vessaan? Istutte nojatuolissa kuin tikut paskassa ja tuijotatte seinille? Mutisette että on se ilmoja pidellyt?
Elin lapsuuteni ydinperheessä ja nykyinen perheenikin on ydinperhe. Pidän itsestäänselvänä että samassa taloudessa asuvat puhuvat keskenään. Uusperheissä asuvilta odotan samaa. Missä ihmeen junttilassa ei edes aamulla toivoteta huomenta?
Jos minä ja mies erottaisiin, en edes harkitsisi muuttavani yhteen miehen kanssa jolle minä ja lapset ei tultaisi pakettina. Lasta ei tarvitse rakastaa kuin omaansa, riittää kun välittää sen verran että huolehtii lapsen tarpeista. Ei tarvitse olla kakkosisi mutta huolehtia samalla lailla kuin huolehtisi esim. sisarensa lapsista tai komentaisi naapuruston lapsia jotka mellastaisivat leikkipuistossa.
Kaikkea sitä lukee.
[/quote]
Aivan, ei ikinä mistään. Jos olen käymässä niin isäpuoleni on makkarissa, äitimme kanssa olkkarissa/keittiössä. Joten sellaisia tilanteita joissa olisin hänen kanssaan kahdestaan ei ole. Pienestä asti on ollut näin, myös kun olin 5-18v ja asuin siellä. Hän ei siitä asti kun olin 5v koskaan sanonut huomenta tai moi/moikka, ei edes moikannut ekaa kertaa kun tavattiin kun olin viisi niin siihen se sitten jäi, en itse tietenkään lapsena uskaltanut tehdä tuttavuutta. Minua ei siis haittaa tämä, olen väleissä oikean isäni kanssa niin en sinällään kaivannut isäpuolta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 06:39"]
Et varmana peru lounastreffejä! Toivottavasti et ole vielä perunut! Ihan normaalia että mies jahkailee sen kanssa kun sinulla lapsi, mutta mies on ilmiselvästi sinusta kiinnostunut koska silti haluaa tapailla. Eikä miehestä koskaan lapsen isää tule, se on ihan parisuhdekysymys kuinka läheiseksi sitä tullaan sen lapsen kanssa, esimerkiksi minä en koskaan edes juttele isäpuoleni kanssa, lapsi kun olin (5v alkaen) ei edes moikattu/sanottu huomenta koska hän oli vain äidin miesystävä ja minun "kämppis". Lapsi on tietysti sinun ykkönen mutta mitä siitä? Ihan hyvin sinulla voi silti olla mies joka välittää sinusta muttei ala lapselle mitään isäroolia vetämään, ei ylipäätään ymmärrä miksi niiden miesten pitää aina alkaa olla naisten lasten "tekoisiä".. Näkisit hänet edes niin näkisit miten menee ja antaisit suhteelle mahdollisuuden, kun mies on kerran miettinyt sinua ja pitää sinusta. :) ?
[/quote]
Et juttele isäpuolesi kanssa? Ikinä mistään? Mitä te teette jos olet käymässä äitisi ja isäpuolesi luona ja äitisi menee vessaan? Istutte nojatuolissa kuin tikut paskassa ja tuijotatte seinille? Mutisette että on se ilmoja pidellyt?
Elin lapsuuteni ydinperheessä ja nykyinen perheenikin on ydinperhe. Pidän itsestäänselvänä että samassa taloudessa asuvat puhuvat keskenään. Uusperheissä asuvilta odotan samaa. Missä ihmeen junttilassa ei edes aamulla toivoteta huomenta?
Jos minä ja mies erottaisiin, en edes harkitsisi muuttavani yhteen miehen kanssa jolle minä ja lapset ei tultaisi pakettina. Lasta ei tarvitse rakastaa kuin omaansa, riittää kun välittää sen verran että huolehtii lapsen tarpeista. Ei tarvitse olla kakkosisi mutta huolehtia samalla lailla kuin huolehtisi esim. sisarensa lapsista tai komentaisi naapuruston lapsia jotka mellastaisivat leikkipuistossa.
Kaikkea sitä lukee.