Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan riittää hoitajia hoitamaan koronapotilaita?
06.01.2022 |
Nyt jo moni on jaksamisensa äärirajoilla, kun yrittää tasapainoilla työn ja perhe-elämän välillä. Moni on ollut ns. saikulla, joiden lähipiirissä on esimerkiksi riskiryhmäläisiä tai pieniä lapsia, koska kokevat liian riskialttiiksi työssä altistumisen.
Miten työnantajat on varautuneet henkilökuntansa työsuojeluun? Entä miten yhteiskunta on varautunut siihen, että hoitohenkilökuntaa on saatavilla?
Kommentit (19)
Ehkä viikon, nykyisillä tartuntamäärillä ei riitä mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voidaan ottaa valmiuslaki käyttöön, jolloin kaikki alaa vaihtaneet sekä alle 69v eläkkeellä olevat hoitajatkin voidaan velvoittaa takaisin potilastyöhön. Lisäksi valmiuslain aikana hoitohenkilökunta voidaan määrätä menemään just sinne, mihin tarvitaan. Siis vaikka Ivalossa asuva Helsinkiin töihin. Valmiuslain aikana ei myöskään tarvitse noudattaa työaikalakeja eikä antaa vuosilomia.
Vierailija kirjoitti:
Voidaan ottaa valmiuslaki käyttöön, jolloin kaikki alaa vaihtaneet sekä alle 69v eläkkeellä olevat hoitajatkin voidaan velvoittaa takaisin potilastyöhön. Lisäksi valmiuslain aikana hoitohenkilökunta voidaan määrätä menemään just sinne, mihin tarvitaan. Siis vaikka Ivalossa asuva Helsinkiin töihin. Valmiuslain aikana ei myöskään tarvitse noudattaa työaikalakeja eikä antaa vuosilomia.
Oi, miten ihana kuvitelma siitä, että asiat oikeasti menisi noin.
Mutta kun ei mene. Valmislakikaan ei estä hoitohenkilökunnan uupumista tai saikkuja. Joten mikään ei siis muuttuisi, johan se toissavuonna nähtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidaan ottaa valmiuslaki käyttöön, jolloin kaikki alaa vaihtaneet sekä alle 69v eläkkeellä olevat hoitajatkin voidaan velvoittaa takaisin potilastyöhön. Lisäksi valmiuslain aikana hoitohenkilökunta voidaan määrätä menemään just sinne, mihin tarvitaan. Siis vaikka Ivalossa asuva Helsinkiin töihin. Valmiuslain aikana ei myöskään tarvitse noudattaa työaikalakeja eikä antaa vuosilomia.
Oi, miten ihana kuvitelma siitä, että asiat oikeasti menisi noin.
Mutta kun ei mene. Valmislakikaan ei estä hoitohenkilökunnan uupumista tai saikkuja. Joten mikään ei siis muuttuisi, johan se toissavuonna nähtiin.
Ap kysyi, miten yhteiskunta on varautunut ja minä vastasin, että valmiuslailla. Toissavuonna ei määrätty eläkeläisiä eikä alaa vaihtaneita töihin. Osittan hoitohenkilökunnan uupuminen johtui juuri tästä eli henkilökuntaa ei ollut riittävästi. Jos olisi määrätty, tilanne olisi voinut olla erilainen.
Onpa koomista, että osa kansasta ajattelee edelleen, että kyllä Suomessa aina lääkäriin tai sairaalaan pääsee ja että kyllä kaikki hoitoa tarvitsevat saa sitä hoitoa. No, ehkä joku defenssi suojella itseään ja omaa mieltään tosiasioilta.
Moni ei näytä myöskään ymmärtävän, että terveydenhuolto on toiminut viimeiset n. 15 vuotta jo äärimmäisellä minimiresursseilla. Koronan myötä tilanne kiristyy entisestään, ja nyt jo uhrattu tärkeintä pääomaa, terveydenhuollon henkilökunnan hyvinvointia.
Monilla ei ole palkka vastannut työtä enää vuosiin. Monelle viimeinen pisara töissä on ollut koronan myötä se, että altistuu itse työn kautta yleisvaaralliselle taudille, ja edelleen altistaa sille tahtomattaan läheisensä. Mutta sitähän monen on vaikeaa ymmärtää, kun itse saavat kivasti työskennellä etänä tai toimistoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidaan ottaa valmiuslaki käyttöön, jolloin kaikki alaa vaihtaneet sekä alle 69v eläkkeellä olevat hoitajatkin voidaan velvoittaa takaisin potilastyöhön. Lisäksi valmiuslain aikana hoitohenkilökunta voidaan määrätä menemään just sinne, mihin tarvitaan. Siis vaikka Ivalossa asuva Helsinkiin töihin. Valmiuslain aikana ei myöskään tarvitse noudattaa työaikalakeja eikä antaa vuosilomia.
Oi, miten ihana kuvitelma siitä, että asiat oikeasti menisi noin.
Mutta kun ei mene. Valmislakikaan ei estä hoitohenkilökunnan uupumista tai saikkuja. Joten mikään ei siis muuttuisi, johan se toissavuonna nähtiin.
Ap kysyi, miten yhteiskunta on varautunut ja minä vastasin, että valmiuslailla. Toissavuonna ei määrätty eläkeläisiä eikä alaa vaihtaneita töihin. Osittan hoitohenkilökunnan uupuminen johtui juuri tästä eli henkilökuntaa ei ollut riittävästi. Jos olisi määrätty, tilanne olisi voinut olla erilainen.
Valmiuslaki hoitohenkilökunnan osalta on kuin hätäiseen liritty puskapissa yökylässä mökillä, kun ei ehditty vessaan asti. Yöllä se tuntui ihan hyvältä idealta, mutta aamulla huomattiin, että oli puskapissitty keskelle kauneinta kukkapenkkiä ja tallottu mummon palkintotulppaanit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidaan ottaa valmiuslaki käyttöön, jolloin kaikki alaa vaihtaneet sekä alle 69v eläkkeellä olevat hoitajatkin voidaan velvoittaa takaisin potilastyöhön. Lisäksi valmiuslain aikana hoitohenkilökunta voidaan määrätä menemään just sinne, mihin tarvitaan. Siis vaikka Ivalossa asuva Helsinkiin töihin. Valmiuslain aikana ei myöskään tarvitse noudattaa työaikalakeja eikä antaa vuosilomia.
Oi, miten ihana kuvitelma siitä, että asiat oikeasti menisi noin.
Mutta kun ei mene. Valmislakikaan ei estä hoitohenkilökunnan uupumista tai saikkuja. Joten mikään ei siis muuttuisi, johan se toissavuonna nähtiin.
Ap kysyi, miten yhteiskunta on varautunut ja minä vastasin, että valmiuslailla. Toissavuonna ei määrätty eläkeläisiä eikä alaa vaihtaneita töihin. Osittan hoitohenkilökunnan uupuminen johtui juuri tästä eli henkilökuntaa ei ollut riittävästi. Jos olisi määrätty, tilanne olisi voinut olla erilainen.
Valmiuslaki hoitohenkilökunnan osalta on kuin hätäiseen liritty puskapissa yökylässä mökillä, kun ei ehditty vessaan asti. Yöllä se tuntui ihan hyvältä idealta, mutta aamulla huomattiin, että oli puskapissitty keskelle kauneinta kukkapenkkiä ja tallottu mummon palkintotulppaanit.
Valmiuslaki on ollut olemassa jo paljon ennen koronapandemiaa. Ei ole hätäisesti kyhätty. Tosin alunperin valmiuslaki on tarkoitettu lähinnä sotilaallisiin kriisitilanteisiin, mutta laissa ei sinänsä määritellä, millaisesta kriisistä pitäisi olla kyse. Olen aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja ja olen valmistumisestani (1986) lähtien tiennyt, että jos Suomeen syttyisi sota, mut voitaisiin määrätä ihan mihin tahansa hoitotehtäviin riippumatta siitä, olisinko alalla enää vai en. Sen vuoksi maaliskussa 2020 vähän hätkähdinkin, kun valmiuslaki otettiin käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua, miten voi jäädä saikulle, jos lähipiirissä on riskiryhmää. Miten se onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidaan ottaa valmiuslaki käyttöön, jolloin kaikki alaa vaihtaneet sekä alle 69v eläkkeellä olevat hoitajatkin voidaan velvoittaa takaisin potilastyöhön. Lisäksi valmiuslain aikana hoitohenkilökunta voidaan määrätä menemään just sinne, mihin tarvitaan. Siis vaikka Ivalossa asuva Helsinkiin töihin. Valmiuslain aikana ei myöskään tarvitse noudattaa työaikalakeja eikä antaa vuosilomia.
Oi, miten ihana kuvitelma siitä, että asiat oikeasti menisi noin.
Mutta kun ei mene. Valmislakikaan ei estä hoitohenkilökunnan uupumista tai saikkuja. Joten mikään ei siis muuttuisi, johan se toissavuonna nähtiin.
Ap kysyi, miten yhteiskunta on varautunut ja minä vastasin, että valmiuslailla. Toissavuonna ei määrätty eläkeläisiä eikä alaa vaihtaneita töihin. Osittan hoitohenkilökunnan uupuminen johtui juuri tästä eli henkilökuntaa ei ollut riittävästi. Jos olisi määrätty, tilanne olisi voinut olla erilainen.
Valmiuslaki hoitohenkilökunnan osalta on kuin hätäiseen liritty puskapissa yökylässä mökillä, kun ei ehditty vessaan asti. Yöllä se tuntui ihan hyvältä idealta, mutta aamulla huomattiin, että oli puskapissitty keskelle kauneinta kukkapenkkiä ja tallottu mummon palkintotulppaanit.
Valmiuslaki on ollut olemassa jo paljon ennen koronapandemiaa. Ei ole hätäisesti kyhätty. Tosin alunperin valmiuslaki on tarkoitettu lähinnä sotilaallisiin kriisitilanteisiin, mutta laissa ei sinänsä määritellä, millaisesta kriisistä pitäisi olla kyse. Olen aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja ja olen valmistumisestani (1986) lähtien tiennyt, että jos Suomeen syttyisi sota, mut voitaisiin määrätä ihan mihin tahansa hoitotehtäviin riippumatta siitä, olisinko alalla enää vai en. Sen vuoksi maaliskussa 2020 vähän hätkähdinkin, kun valmiuslaki otettiin käyttöön.
Nimenomaa on hätäisesti kyhätty hoitohenkilökunnan osalta suhteutettuna epidemiaan. Terveydenhuollon hoitohenkilökunnan jaksamista ja sen tuomia haasteita ei huomioida lainkaan. Toisin sanoen henkilökuntaa kohdellaan vain lukuina ja robotteina, ei inhimillisinä ihmisinä. Myös henkilökunnan työturvallisuus on erittäin kyseenalaisessa asemassa tässä laissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko joku kertoa, miksi osa lääkäreistä vastustaa etäkoulua, vaikka se vähentäisi kontakteja huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Apua, miten voi jäädä saikulle, jos lähipiirissä on riskiryhmää. Miten se onnistuu.
Riippuu ihan tilanteesta.
Itse jäin keväällä 2020 sairaslomalle ollessani raskaana, koska silloin koronasta ei tiedetty senkään vertaa kuin nyt ja tuntui ihan liian hurjalta altistaa itsensä lisäksi syntymätön lapsi sille. Sairasloman syynä oli raskauden aiheuttamat haasteet, selkäkivut ja uniongelmat. Tiedän tosin monen jääneen sairaslomalle ihan pelkästään jaksamiseen tai jaksamattomuuten vedoten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin tasapainoilla kodin ja perheen välillä? Eikö se ole ilmiselvä juttu, jos kotona on lasten kanssa kiirettä niin ei silloin voi töihin mennä. Silti jos itse on valinnut mennäkseen, niin ei pidä valittaa. Vapaa valinta.
Toivottavasti todella moni hoitaja saikuttaa ja yhteiskunta huomaa tilanteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne suunnitelluilla pakkokeinoilla saa tilanteen vieläkin huonompaan, älkää turhaan murehtiko.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne suunnitelluilla pakkokeinoilla saa tilanteen vieläkin huonompaan, älkää turhaan murehtiko.
Jep. Työolojen pitäminen paskana takaa uupuneen henkilökunnan ja työvoimapulan.
Ei ketään voida tosiasiassa pakottaa tekemään töitä millään pakkouhkauksella. Määtäyksenkin voisi kiertää vaan sanomalla että ei ole paikkakunnalla ja oleilee pitkään muualla, on yksin vastuussa lapsista tms. Saikuttaminen toimii myös.
Vierailija kirjoitti:
Voidaan ottaa valmiuslaki käyttöön, jolloin kaikki alaa vaihtaneet sekä alle 69v eläkkeellä olevat hoitajatkin voidaan velvoittaa takaisin potilastyöhön. Lisäksi valmiuslain aikana hoitohenkilökunta voidaan määrätä menemään just sinne, mihin tarvitaan. Siis vaikka Ivalossa asuva Helsinkiin töihin. Valmiuslain aikana ei myöskään tarvitse noudattaa työaikalakeja eikä antaa vuosilomia.
Tuskinpa noin radikaaliksi koskaan menisi.
Ei hoitajat halua koronapotilaita hoitamaan. Liian raskasta työtä. Korkeintaan näytteenottoon tai tartunnan jäljitykseen yms kevyeen puuhastelutyöhon suostutaan.
Nykyään hoitoalalla voi valita työnsä, kumma kun esim vanhustenhoidossa on työvoimapula
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne suunnitelluilla pakkokeinoilla saa tilanteen vieläkin huonompaan, älkää turhaan murehtiko.
Jep. Työolojen pitäminen paskana takaa uupuneen henkilökunnan ja työvoimapulan.
Ei ketään voida tosiasiassa pakottaa tekemään töitä millään pakkouhkauksella. Määtäyksenkin voisi kiertää vaan sanomalla että ei ole paikkakunnalla ja oleilee pitkään muualla, on yksin vastuussa lapsista tms. Saikuttaminen toimii myös.
Moni hoitaja venyy myös työkavereiden takia, koska sijaispula. Työssäolevat väsyvät lisää, jos puolet on saikulla. Työntekijät käyvät vähiin.
Tiedän, kuormittavaa aikaa tämä.
Ei riitä. Ihan lähiviikkoina edessä tilanne, että hoitoa ilman jää osa potilaista. Tietysti priorisoidaan kuten tähänkin asti, mutta varmasti näiden sekoilujen seurauksena Suomessakin osa koronapotilaista tulee kuolemaan yksin ja tuskissaan, kun keuhkojen toiminta romahtaa.