Olenko kohtuuton?
Olemme sopineet, että minä hoidan oman sukuni syntymäpäivä- ja muut merkkipäivämuistamiset ja mies taas omansa. Käytännössä mies usein unohtelee ja minun pitää aina olla muistuttamassa, että muistahan ostaa äidillesi äitienpäiväkortti tai siskollesi syntymäpäivälahja. Ensi viikolla on kummityttömme syntymäpäivä. Sopimuksesta huolimatta minä joudun joka vuosi muistutella ja jopa ostaa hänenkin lahjansa, vaikka kummitettavia on minunkin puolellani.
Olenko nyt kohtuuton jos jätän muistuttamatta miestäni? Katson miten käy, muistaako ja ostaako lahjan. Jos oppisi, kun kerran unohtuisi nolosti?
Kommentit (32)
Systeeminne ei toimi - siis systeemiä pitää muuttaa. Sinuna ottaisin kontolleni merkkipäivien muistamiset, ja neuvottelisin miehelle jonkun toisen homman. Minkä (melko pienen tai harvoin toteutettavan) askareen olette yleensä yhdessä/vuorotellen hoitaneet, mutta joka sujuisi ongelmitta myös mieheltä yksin? Renkaiden vaihtaminen, saunan peseminen tms? Koettakaa päästä molempia miellyttävään sopimukseen.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 17:01"]
Systeeminne ei toimi - siis systeemiä pitää muuttaa. Sinuna ottaisin kontolleni merkkipäivien muistamiset, ja neuvottelisin miehelle jonkun toisen homman. Minkä (melko pienen tai harvoin toteutettavan) askareen olette yleensä yhdessä/vuorotellen hoitaneet, mutta joka sujuisi ongelmitta myös mieheltä yksin? Renkaiden vaihtaminen, saunan peseminen tms? Koettakaa päästä molempia miellyttävään sopimukseen.
[/quote]
Muuten hyvä idea, mutta en pidä merkkipäivien muistamisesta tai lahjojen ostosta yhtään miestäni enempää. Joku muu ratkaisu tähän on löydyttävä.
ap
Vastaaja numero 23 kirjoitti samantapaisesti kuin itse ajattelen. Sopimusta laadittaessa lähdetään siitä että se toteutuu. Jos elämä osoittaa, ettei se toimi, se pitää muuttaa realistisemmaksi, ettei ihmiset pety joka kerran erikseeen. Perheen tasa-arvoinen työnjako ei tarkoita, että kaikki hoitavat hommat 50% vaan että suunnitellaan, miten jokaiselle tulee sekä vastuuta että myös vapaata omien kykyjensä mukaan. Vaikka sanoit, ettet pidä lahjojen ostamisesta, kuitenkin inhoat muistuttelua käsittääkseni vielä enemmän. Sopimuksen muuttaminen reiluntaa tilannetta.
Vielä yksi idea jäi tuossa kirjoittamatta. Kun kerroit, ettet pidä lahjojen ostamisesta, mitäs jos päättäisitte että annatte aina ja kaikille vain setelin. Kuori postiin ja lahjanostorumba on sillä ohi.
Onko päässyt unohtumaan, mikä se kummin tehtävä on? Se on kristillinen kasvattaminen, ei lahjojen ostelu.
Ei kummiksi tartte suostua jos rasittaa ja vituttaa. Itte olet kummiksi suostunut. Hoida nyt ne velvollisuutes sitten.
Onko miehelläsi jokin kehitys-, keskittymishäiriö tai vastaava? Vai miksi hän tarvitsee tukea näin yksinkertaisissa asioissa?[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 16:39"]
Minä ainakin autan miestäni sellaisissa asioissa mitkä ovat hänelle vaikeita ja päinvastoin. Me olemmekin kunnon tiimi ja rakastamme ja kunnioitamme toisiamme.
[/quote]
Ap hoitaa, mies ei. Mitäpä jos kiukuttelisit ap:n miehelle =)[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 17:31"]
Ei kummiksi tartte suostua jos rasittaa ja vituttaa. Itte olet kummiksi suostunut. Hoida nyt ne velvollisuutes sitten.
[/quote]
[quote author="KirkkoSisko" time="27.04.2015 klo 17:05"]Vastaaja numero 23 kirjoitti samantapaisesti kuin itse ajattelen. Sopimusta laadittaessa lähdetään siitä että se toteutuu. Jos elämä osoittaa, ettei se toimi, se pitää muuttaa realistisemmaksi, ettei ihmiset pety joka kerran erikseeen. Perheen tasa-arvoinen työnjako ei tarkoita, että kaikki hoitavat hommat 50% vaan että suunnitellaan, miten jokaiselle tulee sekä vastuuta että myös vapaata omien kykyjensä mukaan. Vaikka sanoit, ettet pidä lahjojen ostamisesta, kuitenkin inhoat muistuttelua käsittääkseni vielä enemmän. Sopimuksen muuttaminen reiluntaa tilannetta.
[/quote]
Inhoan asian hoitoa ja muistuttelua yhtä paljon. Mies ei, mutta on vain tottunut, että aina joku muistaa. Nyt tähän on tultava muutos, enkä keksi muuta kuin lopettaa muistuttelun.
ap
Miksi olet muistutellut ylipäätänsä? Mulle ei tulisi mieleenkään (siis ei ilkeydestä, vaan mulle vaan ei koskaan ole tullut mieleen muistutella, hyvä kun omani muistan).
Sinuna ottaisin hoitaakseni tuon kummitytön muistamisen, koska sen jääminen vaivaisi minua liikaa. Ota se omalle kontollesi ja jatka muuten ilman mitään muistuttelua!
Olen nyt päättänyt, että muistutan vielä kerran tuosta kummitäti synttäreistä. Sitten lopetan. Ensi kuussa on äitienpäivä ja miehen sukulaisen synttärit. Niistä olen hiljaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 16:39"]Et ole kohtuuton vaan lapsellinen. Miehet nyt vaan ei muista tollasia asioita koska todellisuudessa tollaset on oikeasti tärkeitä vain naisille.
Jos asia oikeasti on sinulle ongelma, pyydä mieheltä hänen puhelimensaja lisää päivät hänen kalenteriinsa ja laita muistutus aina kolmea päivää aiemmin.
[/quote]
Kyllä ne on tärkeitä miehillekin varsinkin kun itsellä on jotkin juhlat. Kyllä miehetkin on ihmeissään jos lahjaa ei heille tuoda. Miehet vaan ajattelee että sekin on naisen hoidettava. Itse voi sitten vain kulkea mukana kun toinen hoitanut homman.
Minä jätin yhtenä jouluna muistuttamatta miestä äitinsä joululahjasta. Ei ostanut sitten mitään.